Heippa! Onko täällä ketään reilusti laihduttaneita,jopa kymmeniä kiloja pudottaneita? Haluaisin tietää miten nopeasti olette painoa pudottaneet ja mitä liikuntaa olette harrastaneet? Miten käy ihon ja saako itseään jotenkin kiinteäksi ettei jää nahkapussia päälle? Itse 161cm/104kg, 11kg jo lähtenyt elämäntapa muutoksilla,55kg olis ihannepaino. Kovaa vauhtia koitetaan elämää saada terveellisemmäksi. Kiitoksia kaikilel vastanneille :)
Miten käy mammutin?
laihduttaja
2298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
parikymppisenä tiputin 55 kg noin 1,5-2 vuodessa. Söin salaattia ja omenoita PALJON ja kituuttelin todella pienellä kalorimäärällä. Söin toki muutakin ruokaa kuin salaattia ja omppuja, mutta vähäkalorisia. Noin kerran kk:ssa kävin esim. pizzalla tms. Tuollainen kaloritankkaus kannattaa mun mielestä tehdä - varsinkin jos on ns. tasannevaihe menossa, jolloin paino ei vähään aikaan meinaa tippua. En tiedä miksi, mutta toi kaloritankkaus tuntui auttavan siihen!
Muuta liikuntaa en oikeastaan harrastanut kuin pitkiä hikikävelylenkkejä n. 5-10 km 3-5 krt viikossa niin lujaa kuin pääsin. Alussa meni hitaammin ja kilojen tippuessa vauhti lisääntyi.
Hei,
Noin vuosi sitten haahuilin huomattavan ja vaarallisen ylipainon rajoilla. Painoa noin 110 kg (joskus enemmän joskus vähän vähemmän, parhaimmillaan muistaakseni 113 kg) ja pituutta about 180 cm. Olen mies ja aloitin armeijan tämän vuoden tammikuussa. 10 päivän jälkeen meille tehtiin lääkärintarkastukset ja koska minulla oli ylipainoa noin 35 kg lääkäri määräsi minut kotiin laihtumaan. Hyvin ivailevaan sävyyn hän totesi, että 95 kg alle pitäisi päästä - muuten ei ole takaisin tulemista, mikä ei sinänsä kovinkaan paljon lohduttanut - sen verran paska maku jäi tuosta keikasta suuhun. No tästäpä katkeroituneena päätin alkaa laihduttamaan ja näyttää tuolle lääkärille, minullehan ei kerrota mitä en pysty tekemään.
Alku oli hankalaa ja ensimmäinen yritys tyssäsi neljän kilon jälkeen. Paino liikkui 107 kg:n tietämillä. Tulosta oli kuitenkin kertynyt jo sen verran, että muutoksen edelliseen huomasi, kun sitä taas pääsi laiskistumaan. Siihen aikaan televisiosta tuli Olet mitä syöt, joka laihdutukseni alku aikoina toimi hyvänä tukena. Aloittamispäätöstä tukivat myös ystävät, ja he osoittautuivat loistavaksi tueksi - oli mukava kuulla kommentteja: "Vitsit sä oot laihtunu!". Oman osuutensa motivoijan osuudesta teki se, että olen opiskelija: vähemmän mässyä - enemmän rahaa muuhun (joka loppujen lopuksi meni niihin kevyempiin tuotteisiin, ovathan ne sen verran kalliimpia).
Urakka alkoi muistaakseni lauantaina huhtikuun 19. päivä. Perjantaina kiskaisin oikeen kunnolla mässyä, ikään kuin merkiksi, että nämä ajat ovat nyt loppu. Lauantai aamuna vaaka näytti 107 kiloa, mikä lisäsi lenkkihimoa edelleen.
Aloitin hyvin kevyesti. Kävelin noin 5-6 kertaa viikossa 3-5 km tilanteesta riippuen, joskus koulutyöt vaativat enemmän aikaa ja joskus vähemmän. Ruokailusta pidin tarkkaa kirjaa ja pyrin syömään välipaloja kaksi kertaa päivästä. Asetin itselleni myös osatavoitteita. Ei viinaa ennen vappua, jolloin voin palkita itseni urakasta. Suurimpiin tavoitteisiini kuului Provinssirock, minne oli tarkoitus laihtua 9 kiloa 98:aan kiloon. Onnistuin! =)
Toukokuun lopussa aloin hölkätä/juosta. Aloitin pääsääntöisesti kävelemällä 5 km ja juoksemalla pieniä pätkiä. Kahden kuukauden päästä 5 km meni juosten ilman taukoja ja kiloja oli tippunut vuoden alusta lähemmäs 20. Fiilis alkoi olla todella hyvä!
Nyt tällä hetkellä painoa on noin 83 kiloa (osa viime viikonlopun mässäilykiloja, joista pääsee kyllä eroon muutamassa päivässä). Tarkoitus olisi päästä alle 80:n kilon jouluaattoaamuun mennessä. Sitten voi hyvällä mielellä syödä kinkkua ja nauttia joulusta ja uusista suksista. Sen verran kiintymystä tuohon liikuntaan on syntynyt, mistä olen iloinen. Salilla olen myös käynyt syyskuun puolesta välistä asti, mikä kannatti, mutta olisi kannattanut aloittaa aikasemmin ihan kiinteytyksen takia. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Sen verran vielä täytyy kertoa, että huhtikuussa pidin 38 tuumaisia farkkuja. Tällä hetkellä mennään koossa 32. Paidatkin olivat XL:iä - nyt olen ostanut jopa yhden S-koon kauluspaidan. Olo on todella hyvä, kun jaksaa tehdä ja on kiva harrastaa liikuntaa. Se on hyvä vastapaino koulunkäynnille ja työlle. On myös ollut mukava vastaanottaa ihmisten ällityneitä kommentteja. Joitain heistä kun en ole puoleen vuoteen nähnyt.
Tähän loppuun jos summaan kaiken, mikä omaan suoriutumiseeni on vaikuttanut, niin ennen kaikkea ystävät. Heiltä olen saanut uskomattomasti luottamusta ja tsemppiä. Kannattaa myös olla kärsivällinen. Alku on suoraan sanottuna perseestä, varsinkin ensimmäiset 5 kg. Sen jälkeen jonkinmoista tulosta alkaa näkyä ja 10 kg lähentyä. Itse tuossa toukokuun lopussa kiersin nauhan vatsani ympärille ja leikkasin sen. Nyt kun siinä on 20 cm ylimääräistä, sitä on kiva katsoa. Siihen voi myös merkata tussilla rajapyykkejä ja tavoitteita. Se on kyllä osoittaunut todella hyväksi motivaattoriksi.
Tsemppiä sinullekin ja toivottavasti tästä oli edes jotain apua!