ja yhteinen aika.
Mitä se on?
Mitä sen akan kanssa ja/tai mukuloiden kanssa tehdään illat pitkät (varsinkin tähän vuodenaikaan), ettei netissä ehditä roikkumaan tai telkkaria tuijottamaan?
En ole koskaan tajunnut mitä täällä kysellään parisuhteellisilta/perheellisiltä ajankäytöstä.
Minun lapsuudessa isällä oli ihan omat kuviot. Ei niihin akka tai mukulat kuuluneet, kun joskus harvoin viikonloppuisin. Äijä teki mitä halusi, eikä me osattu sitä sen ihmeemmin kaivata.
Mitäs helvettiä tuon muijan kanssa kahdestaan sitten tekis koko illan?
Mitä se on?
Mitä sen akan kanssa ja/tai mukuloiden kanssa tehdään illat pitkät (varsinkin tähän vuodenaikaan), ettei netissä ehditä roikkumaan tai telkkaria tuijottamaan?
En ole koskaan tajunnut mitä täällä kysellään parisuhteellisilta/perheellisiltä ajankäytöstä.
Minun lapsuudessa isällä oli ihan omat kuviot. Ei niihin akka tai mukulat kuuluneet, kun joskus harvoin viikonloppuisin. Äijä teki mitä halusi, eikä me osattu sitä sen ihmeemmin kaivata.
Mitäs helvettiä tuon muijan kanssa kahdestaan sitten tekis koko illan?
Vastaukset 28
Vanhimmat
sitten tuollainen aikuinen...
parisuhteessa tai lasten elämässä? Oletko koskaan kuullut mitä se merkitsee? Nettiriippuvainen saa äkkiä vieraannutettua itsensä sekä lapsistaan, että vaimostaan/miehestään. Minkä takia on tehnyt lapsia tai ottanut puolison, jos ei halua viettää aikaansa heidän kanssaan? Perheen jäsenet tapaavat keskustella, pelata ja harrastaa yhdessä. Kyllähän netissäkin voi olla, mutta rajansa kaikella.
Mistä sinä keskustelet vaimosi kanssa koko illan?
ja harrastuksista, raha-asioista, tulevista lomamatkoista, haaveistamme ja toiveistamme, kauppavuoroista, seksistä jne...
Eikö ole aika uskottavaa sellainen logiikka että ne tavat periytyy isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle miten siinä parisuhteessa ollaan "läsnä" tai itsekseen.
Ei munkaan perheessä kumpikaan vanhemi hakeutunut meidän lasten läheisyyteen ihmettelemään mitä teemme iltaisin, pelaamaan, kyselemään läksyjä, lukemaan edes iltasatua. Telkkarin ääreen kokoonnuttiin yhdessä toisinaan.
Melko surullista näin jälkeenpäin ajatellen että mulle ainakin muodostui sellainen kuva perhe-elämästä, joka ei toistaiseksi ole itseä kiinnostanut niin paljoa että olisin oman perheen perustanut.
Huhuja olen kuullut että joidenkin lasten vanhemmat ihan oikeasti viettävät aikaa jälkikasvunsa kanssa ;)
huom. en ole aloittaja.
Toivottavasi omat lapseni haluavat perheen ja pitävät siitä myös huolta.
suhteenne tilasta ja sisustusratkaisuista
uusavuton ihminen.
harvoin tosissaan
Eiköhän se sun parisuhteesi ole jo mennyttä kalua.
rekisteröityä nimimerkkiä.
Ymmärrän kyllä, että jos ollaan vasta rakastuneita, niin kiehnätään kylki kyljessä ja mummon joululahjatossuista jaksaa keskustella väsymättä koko illan, mutta puhunkin suhteesta, jossa arki on tätäpäivää.
parisuhteessa. Sinuna en edes yrittäisi.
olen ollut samassa suhteessa jo vuosia.
En tiedä osaanko, kunhan vaan olen.
et todellakaan osaa. Vai että vuosia takana? No, korkeintaan pari-kolme enää edessä.
>Mitäs helvettiä tuon muijan kanssa kahdestaan sitten tekis koko illan?
Siihen kyllästyis alta aikayksikön.
vois olettaa vastaukseksi.
on virtaa harrastaa ja mulle jää omaa aikaa kotona :)
Alkaa päivä päivältä kuulostaa ihmeellisemmältä?
ukkoas illat pitkät?
Kyllä mä yritän pitää vaimon tyytyväisenä ottamalla syliin joka päivä, kyselemällä kuulumisia ja ottamalla niihin oikeasti kantaa. Kannan oman osani kodinhoidosta ja kun omaa aikaa tarvitsen, niin saan sitä ilman että kukaan näyttää hapanta naamaa. Suhtautumisesi parisuhteeseen on joko 1800 luvulta, tai sitten avokkisi on täysin läheisriippuvainen.
Mikäs se syy olikaan kun otit muijan? Ai niin, leipien voitelijaksi ja perunan kuorijaksi.
ja noihin sun toimintoihin menee päivästä ___h (?)
(jaa mies?)
kellottaa asioita. Pääsääntöisesti jutellaan ja tehdään omia asioita sellaisissa sykleissä. Mitä ihmettä sä oikein parisuhteeltas haluat jos et voi ja halua avokkisi kanssa ollakaan? Ja kyllä, olen mies, 42 vuotias kemian insinööri.
paikalla silloku tarvitaan ja sillonku ei tarvita, ni pysyn poissa jaloista.
Muu olis riippuvuutta.
sitten kummoinenkaan parisuhde olevan. Ei eukkosikaan näköjään sua mihinkään tarvitse koskaan. Ootko koskaan ajatellu kysyä että tarttisko se jotain?
kemian inssi onkin muuten ihan oikea veto tälläsellä palstalla.
Emmä yleensä kysele. Mä vaan otan jalkapohjista kiinni ja alan hieroa, noin esimerkkinä. Eikä siihen(kään) mee ku korkeintaan se vartti.
sä tuonki muka ehdit tekemään. Löysikö amis inssin hommista vikaa?
Ei tarvitse hirveästi tehdä suunnitelmia, miten ajan käyttäisi kun se menee vallan hienosti siinä kun lapsia syöttää, käyttää vessassa, sylittelee/leikkii, käy ulkona jne...
Surullista, että joillakin se tuntuu olevan tosiaan tuollaista kuin kuvailet. Että ei kiinnosta edes vaan olla ja viettää aikaa yhdessä.