Rakastuin vaikkei pitänyt....

Nyt pitäisi saada joitain neuvoja tai kohtalotovereita.Olin avoliitossa 4vuotta herra x:än kanssa.Suhteemme oli todella "kiivas",minä olen mustasukkainen ja hän viriili :-) seuramies.Kuitenkin voin rehellisesti sanoa,että hän oli elämäni rakkaus,myös hän kertoi minun sitä olleen tai ainakin lähinnä hänen unelma naistaan.Erosimme elokuussa,minä muutin pois.Samana päivä hän tapasi naisen,joka muutti hänen luokseen lähes heti.Pariin kuukauteen en hänestä mitään kuullut,sitten alkoi soitot.Puhuimme aina monta tuntia puhelimessa viikonloppuisin ja viestittelimme päivittäin.Reilu kuukausi sitten aloimme käydä kahvilla,kaljalla,ym.Pian hän sitten heräsikin luonani,vietimme viikonlopun yhdessä ja kotiin palattuaan hän pyysi uuden naisensa muuttamaan pois.Olen siitä asti viettänyt viikonloput hänen luonaan.Sovimme ensin,että seksin on väliltämme loputtava.Päätimme että olemme ystäviä,hän on aina pitänyt minua parhaana ystävänään,tunnen samoin häntä kohtaan.
Olemme liikkuneet paljon yhdessä ja monet pitävät meitä taas parina.Viime viikonloppuna hän sanoi rakastavansa minua ym.asioita jotka sekoittivat minut.Tuijotin vain ja kuinkas ollakkaan rakastuin auttamattomasti.Tunsin sen läheisyyden,kosketuksen,mitä olen kaivannut!No niin nyt se ongelma.Rakastelimme vielä seuraavana aamuna,mutta emme sen enempää sanoihimme palanneet.En uskalla ottaa asiaa puheeksi,kun mietin että tarkoittiko hän kuitenkaan.Aaaapuva!Onko kerran särkyneessä suhteessa mahdollisuuksia?Vai pitäisikö minun ottaa vain etäisyyttä vai mitä????Haluaisin jotain konkreettista.Tämä on aivan kamalaa,ei voi nukkua,ei syödä,ei keskittyä töihin,ei mitään...
Mietin,kaipaan,pelkään ja toivon....
Kertokaa kokemuksianne,ajatuksianne,sekä tietysti vinkkejä miten viedä exän sydän ja jalat alta :-)
21536
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

melkoisen selvältä tapaukselta: olette löytäneet toisenne uudestaan. Tunnette toisenne vuosien takaa - eikös nyt olisi oikea aika esittää toiselle ne kaikki kysymykset, joihin ei ole vastausta? Muuten jatkatte tuota kissa ja hiiri-leikkiä loputtomiin ja kumpikin vatuloi itsekseen toisen tarkoitusperiä. Merkittävä juttu tuokin, että olette toistenne ystäviä! Etkä varmasti tarvitse vinkkiä, miten viedä mieheltä jalat alta - selvää kauraahan tuo... Hopi-hopi, kahville ja puhumaan asiat halki!

Äänestä

sydäntä riipii... voin kuvitella tunteen....
... aika luultavasti tulet vielä paljon kärsimään
ei sinussa vika vaan miehessä....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


macamaola kirjoitti:

Nyt pitäisi saada joitain neuvoja tai kohtalotovereita.Olin avoliitossa 4vuotta herra x:än kanssa.Suhteemme oli todella "kiivas",minä olen mustasukkainen ja hän viriili :-) seuramies.Kuitenkin voin rehellisesti sanoa,että hän oli elämäni rakkaus,myös hän kertoi minun sitä olleen tai ainakin lähinnä hänen unelma naistaan.Erosimme elokuussa,minä muutin pois.Samana päivä hän tapasi naisen,joka muutti hänen luokseen lähes heti.Pariin kuukauteen en hänestä mitään kuullut,sitten alkoi soitot.Puhuimme aina monta tuntia puhelimessa viikonloppuisin ja viestittelimme päivittäin.Reilu kuukausi sitten aloimme käydä kahvilla,kaljalla,ym.Pian hän sitten heräsikin luonani,vietimme viikonlopun yhdessä ja kotiin palattuaan hän pyysi uuden naisensa muuttamaan pois.Olen siitä asti viettänyt viikonloput hänen luonaan.Sovimme ensin,että seksin on väliltämme loputtava.Päätimme että olemme ystäviä,hän on aina pitänyt minua parhaana ystävänään,tunnen samoin häntä kohtaan.
Olemme liikkuneet paljon yhdessä ja monet pitävät meitä taas parina.Viime viikonloppuna hän sanoi rakastavansa minua ym.asioita jotka sekoittivat minut.Tuijotin vain ja kuinkas ollakkaan rakastuin auttamattomasti.Tunsin sen läheisyyden,kosketuksen,mitä olen kaivannut!No niin nyt se ongelma.Rakastelimme vielä seuraavana aamuna,mutta emme sen enempää sanoihimme palanneet.En uskalla ottaa asiaa puheeksi,kun mietin että tarkoittiko hän kuitenkaan.Aaaapuva!Onko kerran särkyneessä suhteessa mahdollisuuksia?Vai pitäisikö minun ottaa vain etäisyyttä vai mitä????Haluaisin jotain konkreettista.Tämä on aivan kamalaa,ei voi nukkua,ei syödä,ei keskittyä töihin,ei mitään...
Mietin,kaipaan,pelkään ja toivon....
Kertokaa kokemuksianne,ajatuksianne,sekä tietysti vinkkejä miten viedä exän sydän ja jalat alta :-)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu