Monille on tuttu ns. hydrostaattinen paradoksi, mikä tarkoittaa sitä, että hydrostaattinen paine astian pohjalla ei riipu astian muodosta. Voisitteko sanoa, mikä siitä tekee paradoksin?
miksi paradoksi?
fys.opisk.
15
2026
Vastaukset
- paradokparadokratsi
Arkielämän kokemus saattaisi ehdottaa sellaista sääntöä että paineen täytyy olla sitä suurempi mitä enemmän astiassa on nestettä.
Hydrostaattinen paine ei kuitenkaan riipu nesteen määrästä sinänsä, vaan nestepinnan korkeudesta. - fys.opisk
Laitan linkin aiempaan keskusteluun fysiikkapalstalla
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000039962318 - sinä nyt
kyselet sitä täällä, kun olet jo kerran saanut vastauksia fysiikkapalstalla?
- se että
annaetut vastaukset eivät tyydytä. Ilmeisesti koko paradoksikäsite on epäselvä.
- näyttää
se että kirjoitti:
annaetut vastaukset eivät tyydytä. Ilmeisesti koko paradoksikäsite on epäselvä.
siltä, että syynä uudelleen postaamiseesi tälle palstalle - mikä on vastoin Suomi24:n sääntöjä - on se, että olet liian typerä ymmärtääksesi aiemmin saamiasi vastauksia ja/tai liian jääräpää hyväksyäsi ne (kun eivät vastanneet ennakko-odotuksiasi).
- on hyvin määritelty
se että kirjoitti:
annaetut vastaukset eivät tyydytä. Ilmeisesti koko paradoksikäsite on epäselvä.
Paradoksi ei ole epäselvä käsite, vaan se on aivan selkeästi määritelty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paradoksi
Voisit ehkä tarkemmin selventää mikä esittämässäsi asiassa oikeastaan on epäselvää.
Oletko sitä mieltä että esittämäsi ns. hydrostaattinen paradoksi ei ole paradoksi? - fys.opisk
on hyvin määritelty kirjoitti:
Paradoksi ei ole epäselvä käsite, vaan se on aivan selkeästi määritelty.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paradoksi
Voisit ehkä tarkemmin selventää mikä esittämässäsi asiassa oikeastaan on epäselvää.
Oletko sitä mieltä että esittämäsi ns. hydrostaattinen paradoksi ei ole paradoksi?Ensiksi korjaus: En ole sen fysiikkapalstan kysymyksen alkuperäinen aloittaja, vaan tullut mukaan mielenkiinnosta.
"""Oletko sitä mieltä että esittämäsi ns. hydrostaattinen paradoksi ei ole paradoksi? """"
Kyllä minä tosissani kysyn, vaikka joku sitä epäili. Minua ei vaan nuo fyspalstan vastaukset riittäneet. Olen se nim. paljon pohtinut.
Kysyn tätä juuri tällä palstalla siksi, että mielestäni tuo paradoksi on ongelmallinen.
Hydrostaattisen paradoksin olemus minulle sisältyy siihen, että kun paine määritellään voimana pinta-alayksikkö kohti, niin hydrostaattisen paineen lausekkeesta häviää sen yhteys pinta-alaan. Se ei siis riipukaa siitä pinta-alasta ja näin muodoin astian muodosta. Tuo viittaus astian muotoon on asian popularisointia. - vaivautuisit
fys.opisk kirjoitti:
Ensiksi korjaus: En ole sen fysiikkapalstan kysymyksen alkuperäinen aloittaja, vaan tullut mukaan mielenkiinnosta.
"""Oletko sitä mieltä että esittämäsi ns. hydrostaattinen paradoksi ei ole paradoksi? """"
Kyllä minä tosissani kysyn, vaikka joku sitä epäili. Minua ei vaan nuo fyspalstan vastaukset riittäneet. Olen se nim. paljon pohtinut.
Kysyn tätä juuri tällä palstalla siksi, että mielestäni tuo paradoksi on ongelmallinen.
Hydrostaattisen paradoksin olemus minulle sisältyy siihen, että kun paine määritellään voimana pinta-alayksikkö kohti, niin hydrostaattisen paineen lausekkeesta häviää sen yhteys pinta-alaan. Se ei siis riipukaa siitä pinta-alasta ja näin muodoin astian muodosta. Tuo viittaus astian muotoon on asian popularisointia."Hydrostaattisen paradoksin olemus minulle sisältyy siihen, että kun paine määritellään voimana pinta-alayksikkö kohti, niin hydrostaattisen paineen lausekkeesta häviää sen yhteys pinta-alaan. Se ei siis riipukaa siitä pinta-alasta ja näin muodoin astian muodosta. Tuo viittaus astian muotoon on asian popularisointia."
selvittämään itsellesi, miten se hydrostaattisen paineen kaava johdetaan, niin tuota paradoksia ei olisikaan.
"Hydrostaattisen paineen tunnus on p ja sen kaava on:
p = ρgh
jossa:
p= hydrostaattinen paine
ρ= nesteen tiheys
g= putoamiskiihtyvyys
h= nesteen korkeus "
Paineen peruskaavahan on: p = F/A. Johda siitä tuo ylempänä oleva kaava, niin asia on selvä!
Jos todella olet fysiikan opiskelija, niin asian ei pitäisi olla sinulle ylitsepääsemätön, vaan selvää pässinlihaa!
Rautalangasta en sinulle lähde vääntämään! Toivottavasti ei kukaan muukaan - oma työ opettaa parhaiten! - fys.opisk
vaivautuisit kirjoitti:
"Hydrostaattisen paradoksin olemus minulle sisältyy siihen, että kun paine määritellään voimana pinta-alayksikkö kohti, niin hydrostaattisen paineen lausekkeesta häviää sen yhteys pinta-alaan. Se ei siis riipukaa siitä pinta-alasta ja näin muodoin astian muodosta. Tuo viittaus astian muotoon on asian popularisointia."
selvittämään itsellesi, miten se hydrostaattisen paineen kaava johdetaan, niin tuota paradoksia ei olisikaan.
"Hydrostaattisen paineen tunnus on p ja sen kaava on:
p = ρgh
jossa:
p= hydrostaattinen paine
ρ= nesteen tiheys
g= putoamiskiihtyvyys
h= nesteen korkeus "
Paineen peruskaavahan on: p = F/A. Johda siitä tuo ylempänä oleva kaava, niin asia on selvä!
Jos todella olet fysiikan opiskelija, niin asian ei pitäisi olla sinulle ylitsepääsemätön, vaan selvää pässinlihaa!
Rautalangasta en sinulle lähde vääntämään! Toivottavasti ei kukaan muukaan - oma työ opettaa parhaiten!Ei siinä johtamisessa mitään vikaa ole. Se on pässinlihaa ja itse sen johdinkin fy.palstalla. Tämäkin vain osoittaa se, että edes älykkyyspalstalla asiaa ei osata käsitellä. Enpä ole löytänyt vielä yhtäkään henkilöä, joka tuon perustelisi. Fysiikanpalsta on täynnään pellejä tai muuten sairaita. Jääköön keskustelu tähän. Sanon kuitenkin, että selittämättä jää tämä ikivanha paradoksi.
- löytyy
fys.opisk kirjoitti:
Ei siinä johtamisessa mitään vikaa ole. Se on pässinlihaa ja itse sen johdinkin fy.palstalla. Tämäkin vain osoittaa se, että edes älykkyyspalstalla asiaa ei osata käsitellä. Enpä ole löytänyt vielä yhtäkään henkilöä, joka tuon perustelisi. Fysiikanpalsta on täynnään pellejä tai muuten sairaita. Jääköön keskustelu tähän. Sanon kuitenkin, että selittämättä jää tämä ikivanha paradoksi.
juuri siitä kaavan johtamisesta!
Jos et sitä tajua, vika on omassa älyssäsi!
Sorry vaan, älyä ei voi kaataa toiseen ihmiseen.
Taaskin samanlainen typerys kuin muutama päivä sitten kiukuttelemassa tähtitiedepalstalla, miksi hän ei voi nähdä Linnunrataa. Kun ei tule ennakko-odotusten mukaisia vastauksia, aletaan kiukutella ja haukkua muita ties millä nimityksillä.
Kannattaisi aikuistua!
- hieno nimi
Tällaisia selityksiä löytyy netistä ...
"This phenomenon, which at first sight may seem surprising, was known as the hydrostatic paradox."
"The hydrostatic paradox seems impossible, and that is why it is called a paradox. It would seem to be self evident that the greater the volume of water above a base, the greater would be the pressure;"
... :-)- fys.opisk
Niin se vaan on hyväksyttävä. Minä ihmettelen sitä tässä, että painovoima vaikuttaa alaspäin ja siksi tuo paradoksi on epäselvä (minulle).
Mutta löydätkö siitä linkin, kun pitäis pitää esitelmä painesta ja tuo nousee esille varmasti.
Olen loppuvaiheen opiskelija ja vain varma esitys on varmaa tai sitten ei. :) - ootko tosissas??
fys.opisk kirjoitti:
Niin se vaan on hyväksyttävä. Minä ihmettelen sitä tässä, että painovoima vaikuttaa alaspäin ja siksi tuo paradoksi on epäselvä (minulle).
Mutta löydätkö siitä linkin, kun pitäis pitää esitelmä painesta ja tuo nousee esille varmasti.
Olen loppuvaiheen opiskelija ja vain varma esitys on varmaa tai sitten ei. :)."...löydätkö siitä linkin, kun pitäis pitää esitelmä painesta ja tuo nousee esille varmasti.
Olen loppuvaiheen opiskelija..."
"loppuvaiheen opiskelija" - siis missä?? -kansalaisopistossa?? ;D
voi juusto.!
- Dogee
Eikö tuo parasoksi johdun nesteen tiivistymisestä -> mitä kevyempi aine sitä korkeammalla, jolloin massakin olisi sielä pienempää verratuna matalamalla olevaan? Voisiko joku varmentaa?
- Selitysyritys
Periaate tavallisen tallaajan kannalta on, ettei neste kutistu niillä paineilla, jotka on tavallisesti käytössä. Nyt on kyse ilmanpaineesta nestepinnan yläpuolella, joten edellä sanottu on voimassa.
Voisihan nestepatsaan ajatella joustavaksi vaijeriksi, joka pitää itsensä ryhdissä oman painonsa puristuksessa. Kuvittele työntäväsi vaijerin mutkia tekevään kitkattomaan putkeen, jonka toinen pää on säiliöön tehdyn reiän kohdalla. Reiässä on kitkaton tiiviste ja välittömästi pohjan alla voimaa mittaava anturi. Eli tunnetaan paineen tarvitsema pinta-ala ja voima. Vaijerin yläpinta on lopuksi nestepinnan tasalla ja vaijerin ominaispaino on sama kuin säiliön nesteen.
Vaikka olet työntänyt putkeen vaijeria enemmän kuin nestepatsaan korkeuden, et ajattele vaijerin työntävän toisesta päästä sen enempää kuin nesteen paine on. Mutkissa vaijeri lepää putken seinämiä vasten, joten kitkattomana pintapaineen pohjalla tulee olla sama. Et myöskään vertaa vaijerin poikkileikkausta astian kokoon, sillä astian pohjan pinta-alaksi voi määrittää saman alan, kuin on vaijerin poikkileikkaus.
En tiedä onnistuinko selityksessä, mutta mielestäni tämä selittää paineen muodostumista ns. yhtyvissä astioissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102580- 851950
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381499- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731028- 67913
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55854
- 44765