haluavat tietää montako miestä naisella on ollut ennen häntä. Jos on niin, että naisella on ollut vaikeuksia löytää pitempiaikaista suhdetta, vaikka sitä kovasti haluaisikin ja olisi siihen valmis, mutta jos suhteet jostakin syystä jäävät muutaman kuukauden pituisiksi, niin pakostakin niitä kertyy aika monta.
Jos naisella on normaalit seksuaaliset tarpeet yhdistyneenä haluun solmia pitkäaikainen parisuhde miehen kanssa, mutta kohdalle ei ole osunut sitä oikeaa tai edes lähellä olevaa, niin miten mies voisi olettaa, että miehiä on ollut vain muutama? Eikö se ole kaiken järjen mukaan mahdotonta? Onko mahdotonta ajatella, että ei se sopiva jonka kanssa viihtyy ja haluaa viettää loppuelämänsä välttämättä kävele vastaan tuosta vaan? Harvoin tapaa edes lähellä sopivaa olevaa, ehkä kerran kahdeksassa vuodessa. Suhteen alussa ei voi vielä tietää mihin se johtaa, joten on aivan turhaa syyllistää naista siitä, että hänellä on ollut useita miehiä mutta vähän pitkiä suhteita. Voi olla niinkin, että nainen olisi halunnut suhteen jatkuvan jonkun miehen kanssa, mutta mies ei halunnut. Onko nainen huono sen johdosta? Eikö voi ajatella, että ihmiset eivät olleet sopivia toisilleen vaikka luonteiden perusteella?
Jos naisella on normaalit seksuaaliset tarpeet yhdistyneenä haluun solmia pitkäaikainen parisuhde miehen kanssa, mutta kohdalle ei ole osunut sitä oikeaa tai edes lähellä olevaa, niin miten mies voisi olettaa, että miehiä on ollut vain muutama? Eikö se ole kaiken järjen mukaan mahdotonta? Onko mahdotonta ajatella, että ei se sopiva jonka kanssa viihtyy ja haluaa viettää loppuelämänsä välttämättä kävele vastaan tuosta vaan? Harvoin tapaa edes lähellä sopivaa olevaa, ehkä kerran kahdeksassa vuodessa. Suhteen alussa ei voi vielä tietää mihin se johtaa, joten on aivan turhaa syyllistää naista siitä, että hänellä on ollut useita miehiä mutta vähän pitkiä suhteita. Voi olla niinkin, että nainen olisi halunnut suhteen jatkuvan jonkun miehen kanssa, mutta mies ei halunnut. Onko nainen huono sen johdosta? Eikö voi ajatella, että ihmiset eivät olleet sopivia toisilleen vaikka luonteiden perusteella?
Vastaukset 28
Vanhimmat
vain lutkilla on ollut useampia miehiä, koska kunnon naiset ovat tarkkoja tavarastaan
ettet jakaisi itseäsi kaikille vastaantuleville miehille varsinkin jos ne eivät ole "edes lähelle sopivia"?
pihtariakka!
Ei suhteen parin ensimmäisen kuukauden aikana voi vielä tietää, että johtaako se pitkään vai lyhyeen suhteeseen. Tunnetko montakin aikuista naista, joka seurustelee kuukausia miehen kanssa ilman seksiä? Tunnetko monta miestä, joka edes suostuisi siihen?
sopivista sellaisia, jotka eivät ole "edes lähelle sopivia" jakamatta pilluasi kaikille? Miten pillun jakaminen auttaa tätä sopivien valikointia?
ole edes lähelle sopivia. Ei ole syytä seurustella sellaisten kanssa, mutta niiden kanssa jotka tuntuu lähelle sopivilta ei suhde aina kuitenkaan pitemmän päälle onnistu. Ei ehkä itse ole sen toisen mielestä edes lähelle sopiva tai sitten elämäntilanne on mikä on.
Ei kai seksi seurustelusuhteessa ole pillun jakamista? Seksi kuuluu normaaliin seurustelusuhteeseen.
noin heppoisin perustein tekee sinusta naisen, jonka kanssa en voisi harkita minkäänlaista suhdetta.
perustalta, että molemmilla on ihastuksen tunteita toisiaan kohtaan ja samanlaiset päämäärät elämässä. Parisuhdehakuisten miesten kanssa olen seurustellut ja olen itsekin parisuhdehakuinen. Ei niissä miehissä mitään suurempia vikoja ollut, mutta eikö se olisi ihmeellistä, jos jokainen tai suurin osa itseä viehättävistä ja samanlaisin arvoin olevista ihmisistä olisi loppujen lopuksi sellainen, jonka kanssa haluaisi viettää vuosia aikaansa? Ihminen on monimutkainen olio, eikä kaikki puolet ole nähtävissä heti ensimmäisten kuukausien aikana.
tapausta on tullut elämän varrella vastaan?
Jotkut niistä suhteista on kestäneet pitempään, jotkut ei.
"Jos naisella on normaalit seksuaaliset tarpeet yhdistyneenä haluun solmia pitkäaikainen parisuhde miehen kanssa, mutta kohdalle ei ole osunut sitä oikeaa tai edes lähellä olevaa, niin miten mies voisi olettaa, että miehiä on ollut vain muutama?"
Ehkä mies (haluaa?)olettaa asia olevan niin, että nainen ei ole toteuttanut niitä "normaaleja seksuaalisia tarpeitaan" usean eri miehen kanssa? Naiviuttaan? Kun mies ei itse ole saanut/toiminut noin, niin olettaa ettei varmaan nainenkaan? Kun nainen ei puhu asioista ymmärrettävästi, niin mies jääkin siihen uskoon ettei naisella ole ollut kumppaneita kovin montaa?
"Eikö se ole kaiken järjen mukaan mahdotonta?"
Ei. Epätodennäköistä ehkä, mutta ei mahdotonta.
"Onko mahdotonta ajatella, että ei se sopiva jonka kanssa viihtyy ja haluaa viettää loppuelämänsä välttämättä kävele vastaan tuosta vaan?"
Ei sitten ollenkaan.
"Onko nainen huono sen johdosta?"
Ei.
"Eikö voi ajatella, että ihmiset eivät olleet sopivia toisilleen vaikka luonteiden perusteella?"
Voi ajatella.
Mutta mikä on totuus, voikin olla omanlaisensa tarina.
Aiheeseen liittyen muuten: se, että nainen on toiminut noin kuten sinä ilmeisesti olet, ei sinänsä kerro naisesta ja hänen sisäisistä taipumuksistaan mitään. On olemassa sellainen naistyyppi joka ihastuu/tykästyy/kiinnostuu/kiihottuu ihan perhanan helposti. Tästä/näistä tapauksista voi kätevästi vetää johtopäätöksen, joka kenties joskus sattunee kohilleen, että tuollainen nainen on eräänlainen naisvastine sille miesvastine tyypille, joka harrastaa enemmänkin yhden yön juttuja. Miesvastine toimii yhden yön metodin mukaan, naisvastine hoitaa homman pitemmän kaavan mukaan pienen ihastumisen kautta.
Ei sillä että kummassakaan mitään pahaa olisi. Enkä sinua yritä syyllistää, tms.
saattaa mennä vuosiakin, että ihastun johonkin. Mutta sitten kun ihastun ja mies vaikuttaa hyvältä niin mitä sitä pihtaamaan? Ei se alun hyvä fiilis kuitenkaan välttämättä johda mihinkään pitempään, vaikka molemmat niin toivoisivatkin.
sen alun hyvän fiiliksen yli ja katsoa hieman pidemmälle ja vasta sitten antautua täysillä jos fiilis on vielä muutaman kuukauden jälkeen tallella?
pari kuukautta seksiä?
aidosti kiinnostunut ihmisestä
Siitäkö nämä lyhyeksi jääneet suhteet johtuukin? Miehille pitää olla tekopyhä!
ne aivan liian heppoisin perustein
Alussa kaikki on hyvin, molemmat ovat kiinnostuneita ja juttu luistaa. Arvot ovat samansuuntaiset, mutta sitten muutaman kuukauden jälkeen mies alkaa perääntyä. Sillä on muka ongelmia, vaikka luultavasti se vain ei pidä enää yhtä paljon kuin aiemmin. Tämä on niin tuttu tarina melkein jokaiselle naiselle, että et uskokaan. Ainoastaan ne naiset, jotka eivät kyllästy tai pelästy miehen epävarmuutta säilyttävät miehen mielenkiinnon. Mies on kiinnostunut, kun nainen ei ole niin liian innostunut.
osoittaa että aloitat seurustelusuhteen vaikka sille ei olisi mitään perusteita.
olisin 80v mummeli! Siinä on pitkä väli suhteille.
Yleensä ihmiset alkavat seurustella kun tuntevat sekä fyysistä että henkistä ihastusta toisiaan kohtaan ja heillä on samoja mielenkiinnon kohteita ja arvoja. Ihmisen oppii tuntemaan noin puolessa vuodessa pääpiirteittäin. Minulla ei ainakaan ole mielenkiintoa enää tässä iässä odottaa seksiä puolta vuotta. Jos olisin teini ja neitsyt, niin asia olisi toinen.
ONKO TYYLISI TÄHÄN ASTI TOIMINUT?
seksi on kivaa ihmisen kanssa, josta välittää ja joka välittää. Ei siitä välttämättä tule koko elämän pituista suhdetta.
Siinä mielessä on siis toiminut, että seksi on ollut hyvää ja suhdekin tiettyyn rajaan asti. Se vielä puuttuisi, että en olisi voinut nauttia edes seksin iloista...Ehkä se oikea vielä kävelee vastaan.
kun niitä ongelmia harkiten aiot hankkia
teidät niin hyvin, että millä perusteella seurusteluun tulisi alkaa, että mitkä on ne perusteet?
"Suhteen alussa ei voi vielä tietää mihin se johtaa, joten on aivan turhaa syyllistää naista siitä, että hänellä on ollut useita miehiä mutta vähän pitkiä suhteita. "
Se on suurta typeryyttä aloittaa suhdetta ihmisen kanssa, jota ei vielä tunne. Ekaksi pitäisi tutustua, vaikka kavereina, ja vasta sitten jos huomataan, et ollaan samalla aaltopituudella kaikin tavoin niin sitten vasta aloitella suhdetta.
Mulla ei oo kuin pari tollasta muutaman kuukauden juttua yhden pidemmän suhteen lisäksi, enkä mielelläni sellaisia enää halua. Ja niistäkin melkein kymmenen vuotta aikaa. Oon ajatellut, et seuraava suhde on sitten se, joka on se "oikea" toivon mukaan ikuinen suhde. Ei oo energiaa, aikaa, eikä varaa enää mihinkään leikkeihin, eikä peleihin, joissa mietiskellään, et mitäs jos..vai mitä jos ei sittenkään...
ollut viimeisin suhde?
En mä näe mitään pahaa siinä, että aloittaa suhteen puolituntemattoman ihmisen kanssa jos tärkeistä asioista on puhuttu suhteen alussa. Siinähän sitä oppii tuntemaan toista vähitellen. Jos kerran ihastuu ja rakastuu, niin ne tunteethan laimenevat jos pelkäksi kaveriksi ryhtyy. Kaverit on erikseen. Miehet hakevat seksin silloin muualta, eikä suhde pääse koskaan edes alkamaan.
musta se on ok, et miehellä voi seksiä ollakin jonkun toisen kanssa ainakin siinä ihan meen suhteen alkuvaiheessa, koska alut nyt usein on hiukan sellaisia, ettei tiedä ollaanko vai eikö..Ei se siis mua ainakaan haittaisi, jos sillä joku hoito silloin olisi kunhan vaan ei olisi rakkaustuntemuksia sitä kohtaan :)
Viimeisin suhteeni loppui kolme ja puoli vuotta sitten. Se oli se pitkä suhde.
Mä en voisi ihastua saati rakastua vieraaseen tai puolituntemattomaan ihmiseen. Ihastuminen tapahtuu kuukausien kuluessa, ku opin tuntemaan toista paremmin. Siihen asti mulle riittää kaveruus ihan hyvin. Mies voi paneskella sit sitä jota on siihenkin asti hoidellut. Eihän se mulle kuulu.
Ja toki meidän suhde kiintymyksen myötä voi alkaa vaikka kavereita oltaisiinkin, kun tulee tunteet mukaan(minullakin) ja oppii olemaan toisen kanssa ja oppii kaipaamaan toisen seuraa. Ja sitten tulee se seksikin mukaan ja miehen ei enää tarvi hakea seksiä muualta. Mutta mä tarvin seksiin tunteet, vaikkei mies tarvitsisikaan.
vähän häirinnyt sanonta löytää "Se Oikea", ehkä helpottaisi hahmottamaan sitä parisuhteen kiemurallista kokonaisuutta, kun lähtee pohtimaan kokonaisuutta siltä kannalta, miten Minä voisin olla hänelle se oikea ja Hän haluaisi olla sitä Minulle.
Sanomalla suhteen päätyttyä, hän ei ollut se oikea, sysätään kuulijan korvissa vastuu suhteen päättymisestä etupäässä hänelle, vaikka todellisuudessa asia ei niin olekaan, kaksi siinä ryssi kuitenkin.
Niin ja se kysymys, montako kumppania ja miehet haluavat tämän tietää? Onko se luonnotonta, haluavat naisetkin sen tietää varsin usein, mutta mitä väliä sillä on, jos sinä haluat olla hänelle se oikea. Ellei sittenkään onnistu, niin olet ainakin yrittänyt ja voit sanoa, en kyennyt olemaan hänelle se oikea, eikä suhteemme onnistunut.
Kumpikaan ei ole huono sen takia, ettei suhde onnistunut, mutta kumpikin yhtä syytön ja syyllinen siihen.
siinä, että suhde on kahden kauppa. Ei voi syyttää vain toista tai miksi pitäisi edes syyttää ketään. Se oikea on sellanen, joka hyväksyy vikoineen päivineen. Ehkä siinä tapauksessa voi syyttää, jos toinen antaa ymmärtää olevansa sitoutunut, vaikkei olekaan.
Tietysti sitä haluaa tehdä toisen onnelliseksi ja sillä tavalla olla se oikea hänelle. Aina se ei riitä jostakin syystä.
Voisi kysyä itseltään, että voisinko olla hänelle se oikea ja sitä kautta lähteä rakentamaan suhdetta.