Puhelimen tutkiminen

Eipä tule tutkittua vaimon puhelimia eikä meilejä.
Tuskimpa vaimonikaan tutkii minun puhelimia tai meilejä. En ole kieltäny, ei hänkään moisia tutkimuksia.

Ei tulis mieleenikään tutkia mieheni kännykkää tai meilejä, eikä kyllä tutki hänkään minun.
Sen verran luottamusta suhteessa täytyy olla ettei tarvitse alentua sellaiseen.

Luotan mieheeni eikä tulisi mieleenikään loukata häntä penkomalla puhelintaan. Hän ei myöskään tutki minun puhelintani. Jos jotain epäilisin, niin kysyisin siitä häneltä suoraan ennemmin kuin alentuisin pettämään hänen luottamuksensa kännyä vakoilemalla.

"Tutkitko silloinkin, jos suhteessa menee hyvin eikä ole syytä epäillä, ts. "varotoimenpiteenä"?"

Suhteessa (tai ihmisessä) on jotain pahasti vialla, jos noin toimitaan. Silloin on ennemmin syytä hakeutua terapiaan, kuin tutkia puhelinta.

Minulla on aina ollut se periaate, että toisen taskuille ei mennä eikä toisen kännykkää tutkita. Olemme mieheni kanssa tästä keskustelleet ja ymmärrämme molemmat että näin ei tehdä. Ei sen takia, että olisi epäilys jostain, vaan sen takia että jokaisen yksityisyyttä pitää kunnioittaa. Näin meillä.

Tyttöystävä tutki, nyt on entinen !

Kannattaa harkita mitä tekee...

tutki.

"Varotoimenpiteenä" tutkiminenkin on itsensä nolaamista. Miten joku voi ihan oikeasti kuvitella, että käräyttää puhelimen penkomisella puolisonsa? Jos joku jotain löytääkin se on tarkoitettu löydettäväksi!

Itseltäni on miespuolisten ystävien ja tuttavien numeroita niin paljon kännykästä, että siinäpä olisikin miehelleni tutkimista kerrakseen! Kenen kanssa vai kaikkien? Milloin ja missä? Kuka tuokin on ja missä olen hänet tavannut?? ;D.

Hemmetti, minähän tutkin kaiken jos siltä tuntuu. Ja mies on jäänyt kiinni muutaman kerran- ei pettämisestä, vaan muunlaisesta valehtelusta. Etenkin raha-asioissa luotan vain omiin silmiini enkä mieheeni, joka syytää rahaa menemään aivan kuin paholaisen riivaamana. Yhtään ei saa jäädä lompakkoon vaan kaikki on tuhlattava. Ellen pitäisi tiettyä kuria kotona, ilman että mieheni tietää penkomisistani, olisimme jo kodittomia. Sen siitä saa kun elää henkisesti epävakaan ihmisen kanssa; pakko ottaa itse selville kun toinen ei ymmärrä omaa parastaan. Miksikö olen vielä tässä suhteessa? Juuri siksi, että pidän miehestäni huolta, koska rakastan häntä. Hän ei itse tajua olevansa hieman sairas, mutta niin kauan kuin minä olen kuvioissa, elämämme sujuu jotekin mallillaan. Itseäni ylistämättä tämä on totuus.

tutkin kyllä, eikä jätkälläni ole mitään sitä vastaan...joko sillä ei oo mitään salattavaa, tai sit se poistaa kaikki ennenku tulee mua tapaamaan! :(

Vihaan itseäni sen takia, että olen niin mustasukkainen, vaikka tiedän, ettei mitään aihetta todellakaan ole! Vaikka tiedän, että puhelimesta ei mitään löydy, mistä pitäisi huolestua, teen sitä silti joskus "varmuuden vuoksi". Tiedän: niin ei saisi tehdä. Ehkä vielä joskus opin luottamaan niin sataprosenttisesti, ettei sitä tarvitse tehdä...

Taidatte narrata suurin osa.
Mikäli suhde ei ole ihan täydellisimmillään, ja miettii mistä johtuu, kyllä toisen känny kiinnostaa.
Kuinka moni oikeasti jättäisi kännyt tutkimatta , jos tietäisi ,ettei varmasti jää siitä kiinni?

Minä tutkin , ja löysin kivan viestin , joka teki must sit lopulta uusiosinkun.

Onnistunut etsintä siis

Joku tolkku se sentään pitää olla, toisen kännyyn, postiin tms. kajoaminen on kiellettyä, sen täytyisi olla sanomattakin selvää.

Ei tullut mieleenkään tutkia ennen kuin epäilyt heräsivät. Sen jälkeen tutkin ja heti tärppäsi. Epäluulo juurtui syvään, seuraavankin kumppanin känny päätyi tutkinnan alle ajoittain. Saapa nähdä pääseekö siitä tavasta eroon ajan myötä.