Moi!
Seurustelin erään ihanan miehen kanssa kuukauden. Mies halusi lopettaa suhteen, koska hänellä alkoi pelottamaan vakiintuminen. Hän on eronnut alkuvuodesta pitkästä suhteesta ja lapsiakin hänellä siis on.
Olimme sen pienen hetken hyvin ihastuneita toisiimme ja pidimme hyvin tiiviisti yhteyttä. Puhuimme asiasta kuin asiasta ja välimme olivat hyvin lämpimät. Sitten kun erosimme mies tuli käymään luonani, yritimme pitää näpit irti toisistamme, mutta emme kyenneet.
Nyt olemme olleet kuukauden ystäviä, mutta aina kun mies käy luonani päädymme intohimoiseen rakasteluun ja olemme erittäin tyytyväisiä. Kuitenkin mies haluaa, että haen itselleni miehen, joka kykenee elämään parisuhteessa. Ja minusta hän ei ole valmis luopumaan kokonaan. Minä taas haluaisin kyllä enemmän, mutta en voi pakottaa miestä sellaiseen mihin hän ei ole valmis. Hän sanoi vasta minulle, että tällä hetkellä en ainakaan pysty enempään. Olemme tehneet pelisäännöt täysin selväksi puolin ja toisin, joita toivomme toisen noudattava esim. että muiden kanssa ei mennä sänkyyn, ellei löydy vakava suhde.
Mitä teen, nautinko olostani tämän miehen kanssa, vaan lopetanko pelin tyystin kokonaan. Voitasiko me tulevaisuudessa olla vielä oikeasti yhdessä? Tiedän, että jos löydän miehen ja alan seurustelemaan hänen kanssaan, mies tyytyy kohtaloonsa, mutta luultavasti tulee katumaan päätöstään, koska hän on näin sanonut.
Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta ja miten siinä on käynyt??? Meillä kummallakaan ei ole ikinä ennen ollut mitään vastaavanlaista tilannetta.
Seurustelin erään ihanan miehen kanssa kuukauden. Mies halusi lopettaa suhteen, koska hänellä alkoi pelottamaan vakiintuminen. Hän on eronnut alkuvuodesta pitkästä suhteesta ja lapsiakin hänellä siis on.
Olimme sen pienen hetken hyvin ihastuneita toisiimme ja pidimme hyvin tiiviisti yhteyttä. Puhuimme asiasta kuin asiasta ja välimme olivat hyvin lämpimät. Sitten kun erosimme mies tuli käymään luonani, yritimme pitää näpit irti toisistamme, mutta emme kyenneet.
Nyt olemme olleet kuukauden ystäviä, mutta aina kun mies käy luonani päädymme intohimoiseen rakasteluun ja olemme erittäin tyytyväisiä. Kuitenkin mies haluaa, että haen itselleni miehen, joka kykenee elämään parisuhteessa. Ja minusta hän ei ole valmis luopumaan kokonaan. Minä taas haluaisin kyllä enemmän, mutta en voi pakottaa miestä sellaiseen mihin hän ei ole valmis. Hän sanoi vasta minulle, että tällä hetkellä en ainakaan pysty enempään. Olemme tehneet pelisäännöt täysin selväksi puolin ja toisin, joita toivomme toisen noudattava esim. että muiden kanssa ei mennä sänkyyn, ellei löydy vakava suhde.
Mitä teen, nautinko olostani tämän miehen kanssa, vaan lopetanko pelin tyystin kokonaan. Voitasiko me tulevaisuudessa olla vielä oikeasti yhdessä? Tiedän, että jos löydän miehen ja alan seurustelemaan hänen kanssaan, mies tyytyy kohtaloonsa, mutta luultavasti tulee katumaan päätöstään, koska hän on näin sanonut.
Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta ja miten siinä on käynyt??? Meillä kummallakaan ei ole ikinä ennen ollut mitään vastaavanlaista tilannetta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
et varmasti tapaa/halua rueta seurustelemaan toisen kanssa.JA jos aloitat,kertoo sekin jotain.
Moi!
Kyllä välitän ihan liiankin paljon tästä miehestä ja haluaisin todella enemmän, mutta tyydyn nyt tähän, koska ajattelen miehen tunteita.
Eli mies varmaan vain testaa minua, voiko minuun luottaa, eikö näin?
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
No aivan selvä peli: jos mies sinua rakastaisi tai haluaisi sinut, niin te olisitte yhdessä. Tällainen järjestely hänelle passaa tietenkin mainioisti, saa säännöllisesti kivaa seuraa ja pillua, mutta voi silti pitää ovet avoinna muualle (=muihin naisiin)
Ette te tule koskaan olemaan kunnon pari, olen aika varma siitä. Tylyä, mutta totta. Jos arvostat itseäsi, etkä halua itseäsi enää enempää loukata, niin jätä tämä mies, on niitä parempiakin.
kokemusta löytyy. tilanne oli aivan sama, poislukien lapset. mä päädyin ite siihen että annoin miehen leikkiä mulla ja soitella silloin ku siltä tuntuu. eli olin säälittävä ja alistuin lähes kaikkeen..sain loppuviimeks saavikaupalla paskaa niskaan, ja pääsin jopa yli siitä vihdoin. hauskinta on se, että nyt ku oon todennu että jätkähän oli kusipää, mut olkoon (ja mul ei tod oo tapana tollalailla alistua ja odotella..mut jokainen saa kerran elämässään olla säälittävä idiootti;)), ni tää mies onki päättäny taas kiinnostua ja yrittää kovasti jotain. mut se ei kuulu tähän. eli mulle kävi huonosti, mut oikeesti..päivääkään en vaihtais pois, kauniita muistojakin jäi paljon:). ja toivottavast sulle käy paremmin!! :)
... no on se yllätys taas että naisille ei mikään riitä. Ollaan vaan ystäviä jos ei haluta ja sitten kun halutaan niin ei ollakaan enää ystäviä vaan pitää saada se mies omaksi.
Yrittäisitte joskus hallita sitä perheenperustamisviettiänne ja keskittyisitte siihen pornotteluun. Kaikilla olisi paljon mukavampaa.
Joo ei teistä paria tule ja jos tulee niin max lyhyt suhde, miehelle ei yksi nainen riitä, kai te sen tiedätte.
...lienee paikallaan. tuli niinki 'asiantuntevaa' tekstiä. jot pakko on sanoa, että tää oli mulle ensimmäinen juttu lähes 4 vuoteen, missä oli tunteet mukana. perheenperustamisviettiä ei myöskään ole, eikä ihan heti varmasti tulekaan. mä oon moneenkin kertaan keskittyny siihen pelkkään pornotteluun...tarkotuksena on siis ollu basic seksisuhde jonku hyväks todetun panon kanssa. ja kuinka on käyny? joka hemmetin kerta se _mies_ on alkanu lässyttämään ja puhumaan tunteista ja suunnilleen suunnitellu häitä seuraavaks kesäks. ja muuten..toi sun olettamus naisista ja siitä ikuisesta perheenperustamisvietistä..taitaa olla niin että kaikki miehet kuvittelee sitä samaa, nimittäin jokaiselle näistä em. miehistä on tullu yllätyksenä se, että mä en tod oo halunnu seurustella (vaikka oon tän tehny erittäin selväks). no mutta, se siitä. pakko oli vaan taas kerran sanoa että...älä yleistä:).
ja tottakai me tiedetään ettei miehelle yks nainen riitä...mistä sä oot saanu päähäs että naiselle riittäis yks mies;)?