Luulin jo että olin päässy noista yli 10 vuoden takaisista kokemuksista pois, mut ei näköjään sit kuitenkaan. Oon jossain määrin herkkä ja tunteellinen mies. Luulin että olisin tässä jo aikuisiällä täyteen mittaan miehistynyt, ja oonhan mä mutta mutta...
Jotain säpinää kun oli mukavan naisen kans niin sit alan ylianalysoimaan sitä ja epäileen että tahalteen kiusaa mua. Tavallaan sattu vähän epämääräistä juttua ton puheitten kanssa, mutta ei se oikeesti oo ollenkaan varmaa että tämä nainen olisi valehdellu tai tahalteen mua kiusannu. Silti epäluuloiseksi tulin kovasti ja valmistauduin vinoilemaan takaisin jo. Syy on tietenkin se että kiusaamiskokemuksien takia koitan liikaa itseäni puolustaa itseäni: naljailla ennen kun toinen saa yliotteen.
Kuukausiin ei too tällaista viimeks tapahtunu että oisin alkanu epäluuloiseksi jollekin ihmiseksi ja alottanu keljuilun.
Onkohan nää naissuhteet mulle ollenkaan mahdollisia, kun jo näin varhaisessa vaiheessa tulen epäluuloiseksi.
Jotain säpinää kun oli mukavan naisen kans niin sit alan ylianalysoimaan sitä ja epäileen että tahalteen kiusaa mua. Tavallaan sattu vähän epämääräistä juttua ton puheitten kanssa, mutta ei se oikeesti oo ollenkaan varmaa että tämä nainen olisi valehdellu tai tahalteen mua kiusannu. Silti epäluuloiseksi tulin kovasti ja valmistauduin vinoilemaan takaisin jo. Syy on tietenkin se että kiusaamiskokemuksien takia koitan liikaa itseäni puolustaa itseäni: naljailla ennen kun toinen saa yliotteen.
Kuukausiin ei too tällaista viimeks tapahtunu että oisin alkanu epäluuloiseksi jollekin ihmiseksi ja alottanu keljuilun.
Onkohan nää naissuhteet mulle ollenkaan mahdollisia, kun jo näin varhaisessa vaiheessa tulen epäluuloiseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Onkohan nää naissuhteet mulle ollenkaan mahdollisia, kun jo näin varhaisessa vaiheessa tulen epäluuloiseksi."
On.
Jos sinulle on tunteita naista kohtaan, niin anna mennä vaan. Jos ei ole, niin siinäpähän märehdit jos se kivalta tuntuu. Ei sillä että kannattaisi alkaa sinisilmäiseksi, mutta naljailemalla takaisin tuskin saavuttaa muuta kuin itselleen paremman mielen. Muuhun se tuskin johtaa - siis ainakaan parisuhteeseen päin. Jospa et naljaile naiselle ennen kuin todellista aihetta ilmenee?
Oikeessahan sinä ja tiesin tuon itsekin. Ymmärrän paljon muita ihmisiä ja itseänikin tosi hyvin: mielenliikkeitä ja tunteita. Mutta kun alan epäluuloiseksi niin monesti tulen silloin sokeeksi että näen vain sen että joku selkeästi ärsyttää. Onneks tuota ei tapahdu montaa kertaa vuodessa. Kunpa osaisin nähdä ne tilanteet laajemmin kun alan epäluuloiseksi enkä epämääräisissä tilanteissa tulkitsis asioita pahimpin amahdollisina.
Yleensä en oo mikään nopea sanoon ilkeesti, vinoilemaan tai letkauttelemaan ihmisille jos mulle jotain sanotaan, vaan sitten kun haudon asioita mielessäni niin saatan vasta myöhemmin tulla epäluuloiseksi. Oon kai sellainen Dr Jekyll ja Hyde ;)
On sellainen asenne että "jos vi**uilet mulle niin mä vi**uilen sulle" ;)
Muutenkin tää epäluuloisuusongelma varmaan heijastuu eniten just seksuaalisuhteissa, kun ne on varsinkin kovin epämääräisiä ainakin alussa. Tuskin kukaan helposti vaan yhtäkkiä sovi että joo ny seurustellaan vaan on monesti kaikenlaista hässäkkää ja vähä jotain vitutusta ;)
Muutenki mullon tapana fantasioida jo koko suhde naimisiinmenoon saakka ku jostakusta kiinnostun :P Sit alkaa jossain vaiheessa vähän tökkiin se ja ottaa rennommin ja koittaa vaan tutustua. Intensiivisen fantasioinnin seuraus on monesti vaan se että sit pudotaan alas ja korkealta ;) Mulla taitaa olla hyvä mielikuvitus...
Tiedän kyllä ainakin osittain mitä ajat takaa tuolla suhteiden alkujen epämääräisyyksillä. Olen nimittäin huomannut, ihan alkuvaiheesta kun puhutaan, jotta toisen osapuolen epäselvät, ristiriitaiset signaalit aiheuttaa epäluuloja.
Eipähän sillä, toisaalta tuollainen on mun mielestäni ymmärrettävääkin, meinaan tuota mahdollista epäluuloisuutta, koska eihän sitä voi toisesta osapuolesta tietää ja kyllä mä ainakin haluaisin jo alkuvaiheessa tietää totuuden kuin saada näpeilleni myöhemmässä vaiheessa.
Mun reagointitapa tuollaiseen on enemmänkin sellainen "sulkeutuminen"... äh, mikä olisi kuvaavampi sana... vetäytyminen, sanoisinko. Vetäytyminen ja tietynlainen sulkeutuminen, jotain tuollaista, "heitän pallon vastapuolelle".
Mutta eipähän mulla niitä kokemuksia niin paljoa ole. Muutenkin ehkä suunnilleen 1/1 000 000 naisesta herättää mielenkiinnon. Tai no, sanotaanko sittenkin 1/100 000. Tai jotain tuonnepäin.