Kirous suomalaisille naisille

Ilmasto.
Se on kirous suomalaisille naisille. Kaamos aika, sateet, mitäänsanomaton kesä..:(

Ihan yleisessä ilmeessähän se näkyy, kylmän, laimean sinisen taivaan alla ei varmasti kasva niin tuliseksi ja naiselliseksi kuin Etelä-Euroopassa. Helppohan se olisi nättiä hymyä pukata lämpimän auringon alla.

Iho on vaaleanpunainen kuin possulla, ei tumma, ei edes päivettynyt kiitos ilmaston. Kaikki pienet virheet näkyvät niin helposti tällaisessa maidonvalkeassa läpikuultavassa ihossa. Hiukset ovat ohuet ja latistuneet, eivät tuuheat ja meren kihartamat. Eipä niistä kynsistäkään tämän vähäisen d-vitamiinin kanssa kasva sellaiset femme fatale tyyliset joihin sitten kelpaisi sipaista tummaa punaa. Silmistä puuttuu intohimo tuliseen elämään.

Eipä ole Suomessa koskaan arkkitehdeillekkään suotu niin nättiä ilmaa että olisivat rakentaneet kulmille pari goottilaista kirkkoa ja muita hienoja taloja joissa nyttemmin voisi pitää jotain muoti liikettä. Jos näin olisi niin varmasti sitä kävelisi päivät pitkät ulkona kivoissa korkkareissa niin että silosääret välkkyisi ja pulskemmatkin hoikistuisivat. Nyt ei oikein houkuta lähteä ravaamaan tuulipuvussa nähdäkseen muovituolibaareja.

Jos 5km päästä minunkin huoneistostani siintäisi turkoosi meri olisin varmasti hoikempi ja muodokkaampi kun uisin tietty siellä aina kun voisin.

Olisi helpompi ostaa terveellisiä välipaloja jos r-kioskin sijasta paikalla kohoaisi auringon kypsyttämiä mangoja myyvä koju. Lämmössä ei muutenkaan tule niin nälkä koko ajan ja yksi omena täyttää.

Etelässä yöt ovat pilkkopimeitä ja romanttisia höystettynä jättimäisellä kuulla, päivät taas tulvillaan aurinkoa. Siinä olsi helppo nukkua ja herätä jolloin olisi yleisilmeeltään kauniimpi ja varmasti luonnekkin muuttuisi romanttisemmaksi kun saisi useana yönä peräkkäin todistaa sellaista intohimon yötä kun kaikki tähdet näkyy ja meri liplattaa kauniisti rantalyhtyjen valossa. Ei muistoakaan ruostuneista katulampuista vesisateen keskellä.

Niin, kai tässä on lupa olla katkera?
221848
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Minä pidän syksystä ja talvesta. Joskin ilma tai ilmasto ei juurikaan vaikuta asenteeseeni elämään ja jos vaikuttaisi kovin negatiivisesti vaihtaisin maisemaa.

Mutta "virkistävää" kuulla, että ilmastoakin voi syyttää omasta saamattomuudestaan!

Äänestä
  • meidät suomalaisnaiset tunnetaan :D
    Ilmastoa on helppo syyttä, se oli itseasiassa koko viestini pointti, piilotettu sellainen.

    Mutta tosiasia on oikeasti se että ilmastolla, auringolla ja miljööllä on vaikutsta siihen millainen ihmisestä kehittyy.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    meidät suomalaisnaiset tunnetaan :D
    Ilmastoa on helppo syyttä, se oli itseasiassa koko viestini pointti, piilotettu sellainen.

    Mutta tosiasia on oikeasti se että ilmastolla, auringolla ja miljööllä on vaikutsta siihen millainen ihmisestä kehittyy.

    ja tähän loppuun sopii oikeen hyvin tämä clippi: http://www.youtube.com/watch?v=gO4uky_Ol74&feature=related

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    meidät suomalaisnaiset tunnetaan :D
    Ilmastoa on helppo syyttä, se oli itseasiassa koko viestini pointti, piilotettu sellainen.

    Mutta tosiasia on oikeasti se että ilmastolla, auringolla ja miljööllä on vaikutsta siihen millainen ihmisestä kehittyy.

    Minä ainakin ymmärsin tekstiisi kätketyn ironian. Hauskasti kuvaat suomalaista "realismia". Piristävää lukea vaihteeksi tällaista tekstiä.

    (kun aluksi katsoin vain otsikkoa ja nimimerkkiä, ajattelin heti, että taas joku "nuori nainen" lataa tuutin täydeltä "suominaisen" kauheudesta... :)

    Äänestä

naisilla joita Suomessa tapaa on kuten sinunkin kirjoituksesta käy rivien välistä ilmi on...asenne.

Ihmiset ovat joko pessimistisiä ja masentuneita eivätkä usko olevansa kauniita, eivätkä usko että kukaan heidän sisäisestä elämästä on kiinnostunut koska henkinen kulttuurikin Suomessa on niin laiha. Asioissa keskitytään materiaan ja fyysisyyteen.
Toinen puoli on sitten nykyiset naiset jotka ovat saaneet vaikutteita teinimäisestä pissiskulttuurista jossa shoppaillaan ja ihastellaan kaikkea kiiltävää tai ollaan "hienostuneita".

Kuka helvetti kaipaa mitään intohimoa tuliseen elämääön jos löytyisi edes tahto ylipäätään kokea asioita ja itsekunnioitusta?

On hienoa että Suomessa on jalat maassa olevia maanläheisiä naisia mutta vähän voisi tietysti mielikuvitukselle antaa tilaa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä eteeristä glimmer-liihottelua jota osaa harrastaa vaan tasapainoista henkisyyttä ja ruumiillisuutta joka saa ihmisen vaikuttamaan terveeltä ja myöskin intohimoiselta elämään.

Korkkarit ja muun "mä oon nainen ja kopistelen tässä, kato miten pitkät sääret mulla on" moskan voi heittää paskalaariin. Ihan tavalliset kengät käy, kyllä se naiseus on ihan muualla kuin itsensä esittelyssä.

Suosittelen liikuntaa, raitista ilmaa ja mieltä joka ei taivu mutta joka on avoin niin henkilö alkaa vaikuttaa houkuttelevammalta kuin mitään mitä noilla eteläisimmillä paikoilla on tarjottavana.

Samaa suosittelen myös oman sukupuoleni edustajille eli miehille.

Äänestä
  • Noh, vikaa asenteessa tai ei niin alkuperäinen tekstini olisi selkokielellä sanottuna lähinnä vitsi. Kiitoksia "suloistaa ironiaa" -tyypille sen tajuamisesta.

    Kirjoitat kuitenkin asiaa, Suomessa ollaan tosiaan aika pessimistisiä mutta henkilökohtaisesti en pidä pinnallisuutta tai sen puutetta (huono sekin) ongelmana vaan stereotypioita. Ihmiset yritetään esineellistää ja "kaavoittaa" liian rankasti. Mutta näin se on lähes kaikkialla. Jos olet kaunis et voi olla fiksu jne. Paskapuhetta. Stereotypiat käyvät mielestäni sinunkin tekstistäsi ilmi. En tiedä teetkö sen huomaamattasi.

    Pari juttua vaan jotka haluan korjata:

    "Korkkarit ja muun "mä oon nainen ja kopistelen tässä, kato miten pitkät sääret mulla on" moskan voi heittää paskalaariin. Ihan tavalliset kengät käy, kyllä se naiseus on ihan muualla kuin itsensä esittelyssä."
    - Olen nainen ja rakastan kenkiä. En silti keräile niitä, en ole himo shoppaaja, en ole veloissa niiden takia, en ole pinnallinen. Minä vain pidän niistä. Eiväthän kaikki ketkä pitävät leivoksista ole syöppöjä? Suurin osa naisista varmasti käyttää korkokenkiä juuri sen takia että pitävät niistä. Et voi miehenä ymmärtää sitä hienoa tunnetta kun oikeasti opit kävelemään kissamaisesti 10 sentin koroilla. Se on kuin oppisi ajamaan pyörällä. Se ei tarkoita että luulisi olevansa supermalli tms. Eihän kaikista ketkä ajavat pyörällä tule kilpapyöräilijöitä.

    "Kuka helvetti kaipaa mitään intohimoa tuliseen elämääön jos löytyisi edes tahto ylipäätään kokea asioita ja itsekunnioitusta? "
    -Kuka helvetti? Saatana varmaan itse. Tahto kokeilla, kokea, tehdä ja arvostaa; itseään sekä muita mutta pitää silti kiinni omasta minuudestaan ja persoonastaan on nimenomaa tulisuutta. Se on elämästä nauttimista. Ei villiä seksiä niinkuin moni luulee.

    Toivottavasti ymmärsit mitä ajoin takaa.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Noh, vikaa asenteessa tai ei niin alkuperäinen tekstini olisi selkokielellä sanottuna lähinnä vitsi. Kiitoksia "suloistaa ironiaa" -tyypille sen tajuamisesta.

    Kirjoitat kuitenkin asiaa, Suomessa ollaan tosiaan aika pessimistisiä mutta henkilökohtaisesti en pidä pinnallisuutta tai sen puutetta (huono sekin) ongelmana vaan stereotypioita. Ihmiset yritetään esineellistää ja "kaavoittaa" liian rankasti. Mutta näin se on lähes kaikkialla. Jos olet kaunis et voi olla fiksu jne. Paskapuhetta. Stereotypiat käyvät mielestäni sinunkin tekstistäsi ilmi. En tiedä teetkö sen huomaamattasi.

    Pari juttua vaan jotka haluan korjata:

    "Korkkarit ja muun "mä oon nainen ja kopistelen tässä, kato miten pitkät sääret mulla on" moskan voi heittää paskalaariin. Ihan tavalliset kengät käy, kyllä se naiseus on ihan muualla kuin itsensä esittelyssä."
    - Olen nainen ja rakastan kenkiä. En silti keräile niitä, en ole himo shoppaaja, en ole veloissa niiden takia, en ole pinnallinen. Minä vain pidän niistä. Eiväthän kaikki ketkä pitävät leivoksista ole syöppöjä? Suurin osa naisista varmasti käyttää korkokenkiä juuri sen takia että pitävät niistä. Et voi miehenä ymmärtää sitä hienoa tunnetta kun oikeasti opit kävelemään kissamaisesti 10 sentin koroilla. Se on kuin oppisi ajamaan pyörällä. Se ei tarkoita että luulisi olevansa supermalli tms. Eihän kaikista ketkä ajavat pyörällä tule kilpapyöräilijöitä.

    "Kuka helvetti kaipaa mitään intohimoa tuliseen elämääön jos löytyisi edes tahto ylipäätään kokea asioita ja itsekunnioitusta? "
    -Kuka helvetti? Saatana varmaan itse. Tahto kokeilla, kokea, tehdä ja arvostaa; itseään sekä muita mutta pitää silti kiinni omasta minuudestaan ja persoonastaan on nimenomaa tulisuutta. Se on elämästä nauttimista. Ei villiä seksiä niinkuin moni luulee.

    Toivottavasti ymmärsit mitä ajoin takaa.

    "- Olen nainen ja rakastan kenkiä. En silti keräile niitä, en ole himo shoppaaja, en ole veloissa niiden takia, en ole pinnallinen. Minä vain pidän niistä. Eiväthän kaikki ketkä pitävät leivoksista ole syöppöjä? Suurin osa naisista varmasti käyttää korkokenkiä juuri sen takia että pitävät niistä. Et voi miehenä ymmärtää sitä hienoa tunnetta kun oikeasti opit kävelemään kissamaisesti 10 sentin koroilla. Se on kuin oppisi ajamaan pyörällä. Se ei tarkoita että luulisi olevansa supermalli tms. Eihän kaikista ketkä ajavat pyörällä tule kilpapyöräilijöitä."

    minkälainen "egobuusti" se on.

    Sama kuin mies vetää univormun päälle tai suoran takin päälle ja esittää miestä. Tai miehen tunnetta "maskuliinisuudesta" kun oman urheiluauton moottori hyrrää.

    Kuvastaa lapsen (naisen tai miehen) halua olla "iso", "aikuinen" ja kontrolloitu sekä korostaa omaa sukupuolisuuttaan jollakin ulkoisella objektilla.

    Pelkkiä wonderbraita eri paketissa.

    Jos tykkäät niin siitä vaan mutta 10 sentin korot ovat naurettavan teatraalisia ja keinotekoisia.

    Kerropa nyt ihan totta että mitä muuta "kissamaisuus" on kuin itsensä korostamista ja itsensä "malliksi" kuvittelua?

    Tiedän, sinä et pidä sen vastakohdasta koska sitten näet itsesi kävelemässä lattajaloillasi koska sellaiseksi olet syntynyt.

    Kokeilepa kävellä ilman niitä turhia korkoja kissamaisesti niin sitten voisit saada ehkä myös kadonneen itsekunnioituksesi takaisin.

    "-Kuka helvetti? Saatana varmaan itse. Tahto kokeilla, kokea, tehdä ja arvostaa; itseään sekä muita mutta pitää silti kiinni omasta minuudestaan ja persoonastaan on nimenomaa tulisuutta. Se on elämästä nauttimista. Ei villiä seksiä niinkuin moni luulee."

    Tulisuuttako?

    Outoa termistöjen käyttöä.

    "Kirjoitat kuitenkin asiaa, Suomessa ollaan tosiaan aika pessimistisiä mutta henkilökohtaisesti en pidä pinnallisuutta tai sen puutetta (huono sekin) ongelmana vaan stereotypioita. Ihmiset yritetään esineellistää ja "kaavoittaa" liian rankasti. Mutta näin se on lähes kaikkialla. Jos olet kaunis et voi olla fiksu jne. Paskapuhetta. Stereotypiat käyvät mielestäni sinunkin tekstistäsi ilmi. En tiedä teetkö sen huomaamattasi."

    Samoin sinun. Lähinnä kuinka tulkitset varsin perinteisten käsitysten kautta mikä on esimerkiksi kaunista tai intohimoista.

    Jos yrittää näyttää kauniilta ja keskittyy pinnallisiin asioihin, EI OLE FIKSU. Se on kovin kaukana kaikesta intohimosta joka ei perustu itsepetokselle ja muovisuudelle.

    Stereotypioissa on se ikävä puoli että joskus ne vain sattuvat katsos osuvan suoraan kohdilleen. Sehän se ihmisissä vituttaakin. Tahtoisi ajatella että pinnallisen ulkoisesti koreilevan ihmisen pinnan alla on muutakin mutta kun siellä ei ole yleensä mitään muuta.

    Äänestä

  • kyllä tasan kirjoitti:

    "- Olen nainen ja rakastan kenkiä. En silti keräile niitä, en ole himo shoppaaja, en ole veloissa niiden takia, en ole pinnallinen. Minä vain pidän niistä. Eiväthän kaikki ketkä pitävät leivoksista ole syöppöjä? Suurin osa naisista varmasti käyttää korkokenkiä juuri sen takia että pitävät niistä. Et voi miehenä ymmärtää sitä hienoa tunnetta kun oikeasti opit kävelemään kissamaisesti 10 sentin koroilla. Se on kuin oppisi ajamaan pyörällä. Se ei tarkoita että luulisi olevansa supermalli tms. Eihän kaikista ketkä ajavat pyörällä tule kilpapyöräilijöitä."

    minkälainen "egobuusti" se on.

    Sama kuin mies vetää univormun päälle tai suoran takin päälle ja esittää miestä. Tai miehen tunnetta "maskuliinisuudesta" kun oman urheiluauton moottori hyrrää.

    Kuvastaa lapsen (naisen tai miehen) halua olla "iso", "aikuinen" ja kontrolloitu sekä korostaa omaa sukupuolisuuttaan jollakin ulkoisella objektilla.

    Pelkkiä wonderbraita eri paketissa.

    Jos tykkäät niin siitä vaan mutta 10 sentin korot ovat naurettavan teatraalisia ja keinotekoisia.

    Kerropa nyt ihan totta että mitä muuta "kissamaisuus" on kuin itsensä korostamista ja itsensä "malliksi" kuvittelua?

    Tiedän, sinä et pidä sen vastakohdasta koska sitten näet itsesi kävelemässä lattajaloillasi koska sellaiseksi olet syntynyt.

    Kokeilepa kävellä ilman niitä turhia korkoja kissamaisesti niin sitten voisit saada ehkä myös kadonneen itsekunnioituksesi takaisin.

    "-Kuka helvetti? Saatana varmaan itse. Tahto kokeilla, kokea, tehdä ja arvostaa; itseään sekä muita mutta pitää silti kiinni omasta minuudestaan ja persoonastaan on nimenomaa tulisuutta. Se on elämästä nauttimista. Ei villiä seksiä niinkuin moni luulee."

    Tulisuuttako?

    Outoa termistöjen käyttöä.

    "Kirjoitat kuitenkin asiaa, Suomessa ollaan tosiaan aika pessimistisiä mutta henkilökohtaisesti en pidä pinnallisuutta tai sen puutetta (huono sekin) ongelmana vaan stereotypioita. Ihmiset yritetään esineellistää ja "kaavoittaa" liian rankasti. Mutta näin se on lähes kaikkialla. Jos olet kaunis et voi olla fiksu jne. Paskapuhetta. Stereotypiat käyvät mielestäni sinunkin tekstistäsi ilmi. En tiedä teetkö sen huomaamattasi."

    Samoin sinun. Lähinnä kuinka tulkitset varsin perinteisten käsitysten kautta mikä on esimerkiksi kaunista tai intohimoista.

    Jos yrittää näyttää kauniilta ja keskittyy pinnallisiin asioihin, EI OLE FIKSU. Se on kovin kaukana kaikesta intohimosta joka ei perustu itsepetokselle ja muovisuudelle.

    Stereotypioissa on se ikävä puoli että joskus ne vain sattuvat katsos osuvan suoraan kohdilleen. Sehän se ihmisissä vituttaakin. Tahtoisi ajatella että pinnallisen ulkoisesti koreilevan ihmisen pinnan alla on muutakin mutta kun siellä ei ole yleensä mitään muuta.

    sinä lähinnä. Et tajua asiani ydintä eikä se toki ole sinulta mitään pois mutta suhtautumisesi vaikuttaa "kaikki on paskaa" -asenteelta.

    Ok. Mies on maskuliininen kun hänellä on urheilu auto? Hän on maskuliininen jos hän tuntee niin.
    Suodaan se hänelle ja annetaan hänen olla maskuliinisen onnellinen urheiluautoineen, se ei ole pois keneltäkään. Seuraavana päivänä rekka ajaa hänen ylitseen. Se on pois monelta. Vittuunnutaan ensinäkin niistä asioista jotka ovat vittuuntumisen arvoisia.

    Kehitys on välttämätöntä ja kukapa haluaisi lopettaa kasvunsa näin kuvainnollisesti. Se päivä jona ei opi mitään uutta on maailman huonoin päivä; oli se uuden oppiminen sitten miten leikataan kurkusta tähden muotoisia paloja, miten ajetaan autoa, tai...miten kävellään korkokengillä. Kaikki yhtä tärkeää, ihmiselle tulee hyvä meili kun hän oppii utta, hän huomaa olevansa hyvä, hän arvostaa itseään. Korkokengistä on turha jankata mutta usko pois, naiset pitävät niiden käytöstä kun oppivat kävelemään niillä. Muistatko kun pussasit jotakuta ensimmäisen kerran. Se oli kauheaa mutta kivaa. Nyt kun osaat suudella hyvin se on pelkästään kivaa, vai?

    Kissamainen on minulle se omin adjektiivi kuvata sitä tilaa jossa arvostan itseäni eniten, siksi valitsin sen. Olen tanssija ja minun pitää olla työkseni kuin kissa; notkea, nopea ja ketterä. Kun tunnen olevani kissamainen olen onneni kukkuloilla. Tunnen olevani kissamainen paitsi kun laskeudun hypystä spagaattiin niin myös korkokengillä onnistuneesti rentona kävellessäni. Sekä tietysti kun olen tuulipuvussa ja juuri juossut lenkin maksiminopeuttani pysähtymättä kertaakaan, tunnen olevani kissamainen kun rakastelen miesystäväni kanssa ja monessa muussa suuressa kuin pienessäkin tilanteessa. Tunsin olevani kuin tiikeri kun synnytin lapseni. Kaikki ne tilanteet joissa oloni on edes hitusen kissamainen ovat tilanteita joissa arvostan itseäni, en kersu vaan arvostan itseäni ja elämääni; arvostan vanhempiani koska ilman heitä ei olisi minua eikä minulla elämää jota arvostan. Ymmärrätkö; kissamainen on siis vain "minun adjektiivini". Jollain toisella naisella se on toinen mutta se on parhaillaan kun siihen liittyy arvostus itsestään. Oli asia sitten kuinka pinnallinen hyvänsä niin siitä saa nauttia.

    "Lattajalkani" ovat itselleni tärkeimmät. Ilman niitä minulle ei olisi kehittynyt elämän iloa jonka pohjalle saattaisin rakentaa muuta elämää. Todella säälin rampoja, en voi kieltää sitä.

    Pystyn kävelemään ja ylipäätään olemaan ilman korkojani kissamainen, eikä minulta ole kadonnut itsekunnioitusta. Kokeilepa sinä ymmärtää niitä naisia ja miksei miehiäkin jotka käyttävät korkokenkiä ja saatat saada kadonneen suvaitsevaisuutesi takaisin.

    Outo termistön käyttö liittyy taas omaan elämääni, valitan. Käsitän silti mielummin tulisuuden kykynä tehdä muutakin tulisesti kuin seksin.

    Valitettavasti joudun sanomaan että tiedän paljon fiksuja naisia ja miehiä ketkä panostavat myös ulkonäköönsä. En voi auttaa täältä ruudun takaa jos tuohdut epäuskosta niin että saat aivoveritulpan mutta yritä ymmärtää heitä. Hekin ymmärtävät sinua koska ovat fiksuja. Eikö sitäpaitsi ole nimenomaa fiksua pitää huolta omasta itsestään. Jos on fiksu on yleensä myös järjestelmällinen. Jos on järjestelmällinen saa päivärytminsä sellaiseksi että on aikaa sekä aivojen tietoa janoavien että esteettisyyttä arvostavien lohkojen hoitamiseksi.

    Stereotyypit ovat stereotyypeille. Ne pitävät paikkaansa jos niiden haluaa pitävän paikkaa. Kun pitää silmät auki ja arvostaa itseään huomaa että maailmassa on paljon muutakin kuin stereotyyppejä, itseasiassa niitä ei ole lainkaan. Olen nähnyt satoja blondeja jotka joku hätäisesti luokittelisi bimboiksi, olen nähnyt satoja hölkkääjiä jotka joku hätäisesti luokittelisi sporttiseksi, olen nähnyt satoja tummapukuisi jotka joku hätäisesti luokittelisi gooteiksi ja olen nähnyt satoja vaikka minkälaisia ihmisiä. Onhan minulla silmät päässä. Kuitenkin kun katson heitä, vaikka vain 5 sekuntin ajan, näen jokaisessa jotain ihan erilaista. Kun olen mahdollisesti tutustunut heihin he ovat osoittautuneet aivan muuksi kuin mitä joku hätäisesti luokittelisi. Ei pidä tuomita ennenkuin tuntee.

    Toivottavasti nyt älysit mitä ajoin takaa ja toivottavasti minä ennenkaikkea älysin mitä sinä tarkoitit. Jatkoja.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    sinä lähinnä. Et tajua asiani ydintä eikä se toki ole sinulta mitään pois mutta suhtautumisesi vaikuttaa "kaikki on paskaa" -asenteelta.

    Ok. Mies on maskuliininen kun hänellä on urheilu auto? Hän on maskuliininen jos hän tuntee niin.
    Suodaan se hänelle ja annetaan hänen olla maskuliinisen onnellinen urheiluautoineen, se ei ole pois keneltäkään. Seuraavana päivänä rekka ajaa hänen ylitseen. Se on pois monelta. Vittuunnutaan ensinäkin niistä asioista jotka ovat vittuuntumisen arvoisia.

    Kehitys on välttämätöntä ja kukapa haluaisi lopettaa kasvunsa näin kuvainnollisesti. Se päivä jona ei opi mitään uutta on maailman huonoin päivä; oli se uuden oppiminen sitten miten leikataan kurkusta tähden muotoisia paloja, miten ajetaan autoa, tai...miten kävellään korkokengillä. Kaikki yhtä tärkeää, ihmiselle tulee hyvä meili kun hän oppii utta, hän huomaa olevansa hyvä, hän arvostaa itseään. Korkokengistä on turha jankata mutta usko pois, naiset pitävät niiden käytöstä kun oppivat kävelemään niillä. Muistatko kun pussasit jotakuta ensimmäisen kerran. Se oli kauheaa mutta kivaa. Nyt kun osaat suudella hyvin se on pelkästään kivaa, vai?

    Kissamainen on minulle se omin adjektiivi kuvata sitä tilaa jossa arvostan itseäni eniten, siksi valitsin sen. Olen tanssija ja minun pitää olla työkseni kuin kissa; notkea, nopea ja ketterä. Kun tunnen olevani kissamainen olen onneni kukkuloilla. Tunnen olevani kissamainen paitsi kun laskeudun hypystä spagaattiin niin myös korkokengillä onnistuneesti rentona kävellessäni. Sekä tietysti kun olen tuulipuvussa ja juuri juossut lenkin maksiminopeuttani pysähtymättä kertaakaan, tunnen olevani kissamainen kun rakastelen miesystäväni kanssa ja monessa muussa suuressa kuin pienessäkin tilanteessa. Tunsin olevani kuin tiikeri kun synnytin lapseni. Kaikki ne tilanteet joissa oloni on edes hitusen kissamainen ovat tilanteita joissa arvostan itseäni, en kersu vaan arvostan itseäni ja elämääni; arvostan vanhempiani koska ilman heitä ei olisi minua eikä minulla elämää jota arvostan. Ymmärrätkö; kissamainen on siis vain "minun adjektiivini". Jollain toisella naisella se on toinen mutta se on parhaillaan kun siihen liittyy arvostus itsestään. Oli asia sitten kuinka pinnallinen hyvänsä niin siitä saa nauttia.

    "Lattajalkani" ovat itselleni tärkeimmät. Ilman niitä minulle ei olisi kehittynyt elämän iloa jonka pohjalle saattaisin rakentaa muuta elämää. Todella säälin rampoja, en voi kieltää sitä.

    Pystyn kävelemään ja ylipäätään olemaan ilman korkojani kissamainen, eikä minulta ole kadonnut itsekunnioitusta. Kokeilepa sinä ymmärtää niitä naisia ja miksei miehiäkin jotka käyttävät korkokenkiä ja saatat saada kadonneen suvaitsevaisuutesi takaisin.

    Outo termistön käyttö liittyy taas omaan elämääni, valitan. Käsitän silti mielummin tulisuuden kykynä tehdä muutakin tulisesti kuin seksin.

    Valitettavasti joudun sanomaan että tiedän paljon fiksuja naisia ja miehiä ketkä panostavat myös ulkonäköönsä. En voi auttaa täältä ruudun takaa jos tuohdut epäuskosta niin että saat aivoveritulpan mutta yritä ymmärtää heitä. Hekin ymmärtävät sinua koska ovat fiksuja. Eikö sitäpaitsi ole nimenomaa fiksua pitää huolta omasta itsestään. Jos on fiksu on yleensä myös järjestelmällinen. Jos on järjestelmällinen saa päivärytminsä sellaiseksi että on aikaa sekä aivojen tietoa janoavien että esteettisyyttä arvostavien lohkojen hoitamiseksi.

    Stereotyypit ovat stereotyypeille. Ne pitävät paikkaansa jos niiden haluaa pitävän paikkaa. Kun pitää silmät auki ja arvostaa itseään huomaa että maailmassa on paljon muutakin kuin stereotyyppejä, itseasiassa niitä ei ole lainkaan. Olen nähnyt satoja blondeja jotka joku hätäisesti luokittelisi bimboiksi, olen nähnyt satoja hölkkääjiä jotka joku hätäisesti luokittelisi sporttiseksi, olen nähnyt satoja tummapukuisi jotka joku hätäisesti luokittelisi gooteiksi ja olen nähnyt satoja vaikka minkälaisia ihmisiä. Onhan minulla silmät päässä. Kuitenkin kun katson heitä, vaikka vain 5 sekuntin ajan, näen jokaisessa jotain ihan erilaista. Kun olen mahdollisesti tutustunut heihin he ovat osoittautuneet aivan muuksi kuin mitä joku hätäisesti luokittelisi. Ei pidä tuomita ennenkuin tuntee.

    Toivottavasti nyt älysit mitä ajoin takaa ja toivottavasti minä ennenkaikkea älysin mitä sinä tarkoitit. Jatkoja.

    "Kehitys on välttämätöntä ja kukapa haluaisi lopettaa kasvunsa näin kuvainnollisesti."

    jos se perustuu harhoille ja egobuustaukselle.

    Pinnallisuus ja egobuustaus ei ole fiksua koskaan. Olipa kyse urheiluautoista tai korkokengistä.

    Olen pahoillani mutta urheiluautoilla maskuliinisuuden korostaminen on aivan yhtä lapsellista kuin se korkokengillä naisellisuuden korostaminen.

    Se on sellaista lapsellista "pue minut nätiksi naiseksi äiti" ajattelua.

    En kyseenalaista sinun motiivejasi pitää korkokenkiä koska ne perustuvat muille motiiveille kuin suuremmalla osalla naisista.

    "Stereotyypit ovat stereotyypeille. Ne pitävät paikkaansa jos niiden haluaa pitävän paikkaa."

    Roskapuhetta.

    Stereotypiat ovat olemassa koska monet ihmiset, nekin jotka ovat stereotyyppejä itse uskovat niihin. Esimerkiksi juuri että nainen pitää korkokenkiä koska on nainen ja se että se tuntuu hyvältä ja kivalta nousee juuri tuosta stereotypiasta kun tuntee olevansa "naisellisempi".

    Pointtini oli nimenomaan se että vaikka ihmiset oppii tuntemaankin niin huomaa että pinta on pintaa ja monissa ihmisissä ei ole sen syvemmälle kaivettavaa. Osa heistä saattaa kuvitella niin mutta he ovat luoneet sen kuvan itsestään jotta voisivat kuvitella että pinnallisuus on vain joku sallittu osa heitä.

    Kyllä nykyään on jo kauan sitten ohitettu se fiksun itsestään huolehtimisen raja ja menty siihen että se "esteettisyys" ja kauneuden ja ulkonäön ihannointi on nostettu jalustalle unohtaen nimenomaan se erilaisuus ja vähän syvemmät arvot.

    Eniten väsyttää ihmiset jotka ovat pinnallisia pissiksiä mutta kuvittelevat itse olevansa fiksuja.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    sinä lähinnä. Et tajua asiani ydintä eikä se toki ole sinulta mitään pois mutta suhtautumisesi vaikuttaa "kaikki on paskaa" -asenteelta.

    Ok. Mies on maskuliininen kun hänellä on urheilu auto? Hän on maskuliininen jos hän tuntee niin.
    Suodaan se hänelle ja annetaan hänen olla maskuliinisen onnellinen urheiluautoineen, se ei ole pois keneltäkään. Seuraavana päivänä rekka ajaa hänen ylitseen. Se on pois monelta. Vittuunnutaan ensinäkin niistä asioista jotka ovat vittuuntumisen arvoisia.

    Kehitys on välttämätöntä ja kukapa haluaisi lopettaa kasvunsa näin kuvainnollisesti. Se päivä jona ei opi mitään uutta on maailman huonoin päivä; oli se uuden oppiminen sitten miten leikataan kurkusta tähden muotoisia paloja, miten ajetaan autoa, tai...miten kävellään korkokengillä. Kaikki yhtä tärkeää, ihmiselle tulee hyvä meili kun hän oppii utta, hän huomaa olevansa hyvä, hän arvostaa itseään. Korkokengistä on turha jankata mutta usko pois, naiset pitävät niiden käytöstä kun oppivat kävelemään niillä. Muistatko kun pussasit jotakuta ensimmäisen kerran. Se oli kauheaa mutta kivaa. Nyt kun osaat suudella hyvin se on pelkästään kivaa, vai?

    Kissamainen on minulle se omin adjektiivi kuvata sitä tilaa jossa arvostan itseäni eniten, siksi valitsin sen. Olen tanssija ja minun pitää olla työkseni kuin kissa; notkea, nopea ja ketterä. Kun tunnen olevani kissamainen olen onneni kukkuloilla. Tunnen olevani kissamainen paitsi kun laskeudun hypystä spagaattiin niin myös korkokengillä onnistuneesti rentona kävellessäni. Sekä tietysti kun olen tuulipuvussa ja juuri juossut lenkin maksiminopeuttani pysähtymättä kertaakaan, tunnen olevani kissamainen kun rakastelen miesystäväni kanssa ja monessa muussa suuressa kuin pienessäkin tilanteessa. Tunsin olevani kuin tiikeri kun synnytin lapseni. Kaikki ne tilanteet joissa oloni on edes hitusen kissamainen ovat tilanteita joissa arvostan itseäni, en kersu vaan arvostan itseäni ja elämääni; arvostan vanhempiani koska ilman heitä ei olisi minua eikä minulla elämää jota arvostan. Ymmärrätkö; kissamainen on siis vain "minun adjektiivini". Jollain toisella naisella se on toinen mutta se on parhaillaan kun siihen liittyy arvostus itsestään. Oli asia sitten kuinka pinnallinen hyvänsä niin siitä saa nauttia.

    "Lattajalkani" ovat itselleni tärkeimmät. Ilman niitä minulle ei olisi kehittynyt elämän iloa jonka pohjalle saattaisin rakentaa muuta elämää. Todella säälin rampoja, en voi kieltää sitä.

    Pystyn kävelemään ja ylipäätään olemaan ilman korkojani kissamainen, eikä minulta ole kadonnut itsekunnioitusta. Kokeilepa sinä ymmärtää niitä naisia ja miksei miehiäkin jotka käyttävät korkokenkiä ja saatat saada kadonneen suvaitsevaisuutesi takaisin.

    Outo termistön käyttö liittyy taas omaan elämääni, valitan. Käsitän silti mielummin tulisuuden kykynä tehdä muutakin tulisesti kuin seksin.

    Valitettavasti joudun sanomaan että tiedän paljon fiksuja naisia ja miehiä ketkä panostavat myös ulkonäköönsä. En voi auttaa täältä ruudun takaa jos tuohdut epäuskosta niin että saat aivoveritulpan mutta yritä ymmärtää heitä. Hekin ymmärtävät sinua koska ovat fiksuja. Eikö sitäpaitsi ole nimenomaa fiksua pitää huolta omasta itsestään. Jos on fiksu on yleensä myös järjestelmällinen. Jos on järjestelmällinen saa päivärytminsä sellaiseksi että on aikaa sekä aivojen tietoa janoavien että esteettisyyttä arvostavien lohkojen hoitamiseksi.

    Stereotyypit ovat stereotyypeille. Ne pitävät paikkaansa jos niiden haluaa pitävän paikkaa. Kun pitää silmät auki ja arvostaa itseään huomaa että maailmassa on paljon muutakin kuin stereotyyppejä, itseasiassa niitä ei ole lainkaan. Olen nähnyt satoja blondeja jotka joku hätäisesti luokittelisi bimboiksi, olen nähnyt satoja hölkkääjiä jotka joku hätäisesti luokittelisi sporttiseksi, olen nähnyt satoja tummapukuisi jotka joku hätäisesti luokittelisi gooteiksi ja olen nähnyt satoja vaikka minkälaisia ihmisiä. Onhan minulla silmät päässä. Kuitenkin kun katson heitä, vaikka vain 5 sekuntin ajan, näen jokaisessa jotain ihan erilaista. Kun olen mahdollisesti tutustunut heihin he ovat osoittautuneet aivan muuksi kuin mitä joku hätäisesti luokittelisi. Ei pidä tuomita ennenkuin tuntee.

    Toivottavasti nyt älysit mitä ajoin takaa ja toivottavasti minä ennenkaikkea älysin mitä sinä tarkoitit. Jatkoja.

    korkokengistä!!!!!!! Minä ressu remppasin nuorempana monet vuodet korkokantakengät jalassa ihan turhamaisuudesta ja huonosta itsetunnosta riippuen. Jalat niissä kärsii, ja koko kroppa sen myötä kun jalat ei voi hyvin. Äläkä sano että en monen monituisessa vuodessa oppinut kävelemään niillä!!! Ne on vaan ergonomisesti katastroofi ihmisen jaloille ja kropalle, sanoit mitä sanoit! Enää en huoli sellaisia jalkaani. On muitakin paljon käytännöllisempiä ja terveellisempiä kenkiä joka käyttöön, joka tilanteeseen. Ei ne korkeat kannat naista tee! Minä olen nainen joka solua myöten ja joka millimetriä myöten ihan matalissakin koroissa.

    Äänestä

  • naiset pidä kirjoitti:

    korkokengistä!!!!!!! Minä ressu remppasin nuorempana monet vuodet korkokantakengät jalassa ihan turhamaisuudesta ja huonosta itsetunnosta riippuen. Jalat niissä kärsii, ja koko kroppa sen myötä kun jalat ei voi hyvin. Äläkä sano että en monen monituisessa vuodessa oppinut kävelemään niillä!!! Ne on vaan ergonomisesti katastroofi ihmisen jaloille ja kropalle, sanoit mitä sanoit! Enää en huoli sellaisia jalkaani. On muitakin paljon käytännöllisempiä ja terveellisempiä kenkiä joka käyttöön, joka tilanteeseen. Ei ne korkeat kannat naista tee! Minä olen nainen joka solua myöten ja joka millimetriä myöten ihan matalissakin koroissa.

    ...että korkokengät edelleenkään tekisivät naiset tai tekisisvät yhtään mitään. Myönnän virheeni että yleistin naisten pitävän korkokengistä mutta suurin osa tuntemistani (eli ei vain ystävän) naisista pitää niiden käytöstä ja niillä kävelemisestä muunkin kuin huomion takia. Toki on niitäkin keiden ainoa motiivi kävellä korkokengillä on vain saadakseen katseita. Sitten on tietysti niitä jotka eivät pidä niistä, kuten sinä. Et ole ehkä löytänyt sinulle hyvää motiivia vaan ajattelet esineellistäväsi itseäsi ja niin esineellistätkin jos se on ainoa ajatus mitä korkokengät sinussa herättävät. Kukin tallaa tyylillään eli sinulla on täysi oikeus mennä loistoravintolaan vaikka kumisaappaissa jos tahdot! Myös heillä ketkä käyttävät korkokenkiä on oikeus kävellä niillä ilman että joku kyseenalaistaa heidän meilenterveyttään. Mukava olo tekee naisen tai meihen ja se mukava olo tulee mistä tulee, kunhan pysyy laillisena.
    Itse siis nautin korkokengillä kävelystä, ja myös lenkkareilla juoksemisesta ym. selitin paremmin pari viestiä aikaisemmin. Nautin siitä jos siihen liittyy jotakin muuta kuin vain se mitä teen, jos siihen liittyy jokin tunne. Ja edelleenkin sanon että useimmat naiset kyllä tuntevat mielihyvää kävellessään 10cm koroilla (en tarkoita että käyttäisin sellaisia joka päivä) koska ovat oppineet kävelemään niillä. Se ei ole mikään helppo juttu joka tulee tuosta noin vaan. Ja minä en kyllä tottapuhuakseni tunne minkäänlaista katkeruutta vaikka joku kävelisikin korkokengillä vain "ollakseen nainen" tai saadakseen huomiota tai molempia. En tunne myöskään jos joku vihaa niitä. Mutta tunnen myötähäpeää niitä kohtaan jotka hyväksyvät vain ja ainoastaan oman elämäntyylinsä. Tietysti ole itsekkin ihminen ja latelen elämänohjeita muille mutta en todellakaan tarkoita että kenenkään haluamattoman pitäisi niitä soveltaa mihinkään. Minulle on aivan sama vaikka joku tulostaisi tämän tekstin ja pyyhkisi perseensä sillä. Mutta ne ketkä kyseenalaistavat lähestulkoon työkseen muiden motiiveja tehdä jotain saavat sappeni kiehumaan. Se on myös sääliä, sääliä siitä että omasta elämästä lohkeaa kiva pala pois sitä aikaa minkä voisi vain nauttia kun pitää haukan lailla kyylätä jos jossain on joku joka kuka ei miellytä. Mitä se loppujenlopuksi on keltään pois jos kadun toisella puolella kävelee poviprinsessa saappaissa, ei keneltäkään. Mutta itse siiä katkeroittaa omia aivojaan jos pitää alkaa taruilla kyseisen naisen elämästä.

    Pinnallisuus on asia erikseen, pinnallisuus ei ole korkokengät. Pinnallisuus nykymaailmassa voi olla korkokengät jos kävelijä itse ajattelee olevansa pinnallinen. Monet myöntävät olevansa pinnallisia, en näe siinä mitään pahaa vaikkei myöntäisikään. Itseasiassa en juuri näe pinnallisuutta yhtään. Kun pilkkua viilataan voidaan sanoa että pinnallisuus on oikeasti osa APD-persoonallisuushäiriötä mutta nykymaailmassa sillä tarkoitetaan jotain jota itse en pysty määrittelemään koska ennen tunne ainoatakaan ihmistä jonka sanoisin olevan pinnallinen. Ajattelen pinnallista ihmistä sellaisena jolle ulkokuori on kaikki kaikessa, ei lainkaan sisäinen hyvä. Jos ajattelee pinnallisuutta sellaisena niin eikö nimenomaa myös ne ihmiset jotka hyljeksyvät ulkonäköönsä panostavia ole pinnallisia. Hehän asettavat tavallaan myös ulkoisen olemuksen kaiken etsijalle ja luokittelevat ihmisiä näin vaikkeivat edes tuntisi? Minun mielipiteeni vain.

    Äänestä

  • on harhaa kirjoitti:

    "Kehitys on välttämätöntä ja kukapa haluaisi lopettaa kasvunsa näin kuvainnollisesti."

    jos se perustuu harhoille ja egobuustaukselle.

    Pinnallisuus ja egobuustaus ei ole fiksua koskaan. Olipa kyse urheiluautoista tai korkokengistä.

    Olen pahoillani mutta urheiluautoilla maskuliinisuuden korostaminen on aivan yhtä lapsellista kuin se korkokengillä naisellisuuden korostaminen.

    Se on sellaista lapsellista "pue minut nätiksi naiseksi äiti" ajattelua.

    En kyseenalaista sinun motiivejasi pitää korkokenkiä koska ne perustuvat muille motiiveille kuin suuremmalla osalla naisista.

    "Stereotyypit ovat stereotyypeille. Ne pitävät paikkaansa jos niiden haluaa pitävän paikkaa."

    Roskapuhetta.

    Stereotypiat ovat olemassa koska monet ihmiset, nekin jotka ovat stereotyyppejä itse uskovat niihin. Esimerkiksi juuri että nainen pitää korkokenkiä koska on nainen ja se että se tuntuu hyvältä ja kivalta nousee juuri tuosta stereotypiasta kun tuntee olevansa "naisellisempi".

    Pointtini oli nimenomaan se että vaikka ihmiset oppii tuntemaankin niin huomaa että pinta on pintaa ja monissa ihmisissä ei ole sen syvemmälle kaivettavaa. Osa heistä saattaa kuvitella niin mutta he ovat luoneet sen kuvan itsestään jotta voisivat kuvitella että pinnallisuus on vain joku sallittu osa heitä.

    Kyllä nykyään on jo kauan sitten ohitettu se fiksun itsestään huolehtimisen raja ja menty siihen että se "esteettisyys" ja kauneuden ja ulkonäön ihannointi on nostettu jalustalle unohtaen nimenomaan se erilaisuus ja vähän syvemmät arvot.

    Eniten väsyttää ihmiset jotka ovat pinnallisia pissiksiä mutta kuvittelevat itse olevansa fiksuja.

    Puhut jälleen kerran ihan asiaa mutta asenteesi vaikuttaa taas siltä että kaikki todellakin on paskaa.

    "Olen pahoillani mutta urheiluautoilla maskuliinisuuden korostaminen on aivan yhtä lapsellista kuin se korkokengillä naisellisuuden korostaminen."
    -No joo, myönnän itsekkin että vaikka tunnen niitä miehiä ja naisia jotka korostavat omaa sukupuolekkuuttaan jollakin esineellä en pystyisi ajattelemaan vakituista suhdetta heidän kanssaan. Vaikka he ihan kivoja ystäviä ovatkin. Ei se ole minulta pois jos vietän aikaa heidän kanssaan vaikka he elävätkin täysin eri motiivein kuin minä. Päinvastoin! Minusta on mukava aina silloin tällöin kuulla muiden näkemyksiä siitä mikä on hyvää elämää, on kiva nähdä että ihmiset kykenevät nauttimaan erilaisista asioista. Tunnen erään miehen jonka mielestä puutarhan pito, siis kaikenlaisten pikkukukkien kasvatus on hyvin miehekästä. Niin, ensin minäkin vähän epäröin ja vaikka omat aivoni eivät siinä sulata mitään miehekästä niin suostun sulattamaan sen että hänen on hyvä olla sitä tehdessää. Pidän hänestä ja miksen haluaisi että hänen on hyvä olla. Ja loppujenlopuksi, löydän itsekkin kukista miehekkäitä piirteitä, jos ymmärrät. Asia on hieman sama kuin oman työni tuovat selittelyt. Olen siis tanssija, balleriina ja kuinka monesti minulle onkaan naurettu päin naamaa kun sanon balettia tanssivien miesten olevan hyvin miehekkäitä. Hyvin monesti. Kaikki liittyy vain siihen miten minä asian koen. Olen nähnyt että näin on. Se että minä ajattelen näin ei ole keltään pois.

    "Eniten väsyttää ihmiset jotka ovat pinnallisia pissiksiä mutta kuvittelevat itse olevansa fiksuja."
    -Älä anna muiden väsyttää sinua. Anna muiden elää omaa elämäänsä ja elä omaasi niin täysiä kun pystyt! Joskus se on sitten myöhäistä. Vastaatko kysymykseeni; jos et ole itse pinnallinen niin miten kykenet näkemään ihmisissä vain ulkokuoren?
    Mielestäni se heijastuu tekstistäsi. Myös ne ketkä eivät panosta 100% vain ulkoiseen hyvinvointiinsa vaan kiinnittävät huomiota vain toisten ensivaikutelmaan/ulkonäköön ovat pinnallisia. Sori. Mutta se ei edelleenkään ole sinulta pois että joku muu "luulee" olevansa fiksu vaikkei olisi. Luulenpa että sinulla on minusta sellainen käsite että luulen vain olevani fiksu ja ihan sama. Mutta tahdon sanoa että sinä vaikutat ihan arvostettavalta ihmiseltä. Olet pitänyt keskustelun ajan omista motiivesitasi tarkasti kiinni ja se on minusta ihailtavaa, ei vaihda mielipiteitään. Mutta anna silti tilaa hieman muunlaiselle ajattelullekkin. Jos vaikka pyytäisit jotakuta mielestäsi pinnallista henkilöä kahville ja katsoisit mitä tapahtuisi.

    Mielestäni se jos nainen tai mies käy esim. kasvohoidossa ei ole pinnallista koska hänähn saa paremman olon jopa aivojen ydinjatkeelle joka on tahdottomasti toimiva osa ihmisvartalossa. Kun ne mitkälie siinä ihonhoito aineessa sitten parantavat iho saa ydinjatke levätä kun energia ei kulu esim. siihen että se yrittää parantaa jotakin osaa meissä huomaamattamme. + se tietysti vaikutta ihan tiedostettuun hyvään mieleen. Tämä oli lapsenomainen selitys mutta en valitettavasti saa parempaa aikaan pelkällä lukiobiologialla, en siis jatkanut biologian opiskelua siitä

    "En kyseenalaista sinun motiivejasi pitää korkokenkiä koska ne perustuvat muille motiiveille kuin suuremmalla osalla naisista."
    -Kiitos mutta yritä myös ymmärtää niitä keillä on erilaiset motiivit kuin minulla.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    ...että korkokengät edelleenkään tekisivät naiset tai tekisisvät yhtään mitään. Myönnän virheeni että yleistin naisten pitävän korkokengistä mutta suurin osa tuntemistani (eli ei vain ystävän) naisista pitää niiden käytöstä ja niillä kävelemisestä muunkin kuin huomion takia. Toki on niitäkin keiden ainoa motiivi kävellä korkokengillä on vain saadakseen katseita. Sitten on tietysti niitä jotka eivät pidä niistä, kuten sinä. Et ole ehkä löytänyt sinulle hyvää motiivia vaan ajattelet esineellistäväsi itseäsi ja niin esineellistätkin jos se on ainoa ajatus mitä korkokengät sinussa herättävät. Kukin tallaa tyylillään eli sinulla on täysi oikeus mennä loistoravintolaan vaikka kumisaappaissa jos tahdot! Myös heillä ketkä käyttävät korkokenkiä on oikeus kävellä niillä ilman että joku kyseenalaistaa heidän meilenterveyttään. Mukava olo tekee naisen tai meihen ja se mukava olo tulee mistä tulee, kunhan pysyy laillisena.
    Itse siis nautin korkokengillä kävelystä, ja myös lenkkareilla juoksemisesta ym. selitin paremmin pari viestiä aikaisemmin. Nautin siitä jos siihen liittyy jotakin muuta kuin vain se mitä teen, jos siihen liittyy jokin tunne. Ja edelleenkin sanon että useimmat naiset kyllä tuntevat mielihyvää kävellessään 10cm koroilla (en tarkoita että käyttäisin sellaisia joka päivä) koska ovat oppineet kävelemään niillä. Se ei ole mikään helppo juttu joka tulee tuosta noin vaan. Ja minä en kyllä tottapuhuakseni tunne minkäänlaista katkeruutta vaikka joku kävelisikin korkokengillä vain "ollakseen nainen" tai saadakseen huomiota tai molempia. En tunne myöskään jos joku vihaa niitä. Mutta tunnen myötähäpeää niitä kohtaan jotka hyväksyvät vain ja ainoastaan oman elämäntyylinsä. Tietysti ole itsekkin ihminen ja latelen elämänohjeita muille mutta en todellakaan tarkoita että kenenkään haluamattoman pitäisi niitä soveltaa mihinkään. Minulle on aivan sama vaikka joku tulostaisi tämän tekstin ja pyyhkisi perseensä sillä. Mutta ne ketkä kyseenalaistavat lähestulkoon työkseen muiden motiiveja tehdä jotain saavat sappeni kiehumaan. Se on myös sääliä, sääliä siitä että omasta elämästä lohkeaa kiva pala pois sitä aikaa minkä voisi vain nauttia kun pitää haukan lailla kyylätä jos jossain on joku joka kuka ei miellytä. Mitä se loppujenlopuksi on keltään pois jos kadun toisella puolella kävelee poviprinsessa saappaissa, ei keneltäkään. Mutta itse siiä katkeroittaa omia aivojaan jos pitää alkaa taruilla kyseisen naisen elämästä.

    Pinnallisuus on asia erikseen, pinnallisuus ei ole korkokengät. Pinnallisuus nykymaailmassa voi olla korkokengät jos kävelijä itse ajattelee olevansa pinnallinen. Monet myöntävät olevansa pinnallisia, en näe siinä mitään pahaa vaikkei myöntäisikään. Itseasiassa en juuri näe pinnallisuutta yhtään. Kun pilkkua viilataan voidaan sanoa että pinnallisuus on oikeasti osa APD-persoonallisuushäiriötä mutta nykymaailmassa sillä tarkoitetaan jotain jota itse en pysty määrittelemään koska ennen tunne ainoatakaan ihmistä jonka sanoisin olevan pinnallinen. Ajattelen pinnallista ihmistä sellaisena jolle ulkokuori on kaikki kaikessa, ei lainkaan sisäinen hyvä. Jos ajattelee pinnallisuutta sellaisena niin eikö nimenomaa myös ne ihmiset jotka hyljeksyvät ulkonäköönsä panostavia ole pinnallisia. Hehän asettavat tavallaan myös ulkoisen olemuksen kaiken etsijalle ja luokittelevat ihmisiä näin vaikkeivat edes tuntisi? Minun mielipiteeni vain.

    Sun täytyy ihan kun velvollisuudesta analysoida ja kategorisoida kaikki ihmiset. Lauot totuuksiasi kun liukuhihnalta ja kun ne kumotaan niin taas kirjoitat kokonaisen A4 arkin selittääksesi ja puolustaaksesi itseäsi ja omia ihanteitasi. Mitäs jos käyttäsit aikasi vaikka joululeipomiseen ja antaisit höyryävän pääparkasi huilata hiukan aikaa. Ja ota ne korkkaritkin pois vähäksi aikaa niin saatpa nähdä miten olo helpottuu ja hyvinvointisi lisääntyy. Mitäs jos julistetaan joulurauha ja annetaan jokaisen tallata tyylillään ihan ilman arvosteluja.

    Äänestä

  • mikä sulla mättää kirjoitti:

    Sun täytyy ihan kun velvollisuudesta analysoida ja kategorisoida kaikki ihmiset. Lauot totuuksiasi kun liukuhihnalta ja kun ne kumotaan niin taas kirjoitat kokonaisen A4 arkin selittääksesi ja puolustaaksesi itseäsi ja omia ihanteitasi. Mitäs jos käyttäsit aikasi vaikka joululeipomiseen ja antaisit höyryävän pääparkasi huilata hiukan aikaa. Ja ota ne korkkaritkin pois vähäksi aikaa niin saatpa nähdä miten olo helpottuu ja hyvinvointisi lisääntyy. Mitäs jos julistetaan joulurauha ja annetaan jokaisen tallata tyylillään ihan ilman arvosteluja.

    Sitähän minäkin mutta en edelleenkään käytä korkokenkiä 24/7! :D Mistä tuo on oikeasti tullut.

    Tässä taloudessa en voi minä jouluherkkuja leipoa kun on tanssiesitys ja täytyy pysyä linjoissa enkä ole koskaan oppinut pääsemään taikinan napostelusta eroon mutta Hyvää joulua vaan! :)

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Sitähän minäkin mutta en edelleenkään käytä korkokenkiä 24/7! :D Mistä tuo on oikeasti tullut.

    Tässä taloudessa en voi minä jouluherkkuja leipoa kun on tanssiesitys ja täytyy pysyä linjoissa enkä ole koskaan oppinut pääsemään taikinan napostelusta eroon mutta Hyvää joulua vaan! :)

    siitä taikinasta ja sitten pistät kunnon lenkkarit jalkaan ja juokset taikinat pois :) Tulee hyvä ja rento olo, kunto kasvaa, aivot saa happea, mieli kirkastuu. Elämä on elämistä varten.

    Äänestä

Venäjällä ja Virossa on näyttäviä naisellisia -hyvin itseään hoitavia naisia pilvin pimein.

Vaikka olisivat kuinka vaatimattomasta ja köyhissä oloissa eläneeet ,niin siellä naiselle on aina ollut kunnia-asia olla naisellinen ja hyvin pukeutunut.
Suomessa taaas hyvinvoinnin keskellä naiset ovat kuin miehetkin ,eivät paljon välitä miltä näyttävät.

Täällä naiset ovat "PirrejaHansu-tyyppejä -verkkapuvuissa kulkevia hapsutukkia ,joita taas ei naapurimaissa näe.

Eli ei ole maantieteestä tai ilmastosta kiinni tämä homma.

Kun näkee katukuvassa tai vaikka ravintolassa tyylikkään naisellisen naisen ,niin voi melkein lyödä vetoa ,ettei se ole suomalainen.

Äänestä
  • uskaltaa siinä missä mieskin pukeutua mukavasti ja vapaasti ja niin kuin itse haluaa. Pukeutua itselleen, ei toisille. Sitten kun on parempia rientoja niin on kiva pukeutua hienommin. Arkioloissa on epäkäytännöllistä ja epämukavaa röntätä korkkarit jalassa.

    Äänestä

Olen täysin samaa mieltä! Eli eikai tässä auta kuin muuttaa jonnekin etelään.

Äänestä

kanssasi ilmaston vaikutuksesta naisellisuuteen, painin kauan saman ongelman kanssa kunnes sain idean
ostaa pari todella naisellista talvitakkia, oli haettava latviasta asti kun suomen tarjonta oli todella epänaisellista talvitakkien suhteen.
Kyllä nyt kelpaa roskakeleissä kävellä kun tuntee olonsa ladyksi.
Piipahdappa siis virossa, venäjällä tai latviassa talvitakkiostoksilla niin olo kohenee kummasti.
otetaan mallia noista viileän tyylikkäistä ladyistä rajan takana jotka kantavat itsensä upeasti säistä huolimatta.
Ja huom en tarkoita välttämättä mitään turkkeja vaan tarjolla on muitakin todella tyylikkäitä takkeja.
Ja korollisiin kenkiin käy laittamassa suutarilla tukevat pohjat ettet ole heti naamallas jäätiköllä
niin on varmempi fiilis kävellä.

Äänestä

Sinulla on silti...

... vaalea neitseellinen iho jossa tuskin on niin paljon ryppyjä kuin välimeren sisarilla.

... rintavarustus joka on siunaantunut vain 1/100 lämpiman maan tytölle.

... ja valinta miehistä jotka pitävät yhtä kynttilää, sammutettuja valoja ja kunnon pusua riittävänä romantiikkana.

Ja hangessa käveleminen polttaa enemmän kaloreita kun kirkossa rukoileminen.

Ja tuulipuvun voit vaihtaa ihoa myötäilevään urheilu pusakkaan.

Ja kunnon pihvillä on enemmän markkina arvoa miesten keskuudessa kun omenalla.

Äänestä

Hei,

Tulin iloiseksi tästä vertailustasi. Haluaisin ikuisen oikeuden hyviin olosuhteisiin. Mistä niitä saisi?

t.Janne 1969

Äänestä

Mutta en silti oikein ymmärrä mikset pidä kotimaisesta ilmastosta?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuori nainen kirjoitti:

Ilmasto.
Se on kirous suomalaisille naisille. Kaamos aika, sateet, mitäänsanomaton kesä..:(

Ihan yleisessä ilmeessähän se näkyy, kylmän, laimean sinisen taivaan alla ei varmasti kasva niin tuliseksi ja naiselliseksi kuin Etelä-Euroopassa. Helppohan se olisi nättiä hymyä pukata lämpimän auringon alla.

Iho on vaaleanpunainen kuin possulla, ei tumma, ei edes päivettynyt kiitos ilmaston. Kaikki pienet virheet näkyvät niin helposti tällaisessa maidonvalkeassa läpikuultavassa ihossa. Hiukset ovat ohuet ja latistuneet, eivät tuuheat ja meren kihartamat. Eipä niistä kynsistäkään tämän vähäisen d-vitamiinin kanssa kasva sellaiset femme fatale tyyliset joihin sitten kelpaisi sipaista tummaa punaa. Silmistä puuttuu intohimo tuliseen elämään.

Eipä ole Suomessa koskaan arkkitehdeillekkään suotu niin nättiä ilmaa että olisivat rakentaneet kulmille pari goottilaista kirkkoa ja muita hienoja taloja joissa nyttemmin voisi pitää jotain muoti liikettä. Jos näin olisi niin varmasti sitä kävelisi päivät pitkät ulkona kivoissa korkkareissa niin että silosääret välkkyisi ja pulskemmatkin hoikistuisivat. Nyt ei oikein houkuta lähteä ravaamaan tuulipuvussa nähdäkseen muovituolibaareja.

Jos 5km päästä minunkin huoneistostani siintäisi turkoosi meri olisin varmasti hoikempi ja muodokkaampi kun uisin tietty siellä aina kun voisin.

Olisi helpompi ostaa terveellisiä välipaloja jos r-kioskin sijasta paikalla kohoaisi auringon kypsyttämiä mangoja myyvä koju. Lämmössä ei muutenkaan tule niin nälkä koko ajan ja yksi omena täyttää.

Etelässä yöt ovat pilkkopimeitä ja romanttisia höystettynä jättimäisellä kuulla, päivät taas tulvillaan aurinkoa. Siinä olsi helppo nukkua ja herätä jolloin olisi yleisilmeeltään kauniimpi ja varmasti luonnekkin muuttuisi romanttisemmaksi kun saisi useana yönä peräkkäin todistaa sellaista intohimon yötä kun kaikki tähdet näkyy ja meri liplattaa kauniisti rantalyhtyjen valossa. Ei muistoakaan ruostuneista katulampuista vesisateen keskellä.

Niin, kai tässä on lupa olla katkera?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu