Liikun itse 4-5 viikossa. Juoksen, uin, jumppaan yms. ja pyrin muutenkon pitämään itsestäni hyvää huolta.
Mies ei tee mitään, liikunnasta käy kävely sohvalta jääkaapille.
Miten saisin mieheni motivoitua liikkeelle, onko hyviä vinkkejä? Käy vähitellen sohvaperuna nyppimään.
Mies ei tee mitään, liikunnasta käy kävely sohvalta jääkaapille.
Miten saisin mieheni motivoitua liikkeelle, onko hyviä vinkkejä? Käy vähitellen sohvaperuna nyppimään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eroa.
Meillä on sama tilanne eli mies ei varmasti harrasta liikuntaa. Mies on normaalipainoinen ja veriarvot loistavat - ei juo viinaa, eikä tupakoi.
Vuosikausia olen yrittänyt houkutella häntä liikkumaan mitä erilaisin keinoin. Lopulta lopetin, kun mikään ei tehonnut. En voi pakottaa aikuista miestä liikkumaan, jos se ei häntä kiinnosta. Kyllä se mielenkiinto pitää lähteä omasta itsestään, ethän sinäkään varmaan harrastaisi mitään itsellesi vastenmielistä?
Eroaminen ei ole vaihtoehto, sillä mies on hyvä.
Olen mies ja vaikka harrastan liikuntaa, ärsyttää esim liikuntakirjat joissa on naisia minä-harrastan-liikuntaa--ja-syön-terveellisesti-olen-siis-hyvä-ihminen ilme naamalla. Nyt tuossa viestissäsi - anteeksi vain - paistoi vähän läpi että pidät itseäsi hyvänä ihmisenä joka liikkuu, ja miehesi (sohvaperuna) on huono ihminen kun hän ei liiku. Oletko varma ettei miehesi ole ärsyyntynyt tai masentunut tästä kilpailutilanteesta (kumpi on parempi ihminen) jonka hän on jo hävinnyt, eikä siksi liiku.
Kun aloitin liikkumisen viime kesänä, vaimoni aluksi ahdistui. Hän tunsi jäävänsä jotenkin "jälkeen", lihoavansa, vanhenevansa ja rumistuvansa kun minä taas parantelen kuntoa. Jos olisin alkanut edes yhtään korottaa omaa egoani siksi että liikun, olisi hän varmasti masentunut ja ehkä alkanut "tuhota" itseään tekemällä päinvastoin kuin minä. Onneksi sain hänet potkittua väkisin lenkille ystävättärensä kanssa, nyt olemme samanarvoiset liikuntaharrastuksen suhteen. Kilpailuasetelmaa, jossa "kilpaillaan" kumpi liikkuu enemmän ja kumpi siis on parempi ihminen, on vältettävä.
Eli mitä tehdä? Tässä ehdotus. Kaikki lähtee kehuista ja teknologiasta. Osta hänelle sykemittari / GPS joululahjaksi ja pyydä mukaan lenkille. Katsotte GPS.stä mikä on matka ja keskituntinopeus, sitten teette saman lenkin uudelleen ja ihmettelette uusia lukuja. Kun pari lenkkiä on tehty alat kehua miten sujuu paremmin, kohta kehut miten vatsa on pienentynyt - etkä missään vaiheessa kehu itseäsi (liikuntaasi tai ruokavaliotasi) edes epäsuoraan.
Tässä jutussa on ideaa. Yhdyn tähän täysin. HYVÄ,HYVÄ!!!:D
Meillä tuo sohvaperunamies on täysin tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Hänen itsetuntonsa on korkealla, eikä hän halua muuttaa mitään itsestään. Vaikka tekniset härvelit häntä kiinnostavatkin, sekään ei herätä miehessä mielenkiintoa liikuntaa kohtaan. Miehen suhtautuminen liikuntaan on tullut hänen kotoaan - hänen vanhempansa, eikä sisarensa harrasta liikuntaa. Samaa perintöä ollaan siirtämässä myös sisaren lapsille, valitettavasti.
Jatkot voisi olla jossain parisuhde-osastolla kun tämä ei tunnu niin juoksuun enää liittyvän, mutta jos asia on niin että miehesi on elämääsi tyytyväinen etkä saa häntä helpolla kuntoilemaan, niin anna olla.
Tulee jotenkin koululiikunta ja liikkumisen pakko mieleen, miten inhottavaa liikkuminen onkaan kun se ei tapahdu omasta tahdosta...