Välillä kyllä tulee mieleen että ollaan me suomalaiset nii möllejä että ! Ei morjesteta eikä vastata maileihin, vaikka saattaisi hyväkin ystävä lähettää. Toisaalta en niin monelle ulkomaalaiselle ole maileja lähetelly että tietäisin miten moni eurooppalainen suhtautuu. Ainakin pari saksalaista jotka tunnen ovat tunnollisemmin vastanneet jotakin, vaikka en heidän kanssaan niin hyviä ystäviä olekaan, lähinnä kavereita
En ymmärrä tuota logiikkaa miksi hyvän kaverin tai peräti ystävän maileihin suhtaudutaan melkein kun spämmiin. Ok, on eri luontoisia maileja. Jos mailaan että jossakin liikkeessä on puoleen hinnan alennuksia niin en ootakaan vastausta tulevan. Mutta mikäli kirjoitan jotain kantaaottavaa tekstiä niin tottakai ootan että siihen ees jotenkin reagoidaan ! Muutenhan vois melkein koko mailin olevan turha, mitä minä lähetteleen maileja jos ei niihin mitenkään reagoida ja ehkäpä en näille tyypeille lähettelekään enää. Ei tuu ees sitä mitäänsanomatonta "Jaa,ok" vastaustakaan mikä voisi tulla jos samasta asiasta puhuttaisiin ja toista asia ei niin kiinnostaisi.
En ymmärrä tuota erottelua että monet näyttävät kyllä vastaavan tai ainakin reagoivan keskusteltaessa (esim. päänpudistus ) tai tekstiviesteillä, kännykässä puhuttaessa (tai siihen että toinen yrittää soittaa vastaamalla siihen tai laittavan viestiä milloin voi puhua ) johonkin kommenttiin, mutta mailin kautta kommunikoinnista tehdään jotakin poikkeavaa mihin ei muka tarvitse edes reagoida. Kun samoja ihmisiä olen nähnyt niin oon itse joutunut varta vasten ottamaan mailin asiat esille "Mitä oot mieltä siitä asiasta?". Monesti asiat unohdetaan ja jätetään kommentoimatta jos en itse ota uudelleen asiaa esille. Eihän kukaan keskusteltaessakaan ole täysin reagoimatta kun kaveri alkaa puhua jostakin asiasta, ja monet reagoi tekstiviesteihinkin. Toisaalta tekstareiden avulla kirjoittelu on mielestäni selkeästi vaivalloisempaa kuin mailin, jos aikoo kirjoittaa vähänkin enemmän kuin pari lausetta. Onhan näppäimistökin tehty paremmin kirjoittamista varten ( näppäimet isompia ym ) kuin kännykän napit. Lisäksi kullakin on rajoitettu viestitila kännykässä ja tekstarit maksaa. No tietenkin tärkeenä erona on että monesti kommunikoidaan erilaisista asioista tekstareilla kuin maililla. Tekstarit on enemmän kiireellisiä asioita ja liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen: ihmisten tapaamiseen jne. Kyllä toisinaan silti ihmiset laittaa jotain pohtimisen arvoistakin tai älyllistä tekstareilla.
Oon kuitenkin melko joustava näissä asioissa nykyään. Ymmärrän sen että ok kaikki ei välitä malikirjoittelusta, eikä siinä mitään. Sen takia mun puolesta toinen voi kommunikoida mulle takas miten sitten haluaakin, kunhan jotenkin reagoisi ! Voi tosiaan vaikka jutella sit jos näkee. Tai edes sanoa että ei keksi mitään sanottavaa/kirjoitettavaa asiasta jos ei asia kiinnosta. Tosiasia on silti se että joskus mailikirjoittelu olisi kovin kätevä asia kommunikoida. Jos ei jotakin ihmistä näe, ei ole hänen numeroo vaikka onkin aina kiva jutella jos jossain näkee, tai ei jostain syystä pysty soittaan tai haluaa laittaa massapostilla jostakin aiheesta monelle. Itselleni ainakin tulee toisinaan jotain asioita mieleen enkä pysty tai en halua niitä koittaa laittaa muistiin vaan haluan niistä kertoa monelle ihmiselle, silloin massaposti olisi aika kätevä tapa lähettää. Jos vaikka aihe olisi joku ajankohtainen tai sit puhtaasti oma uusi mielenkiintoinen ajatus jostakin yleisestä aiheesta.
Minkähänlaisina mölleinä ulkomaalaiset meitä pitää kun ollaan näin töykeitä ? Eikö me suomalaiset voitais ryhdistäytyä näissä asioissa ?
En ymmärrä tuota logiikkaa miksi hyvän kaverin tai peräti ystävän maileihin suhtaudutaan melkein kun spämmiin. Ok, on eri luontoisia maileja. Jos mailaan että jossakin liikkeessä on puoleen hinnan alennuksia niin en ootakaan vastausta tulevan. Mutta mikäli kirjoitan jotain kantaaottavaa tekstiä niin tottakai ootan että siihen ees jotenkin reagoidaan ! Muutenhan vois melkein koko mailin olevan turha, mitä minä lähetteleen maileja jos ei niihin mitenkään reagoida ja ehkäpä en näille tyypeille lähettelekään enää. Ei tuu ees sitä mitäänsanomatonta "Jaa,ok" vastaustakaan mikä voisi tulla jos samasta asiasta puhuttaisiin ja toista asia ei niin kiinnostaisi.
En ymmärrä tuota erottelua että monet näyttävät kyllä vastaavan tai ainakin reagoivan keskusteltaessa (esim. päänpudistus ) tai tekstiviesteillä, kännykässä puhuttaessa (tai siihen että toinen yrittää soittaa vastaamalla siihen tai laittavan viestiä milloin voi puhua ) johonkin kommenttiin, mutta mailin kautta kommunikoinnista tehdään jotakin poikkeavaa mihin ei muka tarvitse edes reagoida. Kun samoja ihmisiä olen nähnyt niin oon itse joutunut varta vasten ottamaan mailin asiat esille "Mitä oot mieltä siitä asiasta?". Monesti asiat unohdetaan ja jätetään kommentoimatta jos en itse ota uudelleen asiaa esille. Eihän kukaan keskusteltaessakaan ole täysin reagoimatta kun kaveri alkaa puhua jostakin asiasta, ja monet reagoi tekstiviesteihinkin. Toisaalta tekstareiden avulla kirjoittelu on mielestäni selkeästi vaivalloisempaa kuin mailin, jos aikoo kirjoittaa vähänkin enemmän kuin pari lausetta. Onhan näppäimistökin tehty paremmin kirjoittamista varten ( näppäimet isompia ym ) kuin kännykän napit. Lisäksi kullakin on rajoitettu viestitila kännykässä ja tekstarit maksaa. No tietenkin tärkeenä erona on että monesti kommunikoidaan erilaisista asioista tekstareilla kuin maililla. Tekstarit on enemmän kiireellisiä asioita ja liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen: ihmisten tapaamiseen jne. Kyllä toisinaan silti ihmiset laittaa jotain pohtimisen arvoistakin tai älyllistä tekstareilla.
Oon kuitenkin melko joustava näissä asioissa nykyään. Ymmärrän sen että ok kaikki ei välitä malikirjoittelusta, eikä siinä mitään. Sen takia mun puolesta toinen voi kommunikoida mulle takas miten sitten haluaakin, kunhan jotenkin reagoisi ! Voi tosiaan vaikka jutella sit jos näkee. Tai edes sanoa että ei keksi mitään sanottavaa/kirjoitettavaa asiasta jos ei asia kiinnosta. Tosiasia on silti se että joskus mailikirjoittelu olisi kovin kätevä asia kommunikoida. Jos ei jotakin ihmistä näe, ei ole hänen numeroo vaikka onkin aina kiva jutella jos jossain näkee, tai ei jostain syystä pysty soittaan tai haluaa laittaa massapostilla jostakin aiheesta monelle. Itselleni ainakin tulee toisinaan jotain asioita mieleen enkä pysty tai en halua niitä koittaa laittaa muistiin vaan haluan niistä kertoa monelle ihmiselle, silloin massaposti olisi aika kätevä tapa lähettää. Jos vaikka aihe olisi joku ajankohtainen tai sit puhtaasti oma uusi mielenkiintoinen ajatus jostakin yleisestä aiheesta.
Minkähänlaisina mölleinä ulkomaalaiset meitä pitää kun ollaan näin töykeitä ? Eikö me suomalaiset voitais ryhdistäytyä näissä asioissa ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
viesteihin, joita en halua saada. Pätee niin meiliin kuin tekstareihinkin.
Pari kertaa on sukset mennyt ristiin sellaisten "ystävien" kanssa, joita en itse elämääni kaipaisi, kun tekstailevat tai meilailevat ja sitten suuttuvat kun en vastannut mitään, vaikka viestissä ei edes ollut kysymystä.
Tietenkään jos ei halua olla kyseisen ihmisen kanssa tekemisessä niin silloin ei tarttekaan vastata. Tuo on ihan ymmärrettävää...
Se on juuri siinä riskinä että joku tekee sen johtopäätöksen että "tuo ei välitä minusta kun ei vastaa mailiin", vaikka kyseinen ihminen tykkäisikin olla kaveri ystävä, mutta on vaan sellainen tapa että maileihin ei tartte vastata. Kyllä itse ainakin voin tehdä tällä tavoin virheellisesti johtopäätöksen. Tässä on mielestäni siis ristiriita että ihmiset saattavat soitella, kutsua sinua luokseen käymään, juttelevan iloisesti tai innostuneesti ja olevan kiinnostunut, mutta ei silti maileihin reagoida kuitenkaan.
Yleensä lähettelen maileja vain sellaisille tutuille keiden kanssa oon ollu tekemisessä ja joiden arvelen pitävän minusta eli tykkäävän pitää yhteyttä. Sentään niin jääräpää en ole että jokaisen tuntemattomankin kimpussa olisin.
muistathan myös ilmoittaa näille ihmisille, että et halua olla heidän kanssaaan tekemisissä. Näin vältymme monilta väärinkäsityksiltä.
Minä saan päivittäin noin 150 meiliä. Pääosin työhön liittyvää postia. Näistä noin puolet edellyttävät jonkinlaista vastausta tai reaktiota.
Ainoa tapa selvitä meilitulvasta on reagoida heti niihin, jotka edellyttävät välitöntä kommenttia (ja tämä on viestissä tavalla tai toisella ilmaistu). Merkata tähdellä ne, jotka edellyttävät reagointia jollain viiveellä(ja tämäkin on viestissä ilmaistu)ja kommentoida ajallaan.
Vasta sen jälkeen (jos minulla on riittävästi aikaa)perehdyn tarkemmin niihin, jotka on lähetetty minulle tiedoksi. Näihin en vastaa, jollei sitä ole minulta erikseen pyydetty.
Oletan, että jos lähettäjä haluaa tietää, olenko saanut viestin, hän käyttää tekniikan siihen suomia mahdollisuuksia. Se, että minä vastaan OK, on sekä minun, että lähettäjän, että sähköpostiresurssien väärinkäyttöä.
Jos ystävilläni on minulle ASIAA, he soittavat minulle.
Ja mitä tulee kulttuurisiin eroihin sähköpostikäyttäytymisessä, voin kertoa, että mm. saksalaiset ja ranskalaiset vastaavat meileihin ehdottomasti pisimmällä viiveellä, jos ylipäätään vastaavat. Eli kyllä me suomalaiset olemme kuitenkin edelleen myös sähköpostikäyttäytymisessä yksi tunnollisimmista kansoista - usko tai älä.
Turhimpia työsähköposteja en edes avaa. Otsikosta ja lähettäjästä jo näkee, mikä on täysin turhaa moskaa, eikä kuulu mulle.
Lähettäjät voisivat hieman harkita mitä sähköpostilistaa milloinkin käyttävät ja ketä milläkin listalla kuuluisi olla.
No hyvä tuosta kulttuueroavaisuudestakin tietää.
Mielelläni itse tykkäänkin puhua asioista, mutta joskus se ei vaan onnistu, jos ei ole jonkin numeroa tai ei saa toista kiinni. Joskus taas tulee mieleen jokin yksi mielenkiintoinen asia eikä viitti pelkästään sen takia toista ihmistä vaivata :) Mun mielestä esimerkkejä on lukuisia ja siksi kannatan vilkasta mailaamiskulttuuria, tosin näköjään melko ypöyksin ;) No tiedän mä yhden tyypin joka tykkää näköjään vastailla vaikka ei niin hyviä kavereita ollakaan :)
Sait kuulostamaan että mailiin vastaaminen tai mailin kirjoittaminen olisi kuin ikävä velvollisuus on se sitten työhön liittyvä tai kaverin kanssa. No et varmaan suoraa niin tarkoittanut, mutta itselleni tuli mieleen että monet näyttävät niin suhtautuvan. Tekstareihin moni vastaa, mutta mailit on aina jotakin perin ikävää :) Ja netissä ollaan muutenkin ihmeen kärsimättömiä nykyään.
Voipi se olla että kun mailista on kyse niin siinä on jo heti lähtökohtana että ei voi olla kovin kiireellinen ( verrattuna tekstariin tai soittoon ) -> ei pakollista vastata -> ei tarvitse vastata :)
Yks kaveri sanoi että puhuttaessa ei kehtaa olla reagoimatta mutta mailiin on helppoa olla reagoimatta. Tämä pitää varmasti paikkansa. Mutta miksi pitäisi aina luistaa reagoinnista toisen ajatukseen kun se on mahdollista vaikka kyseisestä ihmisestä pitäisikin ? Miksi aina mennä siitä mistä aita on matalin ? ;) Itse ainakin katson että miten sitten jokin asia onkin esitetty niin yhtä tärkee se on, on se sit tullu tekstarina, mailina tai puheen kautta.
Camoon, tulkaa teki vähä vastaan :) Tietenkin poikkeavat kannanotot asiaan on tärkeitä myös.
Olisiko myöskin kyse informaatioähkystä mikä on nykypäivän ilmiö eli että informaatiota tai tietoa tulee niin paljon että se aiheuttaa ahdistusta tai "ähkyä". Informaatiota tulee niin paljon mailitse että siitä tulee ähky ja sen takia jokaiseen mailiin suhtaudutaan ahdistuneesti ikään kuin asiaan jonka käsittelystä halutaan päästä mahdollisimman äkkiä eroon :P Kun sitä vastoin samanlaista informaatiotulvaa ei monelle tule omaan kännykkään johon liitetään sen takia henkilökohtaisempi ja tärkeempi merkitys. Ja tämän takia siis reagoidaan useemmin kännykän pirinään kun mailiboksin klahdukseen :P
Mikäs siinä, jos päivässä olisi enemmän kuin 24 tuntia, voisin kirjoitellakin enemmän. Ei minulla kirjoittamista tai meilejä vastaan mitään ole. Päinvastoin.
Mutta jos lukisin ja vastaisin kaikkiin minulle päivittäin tuleviin viesteihin, voi koko homman mahdottomuuden laskea ihan perusmatikalla:
1 viesti, yhteensä käytettävä aika = 5 min
- lukeminen 3 min.
- vastaaminen 2 min.
150 viestiä = 12,5 tuntia / päivä
Ja kun ylläolevaan vielä lisätään se tosiasia, että kaikkia viestejä ei käsittele 5 minuutissa, vaan ne edellyttävät muutakin työtä, on yhtälö täysin mahdoton.
Puhumattakaan siitä, että jos työni olisikin vain sähköpostiin vastaamista, mutta kun pitäisi saada aikaan muutakin ja puhelimeenkin täytyy vastata edes silloin tällöin. Ja joskus olisi kiva olla hetki jopa pois tietokoneelta tai puhelimen äärestä.
Näin ollen on vain pakko tehdä päätös, miten sähköpostiensa kanssa aikoo elää. Minä olen päättänyt olla vain yksinkertaisesti vastaamatta kaikkiin ja käytän sähköpostiini max 3 tuntia päivästä. Loput jäävät vain yksinkertaisesti lukematta, tekemättä ja kommentoimatta.
Todelliset ystäväni tietävät, että vaikkeivät kuulisi minusta puoleen vuoteen mitään, olen silti heidän ystävänsä. Ja heitä varten olenkin avannut itselleni facebook-profiilin, josta he edes näkevät minun olevan hengissä. Ja jotta vielä saisin sinut ymmärtämään, että vastaamattomuus ei todellakaan tarkoita, ettenkö arvostaisi lähettäjää ihmisenä kerron, että facebookissa minulla on yli 250 ystävää, joista lähes jokainen haluaa olla minuun yhteydessä kuukausitasolla. Ymmärtänet siis haasteeni?
Kumpa meille olisikin annettu enemmän aikaa vuorokauteen. Minulla ainakin olisi niin paljon asioita joita haluaisin tehdä enemmän.
Ja kuten huomaat, käytän nyt aikaani jopa niinkin turhanpäiväisiin asioihin, kuin tällä palstalla kirjoittamiseen, ja sen teen ihan puhtaasti vain omaksi huvikseni, en miellyttääkseni ketään muuta. Ja siihenkin minä katson olevani oikeutettu, vaikka sähköpostini taas tulviikin lukemattomia ja vastaamattomia meilejä.
Elämä on.
Minullekin sähköposti aiheutti ahdistusta, kunnes totesin, että en pysty joka tapauksessa reagoimaan kaikkeen ja hyväksyin tilanteen. Ahdistus hävisi ja nyt elämä on niin paljon helpompaa.
Kyse ei ole siitä, että haluaisin päästä kaikista asioista eroon mahdollisimman nopeasti, vaan siitä, että haluan (ja minun pitää) tehdä muutakin kuin vain vastailla sähköposteihin.
Niinpä toivonkin myös lähettäjiltä ymmärrystä miettiä tarkoin, onko viesti todellakin sellainen, mistä minun tarvitsee olla tietoinen, vai onko se vain lähettäjälle tärkeä asia. Jos kaikki tekisivät niin, olisi todennäköisempää myös saada niihin tärkeisiin asioihin vastauksia.
Ehkä sullon sit paljon enemmän kamuja ku mulla. Mä aattelen että jos vaikka 2 tai 3 mailia tulis per päivä nii niistäkin vois selvitä jo puolella tunnilla: lukasis ja vastais nopseesti. Ja mulle ei ees tuu niin montaa mailia suoraan kamuilta. Tietty tulee kaikenlaisia massamaileja järjestöiltä, tapahtumista, joihin ei tarttekaan vastata...
Mä aattelen että jos jollakulla on semmonen "Who the hell r u?" tai "Ihan sama mitä höliset maileissas" ;) nii siitähän vois vaikka loukkaantuakin jos joku ei noteeraa kerta toisensa jälkeen. Tai no siinä mielessä ei kannata loukkaantua jos kaikki sitä tekee, koska sit ei jäis ketää kamuks :)
mulle?
Nykyään en saa sähköpostia erityisen paljoa, mutta taannoisessa työssä viestien tulotahti oli useita minuutissa. Eli avaamatta piti karsia osa, osa lukea ja ohittaa, osaan vastata tai ryhtyä niiden perusteella toimenpiteisiin.
Silloin ei ykstityispostiani paljon edes lueskellut, ei vaan jaksanut kun parhaina päivinä kellonympäryksen mätti viestiä eetteriin. Vapaapäivän tai loman jälkeen ainoa keino oli aloittaa uusimmista ja tehdä mitä ehti ja olettaa että kellä tärkeää on, lähestyy uudelleen. Mulla oli pitkään kaapattu kuva, jossa oli uusien viestien määrä 7000 .
-> ei kannata olettaa, että sähköposti olisi kiva viestintämuoto kaikille