mennyt tämä touhu. Kumpikin on niin, ettei vahingossakaan katso. Kyllähän me molemmat tiedämme, että ihastuminen tuli ja meni (?). Tutut voivat silti katsoa toisiaan päin ja moikata vaikka vähän kauempaakin. Aikuisia ihmisiähän tässä ollaan, eikä mitään teinejä.
Kyllä minä tiedän, että sinä huomaat minut. Ei sinun tarvitse käyttäytyä niin kuin et huomaisi. Tunnemme ja tiedämme toisemme, joten voimme myös käyttäytyä sen mukaisesti aina, kun näemme. Tuttuina. Tutut moikkaavat toisilleen.
Minä tiedän, että sinulla on onni muualla ja hyvä niin. Tiedän myös, että hän on mustasukkainen. Viime kerrasta jäi tunne, että halusit äkkiä pois. Älä huoli, en koskaan paljastaisi mitään. On minulla sydän paikallaan, vaikka et ehkä sitä usko. Pohjimmiltani en ole ollenkaan paha ihminen.
Minulla on kaikki ihan hyvin. Toivon sydämestäni, että sinullakin.
Kyllä minä tiedän, että sinä huomaat minut. Ei sinun tarvitse käyttäytyä niin kuin et huomaisi. Tunnemme ja tiedämme toisemme, joten voimme myös käyttäytyä sen mukaisesti aina, kun näemme. Tuttuina. Tutut moikkaavat toisilleen.
Minä tiedän, että sinulla on onni muualla ja hyvä niin. Tiedän myös, että hän on mustasukkainen. Viime kerrasta jäi tunne, että halusit äkkiä pois. Älä huoli, en koskaan paljastaisi mitään. On minulla sydän paikallaan, vaikka et ehkä sitä usko. Pohjimmiltani en ole ollenkaan paha ihminen.
Minulla on kaikki ihan hyvin. Toivon sydämestäni, että sinullakin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moikkaa sä ensin.
En enää usko näihin tämän palstan viesteihin. Luulin Sinun kirjoittaneen viestin 25.11., mutta ilmeisesti erehdyin. - Jos nyt kuitenkin jostakin syystä viesti olisi minulle, niin tiedoksesi vain, että kaikki ei ole hyvin. Mutta se ei tietenkään ole Sinun murheesi. Olisin mielelläni jutellut tämän asian halki, mutta koska se ei ole enää näköjään mahdollista, niin kaikkea hyvää elämääsi !
kuin itkeä. Juu, erehtynyt varmaankin olet. Siitä huolimatta, vaikka et ole hän, olen pahoillani, että sinulla ei ole kaikki hyvin.
Minäkin olisin halunnut jutella asiasta hänen kanssaan, mutta hän käyttäytyy niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Mukavasta ihmisestä on tullut virallisen kylmä. Ero on huikea ja se harmittaa eniten. Minä olen kuitenkin ollut oma itseni koko ajan ja aion vastaisuudessakin olla. Yhden ihmisen takia en ala itseäni muuttaa.
Hyvä näkökulma. - Jos olet mies (?), voin vähän valottaa naisnäkökulmaa… Itselleni kävi nimittäin niin, että ihastuin, mutta jouduin sekavasta elämäntilanteesta johtuvien ristiriitaisten tunteitteni takia (huonosti) peittelemään asiaa. Ainoastaan sydänystäväni kahdensadan kilometrin päässä sai useita sähköposteja päivässä, joissa ruodin asiaa ja tunteitani. – Kiitos hänen, pysyin sentään järjissäni :)
Kun loppujen lopuksi kävi ilmi, että tuo ihastukseni kohde vain leikki tunteillani, eikä hänellä ollut tarkoitustakaan alkaa edes kaveriksi, isku osui kyllä täydellisesti. – Elämä jatkuu, mutta ainoa keino jäädyttää tunteeni on kuvitella, ettei häntä ole olemassakaan. – Ja käyttäytyä sen mukaisesti…
Jos Sinä olet ihastuksellesi avoimesti kertonut miltä Sinusta tuntui / tuntuu, olen myöskin pahoillani, että olet saanut jäätävää käytöstä osallesi ! Minusta avoin keskustelu on aina rakentavampaa kuin asian hautaaminen hiljaisuudessa. Mutta meitä on moneksi…
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta Sinulle !
että olen nainen.
Hyvää joulua ja onnellisempaa uutta vuotta 2009!