Ihan vaan uteliaisuudesta: miten kauan teillä on mennyt aikaa, ennen kun ootte oppineet soittamaan kitaraa "sujuvasti"? Siis että sointuvaihdokset sujuu helposti ja hallitsette useampia sointuja, ja pystytte vaikka säestämään jotain biisejä? Oppiiko kitaran soiton yleensäkin miten helposti, jos ihan vaan itsekseen opettelee?
Kiitoksia :)
Kiitoksia :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Riippuu miten motivoituneesti harjoittelee. Eihän se vaikeita ole että jos harjoittelet niin aika äkkiä pystyy jo säestämään.
Kitaran soittaminen on oikeastaan jatkuvaa opiskelua, empä ole kuullut koskaan kenenkään soittavan liian hyvin. Yli kuntoa ei ainakaan kannata pelätä:)
säestämään oppii aika nopeasti, muutamaan vuoteen aika sujuvasti jos vain harjoittelee tunnollisesti. Soolojen improvisointi ja niiden ns oikein soittaminen viekin sitten enemmälti aikaa opetella eli intervallit eri skaalat, moodit..tekniset kikat harmonicsit, venytykset, nauhaiskut ym ym ym
Yleeensäkin kitaran soitto on helppo aloittaa harrastuksena mutta edistyminen on aika hitaan puoleista.
Itse opiskelussa pääsee hyviin tuloksiin. Materiaalia netissä riittää.
Kaikkein nopein ja hämäävän helppo tapa aloittaa "soittaa kitaraa" on Guitarhero. Oikean kitaran soittoon ei oikotietä ole, vain sinä, kitara ja hard roc..eiku work vai mikä se oli...
tunnissa, jos on tarpeeksi iisi kappale. Vaikka semmoinen kuin proud mary.
Toisaalta joidenkin kappaleiden soittaminen sujuvasti vie ainakin enemmän aikaa kuin viisi kuukautta.
Sen enempää ei ole tullut harjoitelleeksi.
Että oppii kitaransoiton helposti. Miinuspuolena se, että siihen menee aikaa aika rutkasti.Tai mikä kenellekin on paljon ja mikä vähän. Minulla menee vähän. Viikossa ei tule soitettua 30 tuntia enempää. Anteeksi mokani. Harjoiteltua piti sanoa.
Että lyhyen matematiikan ja erittäin optimistisen arvion mukaan kitaraa oppii soittamaan - ainakin sinnepäin - noin vuoden harjoittelun jälkeen. Noin 1600 tunnin jälkeen.
Veikkaan, että lisään muutaman kuukauden arviooni seitsemän kuukauden kuluttua. Siis jos vielä silloin viitsin kitaraani koskea muuta kuin pölyjä siitä pyyhkiäkseni.
Että kun kitaransoitto menee varmasti kuin juna kiskoilla ... en usko, että siihen riittää vuosi. Kyllä siihen enemmän menee. Hyvä puoli se, että soitto menee koko ajan paremmin.
Se on varma, että sujuu se ihan itsekseen.
Olen opetellut kitaransoittoa nyt 9-10 kuukauden ajan keskimäärin tunnin päivässä. Soittotunneilla olen käynyt nyt kymmenisen kertaa.
Leirinuotiotyyppinen säestäminen sujuu jo varsin kohtuullisesti, helpot biisit pystyn vetämään prima vistana sointulapusta. Jotkut barreet tuottavat vielä vaikeuksia biiseissä käytettyinä, mutta harjoittelulla niitäkin sisältävät säestykset onnistuvat suht hyvin.
Ongelma ei enää niinkään ole sointuotteissa, sointujen vaihdossa tai säestämisessä, vaan lead-tyyppisessä materiaalissa, riffeissä ja sooloissa, joita haluaisin lopulta oppia soittamaan. Helpot riffit alkaavat jo harjoittelemalla sujumaan, ja pystyn improvisoimaan simppeleitä blues-sooloja mollipentatonista asteikkoa käyttäen, mutta siihen se sitten rajoittuukin.
Soitto on vielä kömpelöä, nopeutta ei ole nimeksikään, ja hanttiin panee varsinkin plektrakäsi.
Rytmikitaroinnissakin on paljon enemmän opittavaa kuin pelkkä perussäestys. Vaikeudet alkavat minulla heti, kun plektrakädellä pitäisi tehdä muutakin kuin rämpyttää jotain rytmiä täysin demppaamattomilla kielillä. Lisäksi voimasointu-rockin soitto voi monesti olla paljon haastavampaa kuin leirinuotiorämpytys, koska siinä perkussiivinen ulottuvuus korostuu ja plekrakäden työskentelyn on oltava nopeampaa ja tarkempaa.
Taustatietona mainittakoon, että ikä alkaa jo kolmosella ja että mainittavampaa osaamista muista instrumenteista ei ole ollut opiskelun tukena.
Yhteenvetona voin todeta, että jos tavoitteena on vain oppia leirinuotiotyyppinen säestys, niin jo vuodessa pääsee varsin hyvin jyvälle pienelläkin päivittäisellä soittomäärällä. Jos taas tavoitteena on oikeasti oppia soittamaan kitaraa, siitä lienee useimmilla edessä vielä pitkä ja kivinen tie.