olla samansuuruinen eläke? Miksi peräkylän mummo on huonompi eläkeläinen kun monikansallisen yrityksen eläkkeellä oleva johtaja?
Pitäisikö
kaikilla..
17450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mummo on maksanut aikoinaan vähemmän eläkemaksuja?
väliä?
Kansaneläke lienee kaikilla samansuuruinen - se jonka valtio maksaa.
Työeläke on sitten toinen juttu. Sitä jaetaan eläkeiässä siinä suhteessa, kuin olet työtä tehdessäsi sitä maksanut.
"Mitä sen on väliä" Sitä, kun se on noin.
Kun on maksettu enemmän eläkemaksuja, on kohtuullista, että saa suuremman eläkkeenkin.
siitä,että PITÄISIKÖ eläkesumma olla kaikilla sama,esim.1500e/kk,vaatii tottakai lakimuutoksen. Ja sähän et ansaitse itsellesi työurallasi eläkettä varastoon,vaan maksat niitten eläkkeen jotka jo on eläkkeellä! Tulevan eläkkeesi suuruus taas määräytyy työtuloistasi,jotka tulevat sukupolvet taas maksaa sulle.
Sekä työnantaja, että työntekijä itse maksavat työeläkemaksuja työeläkeyhtiöön. Yhtiö sitten sijoittaa rahoja haaliakseen niille kohtuullisen tuoton. Vaikka rahaa ei olekaan rahastoitu tarpeeksi, niin silti niistä maksetaan suurin osa eläkkeistä. Eli seuraava sukupolvi maksaa niistä vain murto-osan.
Pitäisikö sinusta kaikilla olla samansuuruinen eläke?
Kansaneläkkeen pitäisi olla kaikilla sama, kuten se onkin. Työeläkkeen ei tarvitse olla, kuten se ei myöskään ole.
Kansaneläke on liian pieni, mielestäni. Mutta mulla ei ole kompetenssia sanoa, kuinka suureen kansaneläkkeeseen meillä olisi varaa.
Jos kerran samasta työstä pitää työelämässä maksaa sama palkka niin mummoille kuuluu eläkkeellä sama eläke kun johtajilla,samaa 'työtä' ne silloin tekee!
Kaikki työeläke ym maksut jota me nyt maksamme menee eläkkeellä olevien eläkkeisiin....ja kohta ne ei enään riitäkään...sulle ei niistä jää eläkeeseesi mitään!
koskaan varaa nykysysteemillä nostaa kansaneläkettä,nuo 10e/kk lisät on ihan tyhjän kanssa.
on prosentteja palkasta. Jos sä tienaat enemmän, ni sillo saat enemmän eläkettäkin.
Yksinkertainen ja reilu logiikka.
Mun on vaikea keskustelaa, kun en tiedä, vastaako mulle koko ajan yksi henkilö, vai onko jokainen vastaus eri tyypiltä.
En tiedä mitä tarkoitat nykysysteemillä. Selitä se, ja mitä sille voi tehdä, niin tuo a.p. kysyjäkin saa vähän eväitä ajatteluun mun kanssa yhdessä.
mutta et SINÄ omaan eläkeesi NYTT kerää rahaa, jotka sitten nostat joskus kun jäät eläkkeelle!Sun pennut maksaa SUN eläkken sitten kun jäät eläkkeelle ja nämä maksut jota nyt maksat on aikoja sitten käytetty muiden eläkkeisiin!
mut se ei taas kuulu mulle mistä mulle mun palkkatuloeläke maksetaan. Eikä sil ny muutenkaan ni väliä ole, ku tuskin mä pelkästään oleilemaan jään eläkeiässäkään, jos siis sinne asti ensin edes elän.
Mä nautin elämästäni jo nyt, ei mun tartte eläkkeelle asti odottaa.
Eläkejärjestelmän rahoitus
Suomen työeläkejärjestelmä koostuu eri eläkelaista. Eläkkeen määräytymisperusteet ovat suurin piirtein samat kaikille vakuutetuille, mutta eläkkeet kustannetaan eri tavoilla. Karkeasti rahoitus voidaan jakaa
puhdas jakojärjestelmä ja
täysin rahastoivaan järjestelmä
edellisten sekoitukset (mm. Suomi)
Jakoperiaatteella tarkoittaan, että eläketurva kustannetaan samana vuonna perittyjen maksujen avulla: tällä hetkellä työssä olevat rahoittavat (suurimmaksi osaksi) eläkkeellä olevien eläkemenon. Rahastointimallissa eläketurvan kustantamiseksi perityt maksut rahastoidaan (sijoitetaan) eläkkeen ansaintahetkellä vastaisia eläkemenoja varten.
Suomessa on käytössä sekajärjestelmä eläkkeiden rahoituksessa. Kokonaan jakojärjestelmällä kustannettavia ovat yrittäjien ja maatalousyrittäjien karttuneet eläkkeet, kansaneläkkeet, valtion, kunnan ja kirkon eläkerahoitus. Erityispiirteenä on yksityisalojen palkansaajien eläkejärjestelmä, joka rakentuu osittain rahastoivaan ja osittain jakojärjestelmään eli osa työeläkemaksuista rahastoidaan ja osa menee heti käyttöön eli nykyisten eläkkeensaajien eläkkeisiin.
Työnantajat ja vuodesta 1993 myös työntekijät ovat palkansaajien työeläketurvan päärahoittajia ja maksu määräytyy suhteessa vakuutetun palkkaan. Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on sama. Eläkekustannuksissa on käytössä nk. tasausperiaate: kustannuksia tasataan eri työnantajien välillä Nykyisin suurin osa eläkemaksuista jaetaan eri yhtiöiden kesken – vain osa rahastoidaan.
Keskimääräinen TyEL-maksu on kokonaisuudessaan noin 22 % luokkaa maksetuista palkoista (v. 2008), josta alle 53-vuotiaat työntekijät maksavat 4,1 % (v. 2008) ja 53 vuotta täyttäneet 5,2 %. Yksityisellä sektorilla työnantajan maksu riippuu vakuutettujen määrästä (~yrityksen koko), vakuutettujen iästä ja mainitusta TEL-eläkeyhtiön tai säätiön/kassan sijoitustoiminnan onnistumisesta, työkyvyttömyys- ja työttömyystapauksista. Työeläkelaitos vastaa eläkkeiden rahastoiduista osista yksin. Eläkkeiden rahastoituja osia varten eläkelaitos laskee vakuutusmatemaattisesti kunkin vakuutetun osalta erikseen vastuuvelan, johon vaikuttaa nk. rahastokorko [3]. Yksityisen sektorin eläkelaitosten sijoitusten tuottovaatimuksia koskee minimituottovaatimus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa – laskuperustekorko. Rahastokoron ylittävä osa laskuperustekorosta käytetään vanhuuseläkevastuiden reaaliarvon säilyttämiseksi, ja laskuperustekoron ylittävä tuoton osa käytetään toimintapääoman vahvistamiseen ja vakuutuksenottajien ja vakuutettujen maksun alennuksiin.
Suomessa lakisääteisten työeläkevarojen määrä oli vuonna 2005 66,1 % bruttokansantuotteesta.[4] Suurimmat eläkkeisiin sidotut varat ovat kuitenkin kokonaan rahastoivan järjestelmän maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Alankomaissa, joissa eläkevarat ovat suurempia kuin maan vuoden bruttokansantuote.[5] Euroopassa suurimman osan bruttokansantuotteestaan eläkemenoihin käyttää kuitenkin Italia (yli 15 %), kun se Irlannissa ja Virossa on EU:n pienimpiä: Suomen eläkemenot BKT:stä ova noin 12 % luokkaa ollen eurooppalaista keskitasoa.[6] Latvian, Viron, Liettuan ja Kyproksen sosiaalimenot ovat muutenkin EU:n pienimpiä.
Suomen suurimmat lakisääteisen työeläkemenon eläkeyhteisöt on Valtiokonttori ja Varma, jotka hoitavat yhteensä noin 40 % (5,5 mrd. EUR) koko työeläkemenosta [7] Kuitenkin TEL-maksutulolla ja vakuutusten määrällä mitattuna suurimmat yhtiöt ovat Varma ja Ilmarinen.
[muokkaa] Rahoituksen haasteita
Kiinnostus eläkejärjestelmien rahoitusta kohtaan on lisääntynyt väestön ikääntyessä. [8] Eläkepotin suuruus johtuu osaltaan siitä, paljonko on maksajia. Tämä on riippuvainen, kuinka paljon on työiässä olevia maksajia, ja toisaalta siitä, kuinka paljon on eläkeläisiä. Väestön ikärakenne ja taloudellinen kehitys ovat keskeisessä osassa.
Eläkejärjestelmän toimivuus riippuu taloudellisesta kehityksestä. Osaltaan eläkejärjestelmän toimivuus voidaan päätellä suoraan demografiasta: mikä on väestön ikärakenne - paljonko on maksajia ja kuinka paljon maksun vastaanottajia? Väestön ikääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa myös terveys, sosiaali- ja vanhustenhuoltomenot kasvavat. Tämäkin rahoitustarve on tyydytettävä verovaroin, jonka suurimmaksi maksumieheksi tulee työikäinen väestö - joko palkansaajina tai yrittäjinä.
Kun opiskeluajat ovat venähtäneet pitkiksi, niin työelämään siirrytään yhä vanhempina. Korkeakoulututkinnon suorittanut siirtyy työelämään usein vasta 25-vuotiaana. Työelämässä ollaan tällä hetkellä noin 35 vuotta, ja sen jälkeen eläkkeellä ollaan keskimäärin 20 vuotta. Karkeasti laskien yli puolet elämästä ollaan koulussa, opiskelemassa ja eläkkeellä. Ei ihme, että ratkaisua ongelmiin etsitään opiskeluajan lyhentämisestä ja eläkeiän nostamisesta.
Työeläkemaksun nousupaine on aiheuttanut kiinnostuksen työeläkeyhtiöiden ja –säätiöiden työeläkesijoittamista kohtaan. Keskustelussa on ollut työeläkejärjestelmää kohti esitetyt tuottovaatimukset: työeläkevaroja halutaan sijoittaan aikaisempaa enemmän pääomamarkkinoille (esimerkiksi pörssiosakkeet, johdannaiset). Toisaalta muun muassa ay-liikkeen taholta on esitetty vaatimuksia eläkevarojen sijoittamisesta Suomeen, suomalaisiin yritykseen ja suomalaisiin investointeihin.
Perusteluina työeläkevarojen suuremmalle pörssisijoittamiselle on esitetty muun muassa työeläkevarojen suuruutta BKT:sta[9] , työeläkeyhtiöiden osake- ja joukkovelkakirjojen pientä osuutta niiden sijoitusmassasta sekä historiallisesti suurempia tuottoja[10]. Työeläkeyhtiöiden toimintapääomaa[11] halutaan kasvattaa: vuoden 2007 alusta järjestelmään luotaneen nk. puskurit l. varauserät sijoitustuottojen heilahteluille. Muutenkin työeläkeyhtiöiden kate- ja vakavaraisuussäännöksiä tarkistettaneen [12]ja toimintapääomaan kelpaavia erien määrittelyjä selkeytetään. Mustio ja lakiesitys löytyy kokonaisuudessaan muun muassa Telan kotisivuilta (http://www.tela.fi).
ELI : "Jakoperiaatteella tarkoittaan, että eläketurva kustannetaan samana vuonna perittyjen maksujen avulla: tällä hetkellä työssä olevat rahoittava eläkkeellä olevien eläkemenon."
Mutta minimeilläkin pitäisi tulla normaalisti toimeen.
Olen tuossa huolissani niiden minimien nykytasosta.
hyvään elintasoon, pitäähän sille maksaa, ettei sen tartte alkaa köyhäillä.