Olen tässä joutunut vähän hassun tilanteen eteen ja koittanut järkeillä mitä ajatella vai ajatellako mitään.
Avomieheni seurusteli erään naisen kanssa 4vuotta ja erostakin on jo toinen samanlainen aika. Miehellä on kuitenkin erittäin lämpimät välit entisen naisystävänsä perheeseen. Hän käy siellä 2-3 kertaa kuukaudessa istumassa ja viettämässä aikaa. Hän pitää tiiviisti yhteyttä myös muihin entisensä sukulaisiin.
Kun me tapasimme noin vuosi sitten, ensimmäiset ihmiset joille hän minut esitteli olivat entisensä vanhemmat ja perhe. Siellä istuin kahvipöydässä ja luulin heidän olevan mieheni sukulaisia. En siis aluksi tiennyt edes missä olin. Nyt kun jälkeenpäin mietin tuota asiaa, olen ollut todella ihmeissäni, että mitä minun paikkani oikein siellä oli?
Lisäksi on tullut nähtyä heidän kesämökkinsä ja olen kyläillyt täällä entisen kotitalossa vanhemmillaan pari kertaa.
Tästä tuli vähän erimielisyyksiä, sillä mm. ystäväni ihmettelevät kovasti, että miten katselen tällaista.
Miehen entinen on joskus paikalla täällä vanhemmilla, joskus ei. En ole kysellyt onko ollut vai eikö ole. Tiedän välillä olevan.
Se mikä minua rassaa, on asia, että miksi mies ei halua tutustua minun vanhempiini ja perheeseen kunnolla? Aivan kuin hän eläisi menneisyydessä jotenkin. Lisäksi en voi olla nyt miettimättä, teenkö itsestäni naurunalaisen hyväksymällä tällaisen jatkuvan kyläilyn siellä?
Aikuista miestä en ala käskemään, joten erohan tässä tulee jos siihen tulokseen tulen, että hän on jotenkin riippuvainen näistä ihmisistä tai elää menneisyydessä jollaintapaa.
Mitä mieltä te olette jos miettisitte omalle kohdallenne? Eli miettikää jos puolisonne kävisi eksänsä kotitalossa muuutaman kerran kk (matkaa 50km suuntaansa). Lisäksi hän toisi eksänsä sukulaisia välillä myös yhteiseen kotiinne. Veisi teidät sinne kahville esitteltäväksi.
Olenko liian sinisilmäinen ja typerä? Vai onko tämä ihan reilupeli aidosti?
Avomieheni seurusteli erään naisen kanssa 4vuotta ja erostakin on jo toinen samanlainen aika. Miehellä on kuitenkin erittäin lämpimät välit entisen naisystävänsä perheeseen. Hän käy siellä 2-3 kertaa kuukaudessa istumassa ja viettämässä aikaa. Hän pitää tiiviisti yhteyttä myös muihin entisensä sukulaisiin.
Kun me tapasimme noin vuosi sitten, ensimmäiset ihmiset joille hän minut esitteli olivat entisensä vanhemmat ja perhe. Siellä istuin kahvipöydässä ja luulin heidän olevan mieheni sukulaisia. En siis aluksi tiennyt edes missä olin. Nyt kun jälkeenpäin mietin tuota asiaa, olen ollut todella ihmeissäni, että mitä minun paikkani oikein siellä oli?
Lisäksi on tullut nähtyä heidän kesämökkinsä ja olen kyläillyt täällä entisen kotitalossa vanhemmillaan pari kertaa.
Tästä tuli vähän erimielisyyksiä, sillä mm. ystäväni ihmettelevät kovasti, että miten katselen tällaista.
Miehen entinen on joskus paikalla täällä vanhemmilla, joskus ei. En ole kysellyt onko ollut vai eikö ole. Tiedän välillä olevan.
Se mikä minua rassaa, on asia, että miksi mies ei halua tutustua minun vanhempiini ja perheeseen kunnolla? Aivan kuin hän eläisi menneisyydessä jotenkin. Lisäksi en voi olla nyt miettimättä, teenkö itsestäni naurunalaisen hyväksymällä tällaisen jatkuvan kyläilyn siellä?
Aikuista miestä en ala käskemään, joten erohan tässä tulee jos siihen tulokseen tulen, että hän on jotenkin riippuvainen näistä ihmisistä tai elää menneisyydessä jollaintapaa.
Mitä mieltä te olette jos miettisitte omalle kohdallenne? Eli miettikää jos puolisonne kävisi eksänsä kotitalossa muuutaman kerran kk (matkaa 50km suuntaansa). Lisäksi hän toisi eksänsä sukulaisia välillä myös yhteiseen kotiinne. Veisi teidät sinne kahville esitteltäväksi.
Olenko liian sinisilmäinen ja typerä? Vai onko tämä ihan reilupeli aidosti?
Vastaukset 9
Vanhimmat
juttu. En lähtis mieheni exän kotikonnuille tai hyväksyisi exän sukulaisia kotiini. Eri asia on olla kohtelias ja tervehtiä tavattaessa, mutta että oikein kahville...Outoa minusta. Ja se, ettei halua tutustua sinun sukulaisiin, on kans aika outoa.
sellainen mies joka näin toimii. Ihmisethän ovat erilaisia eivätkä kaikki elä "yleisten sääntöjen" mukaan. Se on hyväksyttävä tai sitten varmaan ero tulee.
Oletko puhunut aiheesta ukon kanssa? Tietääkö hän ettet oikein hyväksy tilannetta ja se ahdistaa?
Olisi väärin käskeä toista katkaisemaan välit tiettyihin ihmisiin. Kuitenkin tilannetta varmaan voisi muuten korjata. Ainakin niin ettei sinun tarvitse olla tekemisissä niiden ihmisten kanssa. Kaipa ukkosi voisi harventaa niitä käyntejä niin että osa vierailuista vaihtuisi sinun sukulaisien tapaamiseen sinun kanssasi.
Varmaankin on tosi lämpimät välit niihin sukulaisiin, ja jos on kerennyt ystävystyä, niin miksi silloin pitäisi välit katkaista jos yhden toisen ihmisen kanssa ei enää ole yhdessä? Asetelma vaihtuu vaan niin että he eivät enää ole sukua vaan ystäviä. Uskon että kaikki he käsittävät sen kyllä. Ei mies välttämättä menneisyydessä elä. Mielestäni huojentava ele oli se että hän esitteli sinut heille. Niinkuin ystävilleen. Se osoittaa että menneisyydestä on päästy yli, ja onhan siitä jo neljä vuotta.
Juttele kunnolla ukkosi kanssa että miten asiat tälleen ovat menneet.
Kun sinut on esitelty eksän vanhemmille niin se kai ainakin osoittaa ettei vanha suola janota.
Minulla ei ole eksän kanssa kauheasti yhteyksiä, siis ei vihanpitoa muttei olla yhetyksissä jos ei erityistä tarvista ole ja pääsääntöisesti ei ole.
Mutta siskoni ja hänen kumppaninsa sekä eksäni tulivat todella hyvin juttuun suhteemme aikana ja ovat nähneet sen jälkeenkin. En ihmettelisi vaikka eksä ja mahdollinen uusi kumppaninsa sekä siskoni ja hänen miehensä menisivät vaikka keikalle kimpassa tms. Minua ei haittaisi, toivottavasti ei eksän nyksääkään.
Sen sijaan olisin huolestunut siitä, kuka teillä päättä asioista. Sinä vai "huolestuneet" ystäväsi.
Minä en todellakaan suostuisi moiseen pyöritykseens en jälkeen kun tajuaisin, keiden luona sitä oikein istutaan kahvittelemassa..!!
Ei herraisä sentään, eihän tuossa ole päätä eikä häntää.
Oliko miehesi naimisissa tämän entisensä kanssa?
Jos ei, niin sitten en AINAKAAN ymmärrä...
Hyvä luoja, itse hädin tuskin pystyn tyynenä kuuntelemaan, jos oma avomieheni joskus eli TOSI HARVOIN jotain mainitsee (jos itse otan puheeksi) entisestään tai hänen vanhemmistaan, saati että antaisin hänen raahata itseni heille kylään!!
Mieheni ei todellakaan pidä yhteyttä eksäänsä tai hänen perheeseensä, eikä heitä edes mainita meillä keskusteluissa, koska he ovat NIMENOMAAN MENNEISYYTTÄ, vaan meillä keskitytään nykyisiin appivanhempiin, jos heihin nyt ylipäätään mitenkään pitäisi keskittyä... =)
Ystäväsi ovat mielestäni täysin oikeassa: tuossa ei ole mitään järkeä.
Miehelläsi on jokin lapsellinen ripustautumisen tarve menneisiin, kenties ihaniin aikoihin ja muistoihin, eikä se todellakaan ole oikein sinua kohtaan.
Sinua, jonka pitäisi olla miehellesi tärkeintä maailmassa.
Sinä, eikä suinkaan hänen eksänsä ja tämän perhe menneisyydestä!
Havahdu, tee jotain ja pian!
Aiotko hyväksyä moisen rahtaamisen menneisyyden haamujen luokse lopun ikääsi?
Hyvää joulua sinulle!
En ymmärrä miksi ihmisten täytyy laittaa välit poikki sukulaisten kanssa, jos eroavat.
Itse menin naimisiin erittäin nuorena. Silloisen mieheni kanssa minulla on 4 lasta. Olin jo lapsena ystävä hänen sisariensa ja veljiensä kanssa.
Olemme eronneet jo aikoja sitten, mutta ex anoppi ja hänen lapsensa, (elikkä ex mieheni sisarukset)lapsineen ovat edelleenkin parhaita ystäviäni. Välimatkaa meillä on, mutta pidämme yhteyttä jatkuvasti. Olen myös vienyt miehen jonka kanssa on lapsia kaikkien heidän luokse kylään.
Itselläni ei ole enää vanhempia, eikä liioin muitakaan sukulaisia joiden kanssa pitäisin yhteyttä, joten miksi heittäisin hukkaan kaiken näiden ihmisten kanssa elämäni ajan.
Älä ihmeessä ole mustasukkainen miehesi entisestä elmästä, vaan ole onnellinen siitä mitä sinulla nyt on.
Oikein hyvää Joulua kaikille ;)
Minulle ei jäänyt mieleen kauanko olette olleet yhdessä? Mielestäni 2-3kk voi mennä siihen, että tapaa jo toisen vanhemmat ja tutustuu heihin.
Miettisin ehkä, voisinko perustaa perheen tuollaisen miehen kanssa? Minun mieheni on ollut suhteessa minuun lähes 8v ja ollaan naimisissa. Hän tulee minun vanhempieni kanssa todella hyvin toimeen ja on isä ainesta. (yksi lapsi taivaassa)
Hänelle minun tulee olla nro 1. En pakota, itse valitsee. En omaan suhteeseen halua hänen ex naistaan enkä tuo minun exää myöskään.
Ero on ero myös muista läheisistä. Uusi suhde ja uudet anopit yms!!!!
Sano miehellesi "mennään huomenna minun exäni kotiin kaffelle" Onkohan se ihan ok? Jos on, niin ei siinä sitten..mitään.
rehellisestä pelistä. Tuskin kysymys kuitenkaan mistään pettämisestä on. Minusta tuo on ihan normaalia sosiaalisten ja avointen ihmisten keskuudessa, vallankin kun sinä olet tuosta täysin tietoinen. Ilmiselvästi ex-tyttöystävän perhe on nykyään miehen ystäväporukka, jonka luona hän kyläilee. Ei siinä ole mitään merkillistä.
Sekin on minusta vielä hyvinkin ymmärtämisen rajoissa, ettei sinua ole esitelty miehen vanhemmille (tai sinä et ole vielä päässyt esittelemään miestä omille vanhemmillesi, mutta olette yhdessä vierailleet tuolla kyseisessä paikassa. Se juuri kertoo siitä, että kyseiset ihmiset ovat miehen kavereita/ystäviä, ja ystävillehän ne uudehkot kumppanit ensimmäiseksi esitellään.
Tiedän tapauksia, joissa entisten tyttö- tai poikaystävien perheet ovat jääneet eronkin jälkeen säännöllisiksi vierailukohteiksi. Ei siinä ole mitään outoa. Tuossakin tapauksessa ne entisen kumppanin vanhemmat ovat sanoin kuvaamattoman sydämellisiä ja ovat tekemisissä todella laajan ihmisjoukon kanssa. Ex-pari on seurustellut joskus nuoruudessa, jolloin heidän välinsä ovat muotoutuneet läheisiksi. Ei sellaisia suhteita tarvitse katkaista välttämättä eron vuoksi.
Siksi tuossa ei ole periaatteessa mitään epäilyttävää. Jos asia kuitenkin vaivaa sinua, puhuminen auttaa lähtökohtaisesti kaikkeen. Ei kuitenkaan siinä tapauksessa, että vaadit miestä lopettamaan ystävyyssuhteensa entisiin appivanhempiinsa. Pakottaminen ei ole oikea keino, eikä sinulla ole sellaiseen luultavasti mahdollisuuttakaan. Siksi sinun kannattaisi puhua miehesi kanssa ja sitten tarkistaa omaa suhtautumistasi ja näkökulmaasi.
Laajenna maailmankuvaasi, voit huomata ettei kaiken taakse jääneen tarvitsekaan muuttua viholliseksi.
joka miettii poikaystävän suhdetta eksäänsä. He ovat kuulemma parhaita kavereita vieläkin ja pitävät yhteyttä. POikaystäväni lainaa eksälleen silloin tällöin autoaan, ja eksä on kuskina baarireissuilla. Olen tosin nähnyt tämän eksän muutaman kerran ja muutaman sanan vaihtanut. Ja tämä eksä on nyt kutsunut minut ja poikaystäväni eksän asunnolle bileisiin. En vaan voi sille mitään että heidän kaveruus vaivaa minua, vaikka kuulemma mitään aihetta huoleen ei ole..mutta silti mietin jatkuvasti pahinta..jos vanha suola rupeaa janottamaan. Muutaman kuukauden ollaan seurusteltu, poikaystävälläni ja eksällään on muutamien vuosien takainen suhde takana.No joo, kai se aika näyttää miten käy..on vaan niin tuskanen olo kun ei tiedä että ei kai toinen puuhaa seläntakana mitään eksänsä kanssa..En vaan enään kestäis uusia pettymyksiä.. :(
Kiitos kaikille näkökulmista. ASiasta keskustelimme asiallisesti ja vähemmän asiallisesti. Nyt hän on käynyt tässä kuussa jokaikinen viikonloppu täällä entisensä kotona. Siellä viettänyt koko päivän.
Tosiaan yhdessä olemme olleet tässä vasta pari vuotta ja olen tätä asiaa miettinyt kahden vuoden ajan enemmän tai vähemmän. Se on kuitenkin välillä vaivannut minua ja aiheuttanut mielipahaa. Ei ole auttanut vaikka asiasta on sanonutkin, hän sanoo ymmärtävänsä, mutta menee heti seuraavana päivänä taas entisensä kotiin. Uutta vuottakin haluaisi siellä viettää.
Tulin siihen tulokseen, että vedän omalla kohdallani nyt pillit pussiin ja rajan tähän. Tätä on tässä pyöritetty jo nyt niin pitkään ja keskusteltu yms..ja pahemmaksi vain tuntuu menevän. Tosiaan kk sisällä hän on viettänyt joka viikonloppu siellä yhden päivän aamusta yömyöhään. En oikein käsitä mitä siellä sitten tekevät...
Iältään mies on 25vuotias. Jokin tässä nyt mättää. Minusta tämä alkaa olemaan jo vähän noloa jos mietin itseäni toisten silmin. Kai nekin nyt ihmettelevät mikä tämän homman nimi oikein on. Miksi mies ei halua tutustua minun perheeseeni saatikka viettää kanssani vaikkapa uuttavuotta. Nöyryyttäväksi alkaa mennä. Olen kaksi vuotta tätä tässä nyt ihmetellyt ja tilanne on ainoastaan "pahentunut" jos näin nyt voi sanoa edes...kauniimmin sanottuna siis kyläilyt yms ovat kasvaneet kasvamistaan.
Tänään hänen vietettyään taas koko pitkän päivän täällä entisensä luona, tein päätöksen, että tämän suhteen tie päättyy nyt tähän. Tottakai kupissa painaa muutkin asiat, mutta tämä on niistä yksi.
Eniten koen, että hän ei kunnioita minua, tai ota tunteitani huomioon lainkaan.
Otettakoot esille vielä se, että minäkin pidän yhteyttä entisen mieheni äitiin. Käyn siellä myös kylässä ja soitellaan välillä kuulumisia. Se ei silti ole tuollaista jatkuvaa ravailua. Mielestäni lisäksi mies jotenkin nostaa koko tämän entisensä suvun hassulla tavalla jalustalle. Jatkuvasti kehuu heitä...
Minulla vain mitta tuli täyteen. Kiitos kaikille kommenteista. Luin jokaisen ja mietin jokaisen sisältöä.