Täysin vaarattomia

Katsopa tarkemmin, ei tuo ole mikään ammus vaan hylsy!

Ammusko kirjoitti:

Katsopa tarkemmin, ei tuo ole mikään ammus vaan hylsy!

...pidin sitä hylsynä, mutta ammus se on suoralla hylsyllä ja luoti aika erikoisen näköinen.

ennakkopelle kirjoitti:

...pidin sitä hylsynä, mutta ammus se on suoralla hylsyllä ja luoti aika erikoisen näköinen.

Kyllä kuvassa oleva esine juurikin uraanipenetraattori, ammuttu luultavasti lentokonetykistä. Amerikkalaiset kylvivät A-10 koneilla noita 300 tonnia Jugoslaviaan.

muuta kuin kokovaippa ja lyijypäinen.

Tavallinen kivääri voisi olla joku hirviase tai lintukivääri.

Pelti voisi olla vaikka armeijan miehistönkuljetusajoneuvon kylki. Minulle ainakin kerrottiin, että se ei suojaa kun sirpaleilta.

käytetään siviilipuuhissa? Meneekö luotiliivistä paremmin läpi?

Kyllä tuo kuvassa oleva ammus on ammus, eikä hylsy. Luultavasti luoti on vielä vaipaton, mikä vähän ihmetyttää, jos uraani on erittäin kovaa. Jos tuo olisi hylsy, niin kaliiperin suhde ruutimäärään olisi aika erikoinen. Suurensin kuvan ja tutkin tarkkaan. On ihan turha väitellä, että siinä olisi vain hylsy ja eihän siinä hylsyssä ole mitään uraania, jota mittailla säteilymittarilla.

Tuossakin olet hakoteillä, että sitä käytettäisiin vain sen takia, että se painaa enemmän kuin lyijy. Sitä käytetään nimenomaan sen takia, että sillä läpäistään terästä ja tarpeeksi voimalla osuessaan myös palaa ja on näin vaarallisempi.

ennakkopelle kirjoitti:

käytetään siviilipuuhissa? Meneekö luotiliivistä paremmin läpi?

Kyllä tuo kuvassa oleva ammus on ammus, eikä hylsy. Luultavasti luoti on vielä vaipaton, mikä vähän ihmetyttää, jos uraani on erittäin kovaa. Jos tuo olisi hylsy, niin kaliiperin suhde ruutimäärään olisi aika erikoinen. Suurensin kuvan ja tutkin tarkkaan. On ihan turha väitellä, että siinä olisi vain hylsy ja eihän siinä hylsyssä ole mitään uraania, jota mittailla säteilymittarilla.

Tuossakin olet hakoteillä, että sitä käytettäisiin vain sen takia, että se painaa enemmän kuin lyijy. Sitä käytetään nimenomaan sen takia, että sillä läpäistään terästä ja tarpeeksi voimalla osuessaan myös palaa ja on näin vaarallisempi.

Lue lisää

Mitä sitten kyselet jos koko ajan itse paremmin tiedät.

Jos se näyttää ankalta, kävellee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka - sen täytyy olla ankka. Hylsykin täytyy olla vain hylsy.

Sinä olet nyt vain kovasti viehättynyt niihin omatekemiisi palaan, päsähtää ja räjähtää juttuihisi.

Köyhdyttettyä uraani sisältävät panssarinläpäisyammukset ovat sabot-ammuksia. Näissä avaintekijä on ammuksen paino, nopeus ja mekaaninen lujuus. Se on liike-energia joka tekee reiän peltiin eikä sädetikkuominaisuus.

sälli olet kirjoitti:

Mitä sitten kyselet jos koko ajan itse paremmin tiedät.

Jos se näyttää ankalta, kävellee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka - sen täytyy olla ankka. Hylsykin täytyy olla vain hylsy.

Sinä olet nyt vain kovasti viehättynyt niihin omatekemiisi palaan, päsähtää ja räjähtää juttuihisi.

Köyhdyttettyä uraani sisältävät panssarinläpäisyammukset ovat sabot-ammuksia. Näissä avaintekijä on ammuksen paino, nopeus ja mekaaninen lujuus. Se on liike-energia joka tekee reiän peltiin eikä sädetikkuominaisuus.

Lue lisää

Luultavasti tuossa ammuksessa ei luodissa ole vaippaa, koska vain luodin sydän on uraania, eli tuo mikä saa sen näyttämään jonkun sokean silmissä hylsyltä. Voihan asia tietenkin olla myös niin, että uraani on niin painavaa, että luodin ulkomitat voivat olla myös pienemmät (Ø 5mm). Se vaikuttaa kuitenkin oudolta, sillä silloinhan uraaniammuksille pitäisi olla oma aseensa.

Sädetikkujuttusi ovat pelkkää omaa mutuiluasi. Uskon mieluummin tuon mitä tuossa linkissä on kerrottu.

Jos et osaa vastata, niin ei sinun tarvitse silloin kirjoitella suutuspäissäsi kaikenmaailman naljailuja ja akuankkajuttuja.

sälli olet kirjoitti:

Mitä sitten kyselet jos koko ajan itse paremmin tiedät.

Jos se näyttää ankalta, kävellee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka - sen täytyy olla ankka. Hylsykin täytyy olla vain hylsy.

Sinä olet nyt vain kovasti viehättynyt niihin omatekemiisi palaan, päsähtää ja räjähtää juttuihisi.

Köyhdyttettyä uraani sisältävät panssarinläpäisyammukset ovat sabot-ammuksia. Näissä avaintekijä on ammuksen paino, nopeus ja mekaaninen lujuus. Se on liike-energia joka tekee reiän peltiin eikä sädetikkuominaisuus.

Lue lisää

pakko olla tuo
http://www.fototime.com/A8D2EE4A34E73B5/orig.jpg
Ihmetyttää vaan miksi siinä kuvan alla lukee selvästi ammus. Tuo hylsy on joka tapauksessa ihan muuta kuin uraaniammuksen hylsy, tai sitten jostain kiinalaisesta tehtaasta, koska on ihan homeessa, joka myös kyllä kielii sitä, että se on ammuttu ja löydetty jostain.

http://cseserv.engr.scu.edu/StudentWebPages/IPesic/ResearchPaper.htm

http://www.gunblast.com/images/Dillon550/Mvc-007f.jpg

http://www.thegunzone.com/green-ammo.html#m249

http://www.inetres.com/gp/military/infantry/rifle/556mm_ammo.html

Tuossa hieno kuva räjähdyksestä.
http://blog.wired.com/photos/uncategorized/2007/06/27/bullet_from_revolver_1.jpeg

Tuo on militaristinaisen hieromasauva.
http://www.corbins.com/images/gatl-5a.jpg

ennakkopelle kirjoitti:

pakko olla tuo
http://www.fototime.com/A8D2EE4A34E73B5/orig.jpg
Ihmetyttää vaan miksi siinä kuvan alla lukee selvästi ammus. Tuo hylsy on joka tapauksessa ihan muuta kuin uraaniammuksen hylsy, tai sitten jostain kiinalaisesta tehtaasta, koska on ihan homeessa, joka myös kyllä kielii sitä, että se on ammuttu ja löydetty jostain.

http://cseserv.engr.scu.edu/StudentWebPages/IPesic/ResearchPaper.htm

http://www.gunblast.com/images/Dillon550/Mvc-007f.jpg

http://www.thegunzone.com/green-ammo.html#m249

http://www.inetres.com/gp/military/infantry/rifle/556mm_ammo.html

Tuossa hieno kuva räjähdyksestä.
http://blog.wired.com/photos/uncategorized/2007/06/27/bullet_from_revolver_1.jpeg

Tuo on militaristinaisen hieromasauva.
http://www.corbins.com/images/gatl-5a.jpg

Lue lisää

Olisi hauska päästä testaamaan nuita NATOpaukkuja. Tahtovat vaan olla ERVAa, joten haaveeksi jää.

Olihan tuolla muoviluodillakin ladattu lyhyen matkan harjoituspatruuna hintaan 0.6$ kappale. Niitä voisi ehkä Suomeen saadakin ylijäämänä, mutta hinta menee jo sen verran suolaiseksi verrattuna esimerkiksi vaikka Sellerin tai Tulan latauksiin ettei tuonti varmaankaan kannata.

NATOpaukuista oli joskus aika laaja artikkeli Kaliiberi-lehdessä, mutta löydäppä se lehti tuolta satojen kavereidensa joukosta:(

Olettaisin että .50BMG mustakärkinen kuula menee miehistönkuljetusajoneuvon kyljestä läpi jos tulokulma on oikea eikä matkaa ole kauheasti.

http://www.youtube.com/watch?v=9YHPL780Hug

ennakkopelle kirjoitti:

Luultavasti tuossa ammuksessa ei luodissa ole vaippaa, koska vain luodin sydän on uraania, eli tuo mikä saa sen näyttämään jonkun sokean silmissä hylsyltä. Voihan asia tietenkin olla myös niin, että uraani on niin painavaa, että luodin ulkomitat voivat olla myös pienemmät (Ø 5mm). Se vaikuttaa kuitenkin oudolta, sillä silloinhan uraaniammuksille pitäisi olla oma aseensa.

Sädetikkujuttusi ovat pelkkää omaa mutuiluasi. Uskon mieluummin tuon mitä tuossa linkissä on kerrottu.

Jos et osaa vastata, niin ei sinun tarvitse silloin kirjoitella suutuspäissäsi kaikenmaailman naljailuja ja akuankkajuttuja.

Lue lisää

Katso nyt vaikka Wikipediasta "Sabot" tai "high velocity penentrators". Siellä se on selitetty, että ammuksen energia on massa x nopeus toiseen. Uraani on painavinta metallia mitä löytyy.Sabot ammus( alikaliiberiammus) sen vuoksi, että saadaan nopeutta lisää. Siinä ne on rakennuspuut, jolla läpäisyä saadaan.

Siinä STUK sivulla on hylsy monesta syystä: käytettyjä ammuksia ei löydy, kun ne on ammuttu. Hylsyjä sen sijaan on aina ampumapaikalla. Säteilymittari on siinä sen vuoksi, että jos ammus on uraani, on sitä hylsyn suussa jääminä myös. Ja sekin jämä säteilee.

Uraani on hopeanvärinen metalli. Tämä hylsy kuvassa näkyy olevan messinkiä ja vielä pahasti patinoitunut.

Ei se hylsy muutu luodiksi vaikka miten asiaa väännät. STUK on säteilytuvallisuuden asiantuntija ja siellä kyllä maisteristyttö suloisesti sotkee hylsyt ja ammukset. Ei kaikki Web-sivut ole Jumalansanaa. Itsekin saa ajatella.

k0rh0nen kirjoitti:

Olisi hauska päästä testaamaan nuita NATOpaukkuja. Tahtovat vaan olla ERVAa, joten haaveeksi jää.

Olihan tuolla muoviluodillakin ladattu lyhyen matkan harjoituspatruuna hintaan 0.6$ kappale. Niitä voisi ehkä Suomeen saadakin ylijäämänä, mutta hinta menee jo sen verran suolaiseksi verrattuna esimerkiksi vaikka Sellerin tai Tulan latauksiin ettei tuonti varmaankaan kannata.

NATOpaukuista oli joskus aika laaja artikkeli Kaliiberi-lehdessä, mutta löydäppä se lehti tuolta satojen kavereidensa joukosta:(

Olettaisin että .50BMG mustakärkinen kuula menee miehistönkuljetusajoneuvon kyljestä läpi jos tulokulma on oikea eikä matkaa ole kauheasti.

http://www.youtube.com/watch?v=9YHPL780Hug

Lue lisää

itse olen sekä istunut Pasin kyydissä että miehistönkuljetusta koskevalla teoriatunnilla.

Tämä on muistikuvani asiasta:
0.5 BMG (raskas konekivääri) tikkaa reiän kevyesti panssaroituu miehistönkuljetusvaunuun tai helikopteriin. 308 ei aivan riitä vaikka olisi mikä ihmeluoti.

Tulokulman pitää olla sopiva. Katsoppa uusien miehistönkuljetusvaunujen peltejä. Kaikki on niin vinossa, että vehjettä pitäsi ampua 45 astetta yhhäältä tai alhaalta, että saisi kohtisuoran tulokulman kylkeen.

sinä olet oikeassa - niinkö? kirjoitti:

Katso nyt vaikka Wikipediasta "Sabot" tai "high velocity penentrators". Siellä se on selitetty, että ammuksen energia on massa x nopeus toiseen. Uraani on painavinta metallia mitä löytyy.Sabot ammus( alikaliiberiammus) sen vuoksi, että saadaan nopeutta lisää. Siinä ne on rakennuspuut, jolla läpäisyä saadaan.

Siinä STUK sivulla on hylsy monesta syystä: käytettyjä ammuksia ei löydy, kun ne on ammuttu. Hylsyjä sen sijaan on aina ampumapaikalla. Säteilymittari on siinä sen vuoksi, että jos ammus on uraani, on sitä hylsyn suussa jääminä myös. Ja sekin jämä säteilee.

Uraani on hopeanvärinen metalli. Tämä hylsy kuvassa näkyy olevan messinkiä ja vielä pahasti patinoitunut.

Ei se hylsy muutu luodiksi vaikka miten asiaa väännät. STUK on säteilytuvallisuuden asiantuntija ja siellä kyllä maisteristyttö suloisesti sotkee hylsyt ja ammukset. Ei kaikki Web-sivut ole Jumalansanaa. Itsekin saa ajatella.

Lue lisää

mutta voi se silti olla ammus, eli ampumaton panos. Tuolla yhdessä kuvassa oli niitä kiväärin hylsyjä ja luoteja. Siinä oli myös sellainen tasapäinen luoti. Jos se oli just se uraaniluoti ja se oli kokonaan siellä hylsyn sisällä. Eikä siitä kantaakaan näkynyt ja nallin kuntoa. Selvästihän tuo oli joku noin 6 mm kaliiperi, eli kiväärin ammus.

Noita uraaniammuksia löytyy taistelupaikoilta juuri tuon säteilyn ansiosta ja muilla metallinilmaisijoilla. Ammuksiakin varmaan saa ainakin tutkimustarkoituksiin.

Itsehän minä ajattelenkin ja varsinkin sinun juttuihisi on vaikea uskoa.

ennakkopelle kirjoitti:

pakko olla tuo
http://www.fototime.com/A8D2EE4A34E73B5/orig.jpg
Ihmetyttää vaan miksi siinä kuvan alla lukee selvästi ammus. Tuo hylsy on joka tapauksessa ihan muuta kuin uraaniammuksen hylsy, tai sitten jostain kiinalaisesta tehtaasta, koska on ihan homeessa, joka myös kyllä kielii sitä, että se on ammuttu ja löydetty jostain.

http://cseserv.engr.scu.edu/StudentWebPages/IPesic/ResearchPaper.htm

http://www.gunblast.com/images/Dillon550/Mvc-007f.jpg

http://www.thegunzone.com/green-ammo.html#m249

http://www.inetres.com/gp/military/infantry/rifle/556mm_ammo.html

Tuossa hieno kuva räjähdyksestä.
http://blog.wired.com/photos/uncategorized/2007/06/27/bullet_from_revolver_1.jpeg

Tuo on militaristinaisen hieromasauva.
http://www.corbins.com/images/gatl-5a.jpg

Lue lisää

Tässäpä sattui soma kuva ihan sinun lempiteoriastasi.

Kuvassa näkyy luoti, joka just on jättänyt piipun suun. Paineelliset ruutikaasut(ts. palokaasu) purkautuvat symmetrisesti luodin kannan ja piipun suun raosta. Keltainen väri johtuu siitä, että palamattomattomat kuumat hiukakset värjäävät liekin keltaiseksi. Tätä samaa saa katsella kynttilän liekissä.

Tämä tässä selittää sinun "viilaa piipun suun vinoksi" juttujakin. Epäsymmetrinen ruutikaasujen purkautuminen kääntää luotia vinoon. Sama efekti on piipunsuun vauriotumisella.

Missä tässä on se sinun monesti esittämäsi "räjähdys", joka potkaisee luodin lentoon ja aivan ihme suuntaan?

Tuomaskin uskoin, kun omin silmin näki. Mikä riitti apostolille pitää riittää sinullekin.

lempiaiheeseesi - räjähdys kirjoitti:

Tässäpä sattui soma kuva ihan sinun lempiteoriastasi.

Kuvassa näkyy luoti, joka just on jättänyt piipun suun. Paineelliset ruutikaasut(ts. palokaasu) purkautuvat symmetrisesti luodin kannan ja piipun suun raosta. Keltainen väri johtuu siitä, että palamattomattomat kuumat hiukakset värjäävät liekin keltaiseksi. Tätä samaa saa katsella kynttilän liekissä.

Tämä tässä selittää sinun "viilaa piipun suun vinoksi" juttujakin. Epäsymmetrinen ruutikaasujen purkautuminen kääntää luotia vinoon. Sama efekti on piipunsuun vauriotumisella.

Missä tässä on se sinun monesti esittämäsi "räjähdys", joka potkaisee luodin lentoon ja aivan ihme suuntaan?

Tuomaskin uskoin, kun omin silmin näki. Mikä riitti apostolille pitää riittää sinullekin.

Lue lisää

Kuvan tekstissä mainitaan ase pistooliksi, mutta tuo luoti näyttää kiväärinluodilta.

'Räjähdys' sanan käytöstä en viitsi kinastella. Jos ei joku ymmärrä mitä tuossa kohtaa tapahtuu, niin turha sellaiselle mitään selittää.

Varmaan juutuupista löytyisi slow-motion videoo, mutta en viitsi etsiä, kun asiasta on jo jauhettu tarpeeksi. Pitäisi siirtyä käytännön kokeiluihin asian selvittämiseksi. Onko sinulla kivääriä ja viilaa?

lempiaiheeseesi - räjähdys kirjoitti:

Tässäpä sattui soma kuva ihan sinun lempiteoriastasi.

Kuvassa näkyy luoti, joka just on jättänyt piipun suun. Paineelliset ruutikaasut(ts. palokaasu) purkautuvat symmetrisesti luodin kannan ja piipun suun raosta. Keltainen väri johtuu siitä, että palamattomattomat kuumat hiukakset värjäävät liekin keltaiseksi. Tätä samaa saa katsella kynttilän liekissä.

Tämä tässä selittää sinun "viilaa piipun suun vinoksi" juttujakin. Epäsymmetrinen ruutikaasujen purkautuminen kääntää luotia vinoon. Sama efekti on piipunsuun vauriotumisella.

Missä tässä on se sinun monesti esittämäsi "räjähdys", joka potkaisee luodin lentoon ja aivan ihme suuntaan?

Tuomaskin uskoin, kun omin silmin näki. Mikä riitti apostolille pitää riittää sinullekin.

Lue lisää

On räjähdysaineita ja sitten on vielä ruuti, joka luetaan räjähdysaineeksi, vaikka se vapaasti ilmakehässä palaessaan vain palaa nopeasti, eikä räjähdä. Kuitenkin ruuti palaessaan suljetussa tilassa ei tarvitse ilmakehän happea ja näin ollen räjähtää. Kiväärissä ruuti palaa ja synnyttää räjähdyspaineen joka vapautuu sillä hetkellä kun luoti irtoaa piipusta. Sen jälkeen vielä palamaton ruuti vain palaa jos palaa, eikä räjähdä. Varsinkin pistooleissa kaikki ruuti ei edes ehdi syttymään, vaan lentää vain piipusta ulos räjähdyspaineen voimasta. Räjähdys on siis paineaalto. Ei mitään sen ihmeellisempää. Oikeat räjähdysaineet myös palaa, mutta niillä palonopeus on niin ääretön, että ne aiheuttavat paineaallon ilman suljettua tilaakin. Atomipommikin on ketjureaktio, mutta siinä taas tapahtuu ihan muuta, mitä dynamiitilla tai ruudilla.

Helpottiko yhtään? Voin kyllä keskustella tästä terapiamielessä, jos se sinua helpottaa.

ennakkopelle kirjoitti:

On räjähdysaineita ja sitten on vielä ruuti, joka luetaan räjähdysaineeksi, vaikka se vapaasti ilmakehässä palaessaan vain palaa nopeasti, eikä räjähdä. Kuitenkin ruuti palaessaan suljetussa tilassa ei tarvitse ilmakehän happea ja näin ollen räjähtää. Kiväärissä ruuti palaa ja synnyttää räjähdyspaineen joka vapautuu sillä hetkellä kun luoti irtoaa piipusta. Sen jälkeen vielä palamaton ruuti vain palaa jos palaa, eikä räjähdä. Varsinkin pistooleissa kaikki ruuti ei edes ehdi syttymään, vaan lentää vain piipusta ulos räjähdyspaineen voimasta. Räjähdys on siis paineaalto. Ei mitään sen ihmeellisempää. Oikeat räjähdysaineet myös palaa, mutta niillä palonopeus on niin ääretön, että ne aiheuttavat paineaallon ilman suljettua tilaakin. Atomipommikin on ketjureaktio, mutta siinä taas tapahtuu ihan muuta, mitä dynamiitilla tai ruudilla.

Helpottiko yhtään? Voin kyllä keskustella tästä terapiamielessä, jos se sinua helpottaa.

Lue lisää

"Luodin liikkuessa piipun läpi sen takana palaa ruuti koko ajan ja antaa lisää painetta ja vauhtia. Lopulliseen nopeuteensa luoti kiihtyy vasta sitten kun se on irronnut piipusta. Myös silloin vasta se saa lopullisen suunnan."

Eikös se ollut tämmöistä teoriaa mitä sinä pukkasit esille tässä päivänä muutamana. Tietysti jos tämä on huumoriterapiaa, niin kiitos siitä.

on muisti tallella kirjoitti:

"Luodin liikkuessa piipun läpi sen takana palaa ruuti koko ajan ja antaa lisää painetta ja vauhtia. Lopulliseen nopeuteensa luoti kiihtyy vasta sitten kun se on irronnut piipusta. Myös silloin vasta se saa lopullisen suunnan."

Eikös se ollut tämmöistä teoriaa mitä sinä pukkasit esille tässä päivänä muutamana. Tietysti jos tämä on huumoriterapiaa, niin kiitos siitä.

Lue lisää

mitä et ymmärrä.

Piipussa luodin kiihtyvyyttä hidastaa kitka. Vasta kun se on irti piipusta, se on vapaa ja silloin siihen myös vaikuttaa suurin räjähdysvoima. Se antaa sille lopullisen nopeuden ja suunnan.

Ilmeisesti järkesi ei riitä käsittämään, vaikka ei tämän nyt niin vaikea asia pitäisi olla. Tunteilla ei pitäisi olla tämän asian kanssa mitään tekemistä, mutta jos se sinua naurattaa, niin ei se minua haittaa yhtään.

ennakkopelle kirjoitti:

mitä et ymmärrä.

Piipussa luodin kiihtyvyyttä hidastaa kitka. Vasta kun se on irti piipusta, se on vapaa ja silloin siihen myös vaikuttaa suurin räjähdysvoima. Se antaa sille lopullisen nopeuden ja suunnan.

Ilmeisesti järkesi ei riitä käsittämään, vaikka ei tämän nyt niin vaikea asia pitäisi olla. Tunteilla ei pitäisi olla tämän asian kanssa mitään tekemistä, mutta jos se sinua naurattaa, niin ei se minua haittaa yhtään.

Lue lisää

Olisiko tämä mitään?

Ruudin räjähdyskaasut nostavat hetkellisen paineen n. 8000 bar. Kun luodin takana on 8000 bar ja edessä 1 bar, niin se viuhtoo aika vilkkaasti piipussa etiäppäin. Samalla kun luoti viuhtoo piipussa etiäppäin, räjähdyskaasujen tilavuus kasvaa ja painekin laskee. Tästä seuraa se ihme asia, että luotiin vaikuttava voimakin pienee. Niinpä se maksivauhti on kyllä justiinsa siinä, kun luoti on tulossa piipun suulle.

Kun se luoti tulla tupsahtaa sieltä piipusta ulos niin sillä on jo maksinopeus eikä se siitä mihinkään kasva. Ei ole mitään räjähdystä, räjähdysvoimaa, eikä lopullista suuntaa tai nopeutta antavaa potkua sen hetken jälkeen kun luoti on tullut ulos piipun suusta. Kaikki nämä ihmeet ovat tapahtuneet jo piipussa.

Sinun teoriasi ovat kyllä Myöhempien Aikojen Mooseksen Aseoppia, jonka olet löytänyt ihan omasta kultaisesta kirjastasi.

uutta testamenttia nyt kirjoitti:

Olisiko tämä mitään?

Ruudin räjähdyskaasut nostavat hetkellisen paineen n. 8000 bar. Kun luodin takana on 8000 bar ja edessä 1 bar, niin se viuhtoo aika vilkkaasti piipussa etiäppäin. Samalla kun luoti viuhtoo piipussa etiäppäin, räjähdyskaasujen tilavuus kasvaa ja painekin laskee. Tästä seuraa se ihme asia, että luotiin vaikuttava voimakin pienee. Niinpä se maksivauhti on kyllä justiinsa siinä, kun luoti on tulossa piipun suulle.

Kun se luoti tulla tupsahtaa sieltä piipusta ulos niin sillä on jo maksinopeus eikä se siitä mihinkään kasva. Ei ole mitään räjähdystä, räjähdysvoimaa, eikä lopullista suuntaa tai nopeutta antavaa potkua sen hetken jälkeen kun luoti on tullut ulos piipun suusta. Kaikki nämä ihmeet ovat tapahtuneet jo piipussa.

Sinun teoriasi ovat kyllä Myöhempien Aikojen Mooseksen Aseoppia, jonka olet löytänyt ihan omasta kultaisesta kirjastasi.

Lue lisää

...kuin olisit ampunut vain ilmakiväärillä raamatun päältä. Oletko nähnyt piippuja, joihin on jäänyt luoti ja perään on ammuttu toinen. Siinä paksumpikin rauta pullistuu ja repeää. Rekyyli myös potkii isompaakin ukkoa. Sinun mielestäsi tällaiset voimat eivät vaikuta mitenkään muutaman gramman luotiin.

En halua kääntää sinua mihinkään uskoon. Olet vain väärässä.

Tuo oli kyllä hauska juttu, kun sanot, että luodin liikkuessa piipussa paine laskee.

ennakkopelle kirjoitti:

...kuin olisit ampunut vain ilmakiväärillä raamatun päältä. Oletko nähnyt piippuja, joihin on jäänyt luoti ja perään on ammuttu toinen. Siinä paksumpikin rauta pullistuu ja repeää. Rekyyli myös potkii isompaakin ukkoa. Sinun mielestäsi tällaiset voimat eivät vaikuta mitenkään muutaman gramman luotiin.

En halua kääntää sinua mihinkään uskoon. Olet vain väärässä.

Tuo oli kyllä hauska juttu, kun sanot, että luodin liikkuessa piipussa paine laskee.

Lue lisää

Oletetaan, että ruudin palaminen ehtii tapahtua loppuun ennenkuin luoti jättää piipun. Kivääriaseissa tämä on suurinpiirtein totta. Suurin paine on silloin, kun ruuti syttyy ja luoti senkun jököttää paikallaan. Massan hitaudesta johtuen luoti kun ei salaman kiidä ulos ja ruuti senkun palaa menemään.

Nyt joudun hieman antamaan periksi periaatteestani ja lykkäämmään sinulle sivistyssanan: Boylen kaasulaki. Boylen kaasulain mukaan tilavuuden kasvaessa paine pienee. Pistä sormi polkupyörän pumpun suulle ja vedä mäntää taaksepäin ja mieti, mitä tässä tapahtuu.Jos et keksi, niin katso sitten sormeasi.

Kiväärinpiipun pituus on n. 0.5 m. Kaksimetrinen piippu näyttäisi kyllä hienolta, mutta 308 luodin suunopeus olisi luultavasti vain 600 m/s. Mistähän tämä johtuu?

Ruuti ehtii palaa suurinpiitein loppuun luodin vielä ollessa piipussa, maksipaine on saatu aikaiseksi jo piipun alkupäässä ja piipun loppupäässä paine vain laskee. Piipun jatkaminen ei kasvata suunopeutta.

Rekyyli taas on sinun omaa teoriaasi. Väite: Luoti ei tiedä mitään rekyylistä.

Koska luotiin vaikuttaa voima F, on rekyyli vastavoima, jonka suuruus on sama , mutta vaikutussuunta vastakkainen kuin voiman F. Tämä tulee taas fysiikan laista voima ja vastavoima; herra Newton siinä kummittelee.

Luodin kannalta on ihan sama onko aseen paino 2 kg vai 7 kg; luoti ei piittaa rekyylistä. Tarkemmin sanottuna luoti ei tiedä rekyyliä. Rekyyli on pelkästään ampujan päänsärky.

Uskon lapsellisesti, että ihmisellä on pää sitä varten, että sillä voi tarvittaessa ajatella itsekin. Tuossa on sinulle ajateltavaa.

Tietysti pään tarkoitus voi olla sekin, että on uloke, jonka päälle voi vetäistä pipon.

Vaarivainaan Biblian päältä en raski ammuskella, tärvääntyy hienot nahkakannet.

kun ymmärrys lisääntyy kirjoitti:

Oletetaan, että ruudin palaminen ehtii tapahtua loppuun ennenkuin luoti jättää piipun. Kivääriaseissa tämä on suurinpiirtein totta. Suurin paine on silloin, kun ruuti syttyy ja luoti senkun jököttää paikallaan. Massan hitaudesta johtuen luoti kun ei salaman kiidä ulos ja ruuti senkun palaa menemään.

Nyt joudun hieman antamaan periksi periaatteestani ja lykkäämmään sinulle sivistyssanan: Boylen kaasulaki. Boylen kaasulain mukaan tilavuuden kasvaessa paine pienee. Pistä sormi polkupyörän pumpun suulle ja vedä mäntää taaksepäin ja mieti, mitä tässä tapahtuu.Jos et keksi, niin katso sitten sormeasi.

Kiväärinpiipun pituus on n. 0.5 m. Kaksimetrinen piippu näyttäisi kyllä hienolta, mutta 308 luodin suunopeus olisi luultavasti vain 600 m/s. Mistähän tämä johtuu?

Ruuti ehtii palaa suurinpiitein loppuun luodin vielä ollessa piipussa, maksipaine on saatu aikaiseksi jo piipun alkupäässä ja piipun loppupäässä paine vain laskee. Piipun jatkaminen ei kasvata suunopeutta.

Rekyyli taas on sinun omaa teoriaasi. Väite: Luoti ei tiedä mitään rekyylistä.

Koska luotiin vaikuttaa voima F, on rekyyli vastavoima, jonka suuruus on sama , mutta vaikutussuunta vastakkainen kuin voiman F. Tämä tulee taas fysiikan laista voima ja vastavoima; herra Newton siinä kummittelee.

Luodin kannalta on ihan sama onko aseen paino 2 kg vai 7 kg; luoti ei piittaa rekyylistä. Tarkemmin sanottuna luoti ei tiedä rekyyliä. Rekyyli on pelkästään ampujan päänsärky.

Uskon lapsellisesti, että ihmisellä on pää sitä varten, että sillä voi tarvittaessa ajatella itsekin. Tuossa on sinulle ajateltavaa.

Tietysti pään tarkoitus voi olla sekin, että on uloke, jonka päälle voi vetäistä pipon.

Vaarivainaan Biblian päältä en raski ammuskella, tärvääntyy hienot nahkakannet.

Lue lisää

http://www.metacafe.com/watch/yt-e1y5mLpxF_U/gun_shot_in_high_speed_slow_motion/

ennakkopelle kirjoitti:

http://www.metacafe.com/watch/yt-e1y5mLpxF_U/gun_shot_in_high_speed_slow_motion/

Lue lisää

Kyllä se tietokonegrafiikka hienolta näyttää ja sinä olet varmaankin Max Paynea ihan ite pelannut. Siellä näkee niitä hidastettuja luodin lentojakin, että ihan on huuli pyöreänä kun Desert Eagle paukahtelee.

Vakavamielinen neuvoni kuitenkin on: Älä ota näitä piirrettyjä filmejä liian vakavasti. Ne ei aina ole ihan totta.

Sinänsä keskustelusta minulla on muutama kaino pyyntö:
1. Älä heittele linkejä. Minä löydän niitä ihan itse ja muutenkin siinä on se riski, että saatan luulla linkin ajettelevan sinunkin puolestasi
2. Omaa väitettä kannatta puolustaa asiapitoisella tiedolla
3. Ei kannata heitellä " taidat olla kakara", " et ole koskaan ampunut", " osta ilmakko"-juttuja. Ne kertovat enemmän sinusta kuin minusta.

piirretyt filmit kirjoitti:

Kyllä se tietokonegrafiikka hienolta näyttää ja sinä olet varmaankin Max Paynea ihan ite pelannut. Siellä näkee niitä hidastettuja luodin lentojakin, että ihan on huuli pyöreänä kun Desert Eagle paukahtelee.

Vakavamielinen neuvoni kuitenkin on: Älä ota näitä piirrettyjä filmejä liian vakavasti. Ne ei aina ole ihan totta.

Sinänsä keskustelusta minulla on muutama kaino pyyntö:
1. Älä heittele linkejä. Minä löydän niitä ihan itse ja muutenkin siinä on se riski, että saatan luulla linkin ajettelevan sinunkin puolestasi
2. Omaa väitettä kannatta puolustaa asiapitoisella tiedolla
3. Ei kannata heitellä " taidat olla kakara", " et ole koskaan ampunut", " osta ilmakko"-juttuja. Ne kertovat enemmän sinusta kuin minusta.

Lue lisää

Minä jätän nyt nämä asepalstat palstan sinun iloksesi.

Eihän täällä ole ketään muita, kuin jotain pikkupentuja ilmakkoineen höpisemässä satujaan.

ennakkopelle kirjoitti:

Minä jätän nyt nämä asepalstat palstan sinun iloksesi.

Eihän täällä ole ketään muita, kuin jotain pikkupentuja ilmakkoineen höpisemässä satujaan.

Muistelen vain Ennakkopelle nimimerkillä lähettyä aiempaa viestiäsi. Etkös se ollut sinä, joka pelkästä harrastuksesta pyrit vedättämään aiempaa keskustelua palstalla kiväärit.

Tässä lainaus viestistäsi:
"Olen sinua härnännyt pelkästään sen takia, että minulle tuli jostain pakkomielle nostaa tämän vitjan lukijalaskuri 1500. Se on nyt melkein jo sitä, joten voinen jo tunnustaa rehellisesti, että en ymmärrä aseista, enkä fysiikasta yhtään mitään."

Olet varmasti kuulluut teräksien olemassa olosta. Niitähän löytyy joka lähtöön.

Luokittelu valmistustavan ja ominaisuuksien mukaan

* suurlujuuksiset matalaseosteiset teräkset (HSLA-teräkset)
* säänkestävä teräs
* kuumalujat teräkset
* tulenkestävät teräkset
* ruostumattomat teräkset
* nuorrutusteräkset
* hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset
* luodin kestävät teräkset

Kuumalujilla teräksillä on hyvä virumislujuus korkeissa käyttölämpötiloissa.

Tulenkestävät teräkset kestävät korkeita käyttölämpötiloja "hilseilemättä" hapettavassa atmosfäärissä (pintaan ei muodostu oksidikerrosta).

Säänkestävä teräs (COR-TEN) on kuparilla ja kromilla niukasti seostettu rakenneteräs, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa tiivis, syöpymiseltä suojaava oksidikerros.

Nuorrutusteräkset ovat karkaisun jälkeen nuorruttamalla lämpökäsiteltäviä teräksiä, joissa yhdistyy tavanomaisia rakenneteräksiä korkeampi lujuus hyvään sitkeyteen.

Hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset ovat seostamattomia enintään 0,25 % C sisältäviä hiiliteräksiä tai niukkaseosteisia teräksiä, joihin saadaan hiiltä ja typpeä sisältävässä kaasuatmosfäärissä lämpökäsittelemällä kappaleeseen karkeneva, karbideja ja nitridejä sisältävä, kulutusta hyvin kestävä kova pintakerros.

Luodin kestävät teräkset, kuten nimikin sanoo kestävät erilaisten luotien iskemiä.

Teppo Teräs kirjoitti:

Olet varmasti kuulluut teräksien olemassa olosta. Niitähän löytyy joka lähtöön.

Luokittelu valmistustavan ja ominaisuuksien mukaan

* suurlujuuksiset matalaseosteiset teräkset (HSLA-teräkset)
* säänkestävä teräs
* kuumalujat teräkset
* tulenkestävät teräkset
* ruostumattomat teräkset
* nuorrutusteräkset
* hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset
* luodin kestävät teräkset

Kuumalujilla teräksillä on hyvä virumislujuus korkeissa käyttölämpötiloissa.

Tulenkestävät teräkset kestävät korkeita käyttölämpötiloja "hilseilemättä" hapettavassa atmosfäärissä (pintaan ei muodostu oksidikerrosta).

Säänkestävä teräs (COR-TEN) on kuparilla ja kromilla niukasti seostettu rakenneteräs, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa tiivis, syöpymiseltä suojaava oksidikerros.

Nuorrutusteräkset ovat karkaisun jälkeen nuorruttamalla lämpökäsiteltäviä teräksiä, joissa yhdistyy tavanomaisia rakenneteräksiä korkeampi lujuus hyvään sitkeyteen.

Hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset ovat seostamattomia enintään 0,25 % C sisältäviä hiiliteräksiä tai niukkaseosteisia teräksiä, joihin saadaan hiiltä ja typpeä sisältävässä kaasuatmosfäärissä lämpökäsittelemällä kappaleeseen karkeneva, karbideja ja nitridejä sisältävä, kulutusta hyvin kestävä kova pintakerros.

Luodin kestävät teräkset, kuten nimikin sanoo kestävät erilaisten luotien iskemiä.

Lue lisää

tuosta luodinkestävästä teräksestä? Nykyisinhän on kehitelty jotain kevlar materiaaleja, jotka kestävät luoteja.

Onko tuo luodinkestävä samaa, mitä käytetään aurojen terissä ja kaivureitten kauhoissa?

Teppo Teräs kirjoitti:

Olet varmasti kuulluut teräksien olemassa olosta. Niitähän löytyy joka lähtöön.

Luokittelu valmistustavan ja ominaisuuksien mukaan

* suurlujuuksiset matalaseosteiset teräkset (HSLA-teräkset)
* säänkestävä teräs
* kuumalujat teräkset
* tulenkestävät teräkset
* ruostumattomat teräkset
* nuorrutusteräkset
* hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset
* luodin kestävät teräkset

Kuumalujilla teräksillä on hyvä virumislujuus korkeissa käyttölämpötiloissa.

Tulenkestävät teräkset kestävät korkeita käyttölämpötiloja "hilseilemättä" hapettavassa atmosfäärissä (pintaan ei muodostu oksidikerrosta).

Säänkestävä teräs (COR-TEN) on kuparilla ja kromilla niukasti seostettu rakenneteräs, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa tiivis, syöpymiseltä suojaava oksidikerros.

Nuorrutusteräkset ovat karkaisun jälkeen nuorruttamalla lämpökäsiteltäviä teräksiä, joissa yhdistyy tavanomaisia rakenneteräksiä korkeampi lujuus hyvään sitkeyteen.

Hiiletys- ja typetyskarkaistut teräkset ovat seostamattomia enintään 0,25 % C sisältäviä hiiliteräksiä tai niukkaseosteisia teräksiä, joihin saadaan hiiltä ja typpeä sisältävässä kaasuatmosfäärissä lämpökäsittelemällä kappaleeseen karkeneva, karbideja ja nitridejä sisältävä, kulutusta hyvin kestävä kova pintakerros.

Luodin kestävät teräkset, kuten nimikin sanoo kestävät erilaisten luotien iskemiä.

Lue lisää

Teräksen mekaanisia ominaisuuksia on kovuus, taivutusmurtolujuus ja kimmomoduuli. Ei näistä eväistä luodin kuin luodin kestävää rakennetta voida loputtomiin tehdä. Lohtajalla on ampuma-alueella yli 10 senttinen teräslevy, johon on ammuttu reikiä kevyellä singolla ja kylkimiinoilla. Vakuuttava demostraatio kun itse olen nähnyt.

Paksuuta voidaan kyllä lisätä, mutta parikymmentä senttiä taitaa olla maksimi ja sen jälkeen panssarivaunu uppoaa omasta painostaan ensimmäiseen savipeltoon.

Ammmuksen kestävää rakennetta on tehostettu kerrosrakenteella: teräslevy, keramiikkaa, teräslevy. Tämä hajoittaa onteloammuksen räjähdyssuihkua.

Aktiivipanssarointi on sitten toinen kikka. Ne on niitä irtoneliöstä koostuvan maton näköisiä keksintöjä panssarivaunun kyljillä. Jokainen lappunen sisättää räjähdysainetta. Osumasta lappu räjähtää ja tämä taas syö panssaritorjunta-ammuksen tehosta parhaan terän pois.

ennakkopelle kirjoitti:

tuosta luodinkestävästä teräksestä? Nykyisinhän on kehitelty jotain kevlar materiaaleja, jotka kestävät luoteja.

Onko tuo luodinkestävä samaa, mitä käytetään aurojen terissä ja kaivureitten kauhoissa?

Lue lisää

Kevlar on toinen juttua, en nyt vastaa siihen.

Kulutusta kestävät teräkset googlaa vaikka "XAR 500 Thyssen Group", lue ja koeta ymmärtää. Ne on kovuudeltaan jotakin 400 HB, kun puukon terä on jotakin 50 -60. Kovuus ja kesto saatu aikaan hiili (C) ja kromi (Cr) seostuksella. Ei ole mitään tekemistä "luodinkestävän" teräksen kanssa. Näiden sitkeys ei riitä. Iskusta - kuten ammuksen osumasta - kova teräs murtuu.

panssariterästä kirjoitti:

Teräksen mekaanisia ominaisuuksia on kovuus, taivutusmurtolujuus ja kimmomoduuli. Ei näistä eväistä luodin kuin luodin kestävää rakennetta voida loputtomiin tehdä. Lohtajalla on ampuma-alueella yli 10 senttinen teräslevy, johon on ammuttu reikiä kevyellä singolla ja kylkimiinoilla. Vakuuttava demostraatio kun itse olen nähnyt.

Paksuuta voidaan kyllä lisätä, mutta parikymmentä senttiä taitaa olla maksimi ja sen jälkeen panssarivaunu uppoaa omasta painostaan ensimmäiseen savipeltoon.

Ammmuksen kestävää rakennetta on tehostettu kerrosrakenteella: teräslevy, keramiikkaa, teräslevy. Tämä hajoittaa onteloammuksen räjähdyssuihkua.

Aktiivipanssarointi on sitten toinen kikka. Ne on niitä irtoneliöstä koostuvan maton näköisiä keksintöjä panssarivaunun kyljillä. Jokainen lappunen sisättää räjähdysainetta. Osumasta lappu räjähtää ja tämä taas syö panssaritorjunta-ammuksen tehosta parhaan terän pois.

Lue lisää

ja luodit on vähän eri juttu. Tuskin nuo uraaniluodit 10 cm terästä läpäisee, vaikka niillä jotain panssaroituja vehkeitä tuhotaankin.

ennakkopelle kirjoitti:

ja luodit on vähän eri juttu. Tuskin nuo uraaniluodit 10 cm terästä läpäisee, vaikka niillä jotain panssaroituja vehkeitä tuhotaankin.

Eli alikaliiperiammukset läpäisevät metrin ns panssariterästä. Esim 120 mm tykillä ammuttu 30 mm halkaisijaisen nuoliammuksen lähtönopeus on tyypillisesti 1300-1500 m/s, nopeimmat jopa 1700 m/s