Niin se sitten tuli yllättäen ja voimalla kuin salama kirkkaalta taivaalta, että suhde loppui!Kuusi vuotta yhdessä ja nyt kaikki ohi, jäljellä vain surullinen olo! Vaikka tiesin ettei hyvin mennyt,niin järkytys oli silti suuri.Nyt masentaa ja itkettää,pala minua on poissa. Olen rikki ilman häntä,hän on osa minua.Rakastan häntä ja pyytäisin jäämään,mutta... Kuinka voi olla näin vaikeaa?
aamuisin en pääse sängystä ylös,öisin en saa nukuttua,syödä en voi. Paha olo ja ahdistus vain kasvaa,suru ja ikävä vääjäämättä vaikuttaa.
Tuntuu kuin pohja elämästäni olisi lähtenyt, tahdon vain kaiken ennalleen.
Pitäkää rakkaistanne kiinni!
aamuisin en pääse sängystä ylös,öisin en saa nukuttua,syödä en voi. Paha olo ja ahdistus vain kasvaa,suru ja ikävä vääjäämättä vaikuttaa.
Tuntuu kuin pohja elämästäni olisi lähtenyt, tahdon vain kaiken ennalleen.
Pitäkää rakkaistanne kiinni!
Vastaukset 8
Vanhimmat
sitten erositte jos rakastat häntä vielä? Oletko muistanut sen kertoa myös hänelle etkä vain tänne keskustelupalstalle?
Olen muistanut kertoa rakastavani häntä,hänelle itselleen. Toinen tietää sen kyllä, mutta ei se taida tilannetta enää pelastaa.
Taas valvottu yö takana ja olo on surkea, tekisi mieli soittaa hänelle mutten kykene... :(
Mitä voin enää tehdä?
Pitäkää rakkaistanne kiinni!
Itselläni päättyi 4v suhde perjantaina ja sekin tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mutta sen tajuaa vasta kun on toisen menettänyt että mitä teki väärin. Kaikki kihlat peruttiin ja nyt sitten illat yksin ja mietiskellen.. No asiaa helpottaa vähäisen että ex lähtee tänään takaisin toiselle paikkakunnalle että en edes vahingossakaan törmää häneen, mutta nyttenkin mietin että jos hän ennen lähtöään tulisi ja yritettäisiin vielä sopia tilannetta, mutta pahalta näyttää.. En jotenkin vain voi uskoa että tämä kaikki on ohi, tiesin että vaikeaa on ollut välimatkan takia ym. mutta silti se tuli täytenä yllätyksenä. Mutta yritetään jaksella, aika parantaa haavat ja nyt minäkin saan sen kokea :( keksi itsellesi tekemistä! puhu asiasta paljon se on helpottanut minua huomattavasti. Siinä itsekin tajuaa tilannetta toisella tavalla ja saa purkaa pahaa oloaan pois.
Tiedän molempien meidän tehneen väärin toisillemme ja kohdelleen toista kurjasti välillä, vaan se on elämää.
En uskalla ajatella edes jos eri paikkakunnalle muuttaisimme tai hän. Vaikeaa on törmätä toiseen tai olla sovussa,ystävinä tekemisissä.
Yritä jaksella,vaikeaa sinullakin!
...herää nyt, 1-2 vuotta menee niin kaikki on ok, ja jos oot fiksu suret nyt muutaman viikon ja sitten alat elää...
herää nyt,ja katso peiliin .Sieltä katselee takaisin kusipää.
Soita hänelle, tai kirjoita, lähetä valokuvia - muisto yhteisestä elosta. Älä luovu, tee parhaasi, ehkä saat hänet takaisin.
voiko kysyä nimeäsi ja missä päin asustelet ..?