Tapasin ihqun miehen v.2001. Olin sinkkuna ollut pari vuotta ja hän oli sitä, mitä mieheltä odotin. Puoli vuotta tapaamisesta hän oli koko ajan luonani=työttömänä eikä osallistunut mihinkään kuluihin. Hänellä oli kolme lasta edellisestä avioliitosta. Lapset asuivat lähelläni. Ensi huumassa pidin siitä, että mies haki lapsensa luokseni ja vietimme aikaa yhdessä. Pitemmän päälle tuo aika kävi kukkarolleni, koska mieheni ei maksanut mistään. Ystävällisesti mainitsin asiasta, että rahani eivät riitä ruokaan, koska laskujakin maksan. Hän ei reagoinut siihen mitenkään. Kysyi vain, mikä ongelma minulla on? Toki vastasin, ettei ongelma, vaan se ettei rahani riitä elämiseen.
Mieheni puhui minut ympäri ja uskoin jo itsekkin, etten hyväksy "toisten" lapsia. Itse epäilin sitä kovasti, koska perhepiirissä oli paljon uusio perheitä ja adoptio lapsia, enkä ollut käytöksessäni huomannut korjattavaa. Mutta minä menin perässä, minne rakas mieheni ohjasi...
Parin vuoden päästä tutustumisesta ongelmat kasaantuivat... mieheni ei hyväksynyt mitään! Kummilapseni olisi tullut yökylään, ei onnistunut. Hän perusteli sillä, että hänen lapsensa ovat vain joka toinen v-loppu. Sopii samana v-loppuna, kun hänen lapsensa tulevat. Toki hänen lapsensa olivat meidän elämässä etusijalla, mutta hän ei ymmärtänyt, että minun elämässä oli myös muita lapsia. Kummilapseni oli ujo ja kaipasi minun seuraa. Hän ei tullut koskaan.
Henkinen ja fyysinen väkivalta alkoi vuoden sisällä yhdessä olosta. En saanut pitää yhteyttä omiin sukulaisiini. Ykkösenä olivat hänen sukulaisensa.Hän pahoinpiteli fyysisesti sekä henkisesti. Minä vain olin ja peittelin jäljet (mitä kovasti jälestä päin nyt kadun...en koska anna itselleni anteeksi).
Meni 4v. kunnes hän pahoinpiteli minut niin, että jouduin leikkaukseen ja menetin käteni toimintakyvyn. Pölkkypää kun olin!
Toivon, että tämä kirjoitukseni herättää ne immeiset, jotka samassa asemassa ovat ja osaavat toimia ennenkuin on myöhäistä! Minä toimin myöhässä...otin eron ja jatkan elämääni... :)
Toivon teille kaikkea hyvää ja oppikaa minun tarinasta jotain :)
Mieheni puhui minut ympäri ja uskoin jo itsekkin, etten hyväksy "toisten" lapsia. Itse epäilin sitä kovasti, koska perhepiirissä oli paljon uusio perheitä ja adoptio lapsia, enkä ollut käytöksessäni huomannut korjattavaa. Mutta minä menin perässä, minne rakas mieheni ohjasi...
Parin vuoden päästä tutustumisesta ongelmat kasaantuivat... mieheni ei hyväksynyt mitään! Kummilapseni olisi tullut yökylään, ei onnistunut. Hän perusteli sillä, että hänen lapsensa ovat vain joka toinen v-loppu. Sopii samana v-loppuna, kun hänen lapsensa tulevat. Toki hänen lapsensa olivat meidän elämässä etusijalla, mutta hän ei ymmärtänyt, että minun elämässä oli myös muita lapsia. Kummilapseni oli ujo ja kaipasi minun seuraa. Hän ei tullut koskaan.
Henkinen ja fyysinen väkivalta alkoi vuoden sisällä yhdessä olosta. En saanut pitää yhteyttä omiin sukulaisiini. Ykkösenä olivat hänen sukulaisensa.Hän pahoinpiteli fyysisesti sekä henkisesti. Minä vain olin ja peittelin jäljet (mitä kovasti jälestä päin nyt kadun...en koska anna itselleni anteeksi).
Meni 4v. kunnes hän pahoinpiteli minut niin, että jouduin leikkaukseen ja menetin käteni toimintakyvyn. Pölkkypää kun olin!
Toivon, että tämä kirjoitukseni herättää ne immeiset, jotka samassa asemassa ovat ja osaavat toimia ennenkuin on myöhäistä! Minä toimin myöhässä...otin eron ja jatkan elämääni... :)
Toivon teille kaikkea hyvää ja oppikaa minun tarinasta jotain :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo tommosen työttömän kaa oleminen käy kenen tahansa kukkarolle. Itekin joutunu paljon auttaa ja makselee. Mitenhän tyypin rahat riitti edes elareihin. Varmaan täysin tyhjätasku. Se varmaan on käyny itsetunnolle, kun elelee miehenä toisen siivellä. Sattaa olla muuten todellinen kusipää joka käyttää muita hyväkseen ja muutenkin typerä, on siis jo syntyny sellaseks, eikä niitä voi muuttaa. Miks ei ollu töissä, kun ei varmaan opiskellu mitään, ku et siitä maininnu mitään. Miks voit sanoa vieläkin ihqun miehen. On varmaan vallottanu sut täysin. Aika paljon on eristäny sua se tyyppi ja muutenkin hallinnu. Silmään pistää se seikka miten ite sen otat ja kerrot muille rauhassa tapahtuneen, mistä ottaa opiksi. HYVÄ SINÄ. Harmi että väkivalta oli sitä parisuhteessa tai muualla ei aina noudata samaa kaavaa. Toivon että kätesi paranee lopulta kuntoon.
tavatessa ihqlta.
Sanoisin kyseessä oli renttu ja narsisti.
Vastaavasti kunta saattaa maksaa lasten elatusmaksut ja kunta sitten ulosoton kautta mieheltä.
Se ei sinänsä selvinnyt, saiko mies työttömyysturvaa.
Naisen palkan ansiosta, mies ei mitä todennäköisemmin saanut sosiaalitukea.
Asuinkumppanin tulot kun vaikuttavat siihen.
Ainut hyöty väkivaltaisen suhteen läpikäyneelle on se, että osaa lähteä seuraavalla kerralla riittävän ajoissa.
Yleensä ky. naisille riittää miehen epämääräinen vihjaus väkivallasta.
olisi, kun oikeesti toisille sopivat löytäis toisensa. Ajattelin vaan sitä mille tuntus olla sun kaa.
Ei mitää hätää. Ei tulevaa B-rappu suhdetta.
kurssilla nimeltään "Antiikin filosofia".
Huonompi puoli oli se, että siellä puhuttiin enemmän antiikin filosofeista, mitä filosofiasta.
Sen verran jäi päähän, että useampia tunnettuja filosofeja oli kuin Platon, Aristoteles jne.
Yhden filosofian mukaan aluksi ihminen oli pallo, mikä sisälsi toisilleen sopivat vastikkeet.
Koska ylempi mahti kyllästyi täyteläisyyteen, repi hän erilleen nuo kaksi, laittaen syntymään eri kohduista.
Tämän ansiosta ihmiset jo ennen ajanlaskun alkua ovat etsineet itselleen sitä täydellistä paria itselleen.
Muistetaan siis, kyse on filosofiasta.
Samoin jäniksen ja kilpikonnan juoksukilpailu on kyseiseltä ajalta.