Pakko mainita että aina kun jaksetaan jauhaa että työssäkäyvät eivät osaa ajatella asioita työttömien kannalta ja milloin mitäkin jupinaa kuulee että työttömistä muodostetaan omaa yhteiskuntaluokkaansa. Joissain kirjoituksissa jopa kärjistetään tapaan että "työttömiä kohdellaan kohta kuin juutalaisia saksassa ym. vastaavaa". Ja muutenkin aina annetaan ymmärtää että ne ovat aina ns. parempiosaiset jotka työttömiä eivät ymmärrä.
Aina kun tästä jaksetaan vääntää kättä niin kirjoittelanpa omakohtaisen esimerkin koska olen kyllä huomannut että jotain ihmeellistä kapinahenkistä katkeruutta taidetaan vääntää päinvastoin työttömien keskuudessa, ainakin itselle on tullut huvittava tunne että minä nyt taidan olla melkoinen pahantekijä.
Eli, olen toistaiseksi töissä juuri paljon viimeaikoina puhutulla Elisalla. Jo toista vuotta olen ollut hommiini aika kypsä ja olen päätöksen tehnyt jo hyvän aikaa sitten että vaihdan työpaikkaa tai voi olla että jätän työelämän kevyemmälle ja toteutan pitkäaikaiset suunnitelmat ja lähden opiskelemaan.
No, nyt sitten kun on kuten kaikki tietävät, tilanne että jengiä aletaan laittaa pihalle niin ilmoittauduin itse jo että tässähän nyt sitten olisi hyvä väli minun loppuvuodesta lopetella kun aika todennäköistä on että lähtevien listassa olisi nimi kuitenkin, tosin mahdollista olisi että ei, samapa tuo silti. Tämä nyt tietysti sopi loistavasti ylemmille tahoille ja sovimme että loppuvuodesta lopetan ja siirryn toiseen paikkaan.
Ei tainnut mennä kuin päivä irtisanomisilmoitusten jälkeen kun alkoi puhelin piristä ja tulla ihan "kasvoista kasvoihin" vierailuja entisiltä tutuilta ja nykyisiltäkin joiden kanssa on ollut paljon tekemisissäkin (pointtina että poikkeuksetta kaikki olleet työttömiä).
Yleensä nyt muutama sana on vaihdettu ihan kuulumisia mutta jokaikisessä tilanteessa sama juttu, ei mene kauaa kun puhe kääntyy että "niin, sähän olit siellä Elisalla, taitaa mennä sunkin duunis...". Tähän sitten vaikka kieltämättä utelut ovat alkaneet jo nyppiä olen todennut ihan yhtä leppoisasti että juu niinhän se varmaan menisi mutta mä olen jokatapauksessa ollut vaihtamassa paikkaa että tässähän se menee sujuvasti.
Vielä jos on maininnut mahdollisista opiskelusuunnitelmista niin yleensä on tullut vielä sisäänpäinkääntynyttä tuhinaa että taitaa olla aika hyvät palkat teillä ollut siellä...
Kaikki yhteydenottoja on kuitenkin leimannut aina sama juttu, selvästi näkee että ainut syy koko tapaamiseen/soittamiseen on uteliaisuus ja eräänlainen vahingonilo että nyt senkin työ lähtee alta, ja kun nämä jutut on oikaissut tai paremminkin vain jutustellut miten asiat ovat niin on aika pääsääntöisesti tuntuu että kun pettynyt "aijaa, no sehän on hienoa" tuhahdus on tullut niin onkin jo kiire lähteä tai lopettaa puhelu.
Onpa yksi taho soittanut hieman miestäväkevämpää nautittuaan vielä peräänkin ja haukkunut aivan lyttyyn että mikä minä muka yritän olla muita parempi ja vähintääkin kaikki aina hieman yrittävät kääntää tilannetta niin että epätoivoissani vain työn lähdön takia selittelen kaikille että olisin muka lähtenyt muutenkin. Jopa oman asuintalon juoruakat tuntuvat saaneen korviinsa tämän jostakin ja huomaa että joku on lievästi sanoen tainnut lisäillä puheisiin vähän omiaan...
Ymmärtäisin tilanteen jos joskus olisin antanut jossakin yhteydessä leuhkan kuvan itsestäni jollakin lailla tuoden esiin että olisin ah, niin ylpeä työssäni josta en edes enää pidä, tai aivan missä tahansa yhteydessä nyt tuonut jotakin sellaista esiin mistä väki olisi saanut nämä jutunaiheet mutta herranjestas minä teen kenekään toisen elämään puuttumatta hommia leivän ym. elämiseen oleellisesti kuuluvan saamiseksi ja annan muiden elää omaa elämäänsä.
Silti jopa ihmiset jotka ennen tätä (ainakin ulospäin) olivat antaneet sen kuvan että sillä nyt ei ole väliä mitä kukakin tekee, tuttuja ollaan silti, ovat nyt aloittaneet tällaisen vähintäänkin oudon käytöksen ja mykkäkoulun.
Onko todella näin että työssäkäyvät tavalliset duunaritkin ovat tätänykyä jo työttömien silmissä samassa luokassa kuin paljonpuhutut riistojohtajat...? Eli heti jos olet töissäkin niin se riittää kateudenaiheeksi ja tungetaan kuin haaskalle kehitellen vahingoniloa jos joku toinenkin olisi menettämässä työnsä, ja kun ei näin olekaan niin herää joku pyhä viha tällaistakin tapausta kohtaan...
Aika sairaaksi alkaa maailma mennä jos tällainen yleistäkin on, toivon sydämmestäni että kyse on vain jostakin mystisestä syystä vihasta itseäni kohtaan eikä mistään yleiskansallisesta ilmiöstä!
Aina kun tästä jaksetaan vääntää kättä niin kirjoittelanpa omakohtaisen esimerkin koska olen kyllä huomannut että jotain ihmeellistä kapinahenkistä katkeruutta taidetaan vääntää päinvastoin työttömien keskuudessa, ainakin itselle on tullut huvittava tunne että minä nyt taidan olla melkoinen pahantekijä.
Eli, olen toistaiseksi töissä juuri paljon viimeaikoina puhutulla Elisalla. Jo toista vuotta olen ollut hommiini aika kypsä ja olen päätöksen tehnyt jo hyvän aikaa sitten että vaihdan työpaikkaa tai voi olla että jätän työelämän kevyemmälle ja toteutan pitkäaikaiset suunnitelmat ja lähden opiskelemaan.
No, nyt sitten kun on kuten kaikki tietävät, tilanne että jengiä aletaan laittaa pihalle niin ilmoittauduin itse jo että tässähän nyt sitten olisi hyvä väli minun loppuvuodesta lopetella kun aika todennäköistä on että lähtevien listassa olisi nimi kuitenkin, tosin mahdollista olisi että ei, samapa tuo silti. Tämä nyt tietysti sopi loistavasti ylemmille tahoille ja sovimme että loppuvuodesta lopetan ja siirryn toiseen paikkaan.
Ei tainnut mennä kuin päivä irtisanomisilmoitusten jälkeen kun alkoi puhelin piristä ja tulla ihan "kasvoista kasvoihin" vierailuja entisiltä tutuilta ja nykyisiltäkin joiden kanssa on ollut paljon tekemisissäkin (pointtina että poikkeuksetta kaikki olleet työttömiä).
Yleensä nyt muutama sana on vaihdettu ihan kuulumisia mutta jokaikisessä tilanteessa sama juttu, ei mene kauaa kun puhe kääntyy että "niin, sähän olit siellä Elisalla, taitaa mennä sunkin duunis...". Tähän sitten vaikka kieltämättä utelut ovat alkaneet jo nyppiä olen todennut ihan yhtä leppoisasti että juu niinhän se varmaan menisi mutta mä olen jokatapauksessa ollut vaihtamassa paikkaa että tässähän se menee sujuvasti.
Vielä jos on maininnut mahdollisista opiskelusuunnitelmista niin yleensä on tullut vielä sisäänpäinkääntynyttä tuhinaa että taitaa olla aika hyvät palkat teillä ollut siellä...
Kaikki yhteydenottoja on kuitenkin leimannut aina sama juttu, selvästi näkee että ainut syy koko tapaamiseen/soittamiseen on uteliaisuus ja eräänlainen vahingonilo että nyt senkin työ lähtee alta, ja kun nämä jutut on oikaissut tai paremminkin vain jutustellut miten asiat ovat niin on aika pääsääntöisesti tuntuu että kun pettynyt "aijaa, no sehän on hienoa" tuhahdus on tullut niin onkin jo kiire lähteä tai lopettaa puhelu.
Onpa yksi taho soittanut hieman miestäväkevämpää nautittuaan vielä peräänkin ja haukkunut aivan lyttyyn että mikä minä muka yritän olla muita parempi ja vähintääkin kaikki aina hieman yrittävät kääntää tilannetta niin että epätoivoissani vain työn lähdön takia selittelen kaikille että olisin muka lähtenyt muutenkin. Jopa oman asuintalon juoruakat tuntuvat saaneen korviinsa tämän jostakin ja huomaa että joku on lievästi sanoen tainnut lisäillä puheisiin vähän omiaan...
Ymmärtäisin tilanteen jos joskus olisin antanut jossakin yhteydessä leuhkan kuvan itsestäni jollakin lailla tuoden esiin että olisin ah, niin ylpeä työssäni josta en edes enää pidä, tai aivan missä tahansa yhteydessä nyt tuonut jotakin sellaista esiin mistä väki olisi saanut nämä jutunaiheet mutta herranjestas minä teen kenekään toisen elämään puuttumatta hommia leivän ym. elämiseen oleellisesti kuuluvan saamiseksi ja annan muiden elää omaa elämäänsä.
Silti jopa ihmiset jotka ennen tätä (ainakin ulospäin) olivat antaneet sen kuvan että sillä nyt ei ole väliä mitä kukakin tekee, tuttuja ollaan silti, ovat nyt aloittaneet tällaisen vähintäänkin oudon käytöksen ja mykkäkoulun.
Onko todella näin että työssäkäyvät tavalliset duunaritkin ovat tätänykyä jo työttömien silmissä samassa luokassa kuin paljonpuhutut riistojohtajat...? Eli heti jos olet töissäkin niin se riittää kateudenaiheeksi ja tungetaan kuin haaskalle kehitellen vahingoniloa jos joku toinenkin olisi menettämässä työnsä, ja kun ei näin olekaan niin herää joku pyhä viha tällaistakin tapausta kohtaan...
Aika sairaaksi alkaa maailma mennä jos tällainen yleistäkin on, toivon sydämmestäni että kyse on vain jostakin mystisestä syystä vihasta itseäni kohtaan eikä mistään yleiskansallisesta ilmiöstä!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse taidan olla vielä alempaa kastia kun aikanaan olin ns. viimeisen it-huuman aikana töissä atk-puljussa joka päälle päin näytti monesta samalta kuin toiminta suomalaisessa sarjassa Kultakuume.com. Siis huom. vain päällepäin.
No tämä firma kun alkoi kaatua ja yksitellen väkeä putoilla laivasta pois, kuka työttömäksi, kuka toisiin töihin kuka mitäkin tehden niin itse menin pahimpaan kyselytulvan ja vilpittömän säälin aikaan vielä perustamaan oman firman joka vielä majesteettirikoksena on pystyssä vieläkin, peräti jo 4 vuotta..
Ja kyllä jo tuolloin sain huomata niin selvästi millainen kriminaali olin että hirvittää ajatellakaan jos vastaava tapahtuisi nykyään. Varmaan hirtettäisiin, sen verran tulikivenkatkuista kommenttia sai kuulla kun ei suostunutkaan "taivaasta pudottuaan jäämään työttömäksi" (suora lainaus mitä mm. sanottiin.) Taitaa olla nykyään ihmisillä se linja että omia asioitaankin tärkeämpää on kyylätä miten toisilla menee ja turmio sille jolla näyttäisi menevän paremmin kuin itsellä.
"Tervetuloa maailmaan, täällä pärjätä saa omillaan" olisi aika hyvä ohje kaikille kuten laulussakin sanotaan. Tai jos ei nyt ihan täysin sen mukaan mene niin antaa nyt sitten edes toisten rehellistä työtä tekevien olla rauhassa.
"Tai jos ei nyt ihan täysin sen mukaan mene niin antaa nyt sitten edes toisten rehellistä työtä tekevien olla rauhassa."
Aijaa työttömät tuttavasi ovat siis oven takana kolkuttelemassa valmiina vittuilemaan.
Todennäköisesti "Oma" yrityksesi perustuu jonkun tiimin yhdessä luomaan tietopääomaan. Kyllä muuta jengiä varmasti pännii, kun yksi on ruvennu tätä pääomaa lypsämään, eikä ota edes töihin.
Tietotyöläisen kannattaa luovuttaa aina ja mahdollisimman vähän tietoa ilmaiseksi. Helposti käy esimerkiksi niin, että kun luulee kouluttavansa apulaista, se onkin työsi jatkaja
seuraavalla karsintakierroksella.
ihme porukkaa... sun mielestäsi siis kaverin perustama firma riistää toisten tietopääomaa? Viritä pari herätyskelloa ja koita nousta aamulla todellisuuteen.
Jos näiden toisten tiimiläisten osaaminen on parempaa kuin tämän kaverin, niin siitä vaan pistämään kilpaileva firma kasaan ja keräämään hillot pois. Sehän onnistuu varmasti hyvin jos heidän osaamisensa on niin erinomaista. Ei sitten kulu päivät turhaan kun "pännii". Jos tiimiläisistä ei siihen ole, niin eiköhän ole ihan kaikkien etu että tämä yksi kaveri tienaa minkä pystyy?
Ja tuollainen asenne "mahdollisimman vähäisestä tiedon jakamisesta" on tyhmintä mitä voi tehdä. Itse yritän opettaa kaikki mitä osaan toisille... ensin opetin sitä yhdelle, sitten sain viiden hengen tiimin, sitten kaksikymmentä ja lopulta yli 40. Lisääkin olisi tullut, mutta lakkasin itse oppimasta ja irtisanouduin ja lähdin uuteen firmaan. Nyt "opetettavia" on taas parikymmentä. Tämän lisäksi olen hyväntekeväisyysmielessä käynyt opettamassa mm. AMK:ssa. Miksi en jakaisi hyödyllistä tietoa jonka olen oppinut? Ei tieto kulu jakamalla. Enkä todellakaan pelkää että nämä ihmiset syrjäyttävät minut, päinvastoin. Saan jatkuvasti tarjouksia mielenkiintoisista projekteista ja firmoista joita nämä entiset 'oppilaat' perustavat...
Kyllä se vaan niin on että ihmiset (ja organisaatiot) tunnistavat ketkä tuovat tullessaan osaamista ja hyvinvointia, ja ketkä ovat "vaan täällä töissä" ja elävät muiden kyljessä kuin syöpä.
fast forward
Tämä nyt ei tietysti enää aiheeseen kuulu sinällään mutta lyhyesti selittäen voin oikaista että tässä tapauksessa olet väärässä.
Itsekään en mikään guru ole tietämykseltäni ENKÄ ole yhdessä luotua hommaa markkinoimaan omaan piikkiini vaan kun firma alkoi jo muutenkin olla täysin konkurssikypsä keksin aivan omin päin mihinkään siihenastiseen liittymättömän seikan jolla olisi voinut vielä vaikka kokeilla pelastaa yrityksenkin tai ainakin loiventaa laskua.
Päättävät tahot kuitenkin totesivat vaikka ideaa hekin ihan hyvänä pitivät että nyt pääsee niin pitkälle pelkällä puljun sulkemisella ilman kummempia velkavastuita että mieluummin nyt laittavat stopin kuin enää lähtisivät mukaan yritykseen joka epäonnistuessaan kuitenkin olisi tuonut kaatumisen jälkeen vastattavaa eri puolille.
Ymmärrettävää tietenkin tällainen ajattelu, eiköhän nyt kuka hyvänsä kaada firmansa siinä vaiheessa kun tuho näyttää jo väistämättömältä mutta voi selvitä siitä ilman maksamisia jo kuolleesta työstä...
Itse kuitenkin otin riskin ja homma lähti kannattamaan alun alkaen ihan mukavasti, usean entisen työkaverinkin olin valmis ottamaan töihin mutta vain yhdelle kelpasi, osalla oli muita suunnitelmia mutta oli niitäkin joille vain tuntui olevan jotenkin liian kova pala. En sitten tiedä miksi. Vielä kun vajaat pari vuotta oli toimintaa ollut niin kysyin uudelleen mutta ei kelvannut. Selän takana kyllä on koko ajan vaikka mitä puhuttu, siitä puolesta ei ole puutetta ollut.
Eikä tämä entisten työkavereidenkaan asenne se suurin melkeinpä jo huvituksenaihe ole ollut vaan työttömien tuttujen ja sukulaisten. Auta armias millainen huhumylly ja säälittely pyöri ympärillä silloin kun huulilla oli tämä it-huuma ja lehdet repivät sivukaupalla juttua että kaikki olisivat alalla miljonäärejä ja nyt menisi kaikki. Kyllä riitti juttua ja mielenkiintoa siihen asti kunnes huomattiinkin että eihän se jääkään himaan lojumaan vaan vielä kehtaa perustaa oman firman...
Kyllä näitä samoja juttuja joita epäilet itsekin on jo kuultu ja vuosien ajan, varmasti olen kaapannut muiden kehittämän idean, tietoisesti vielä tehnyt sen antaen muun firman kaatua ja kavereiden jäädä työttömäksi, ja olenpa jopa yhdistetty suoraan koko puulaakin kaatumiseenkin. Se nyt sitten ei ketään ole kiinnostanut että tarjosin asiaa lääkkeeksi elvyttämiseen ennen kuin firma meni nurin, kysehän oli vain siitä että siellä ei otettu riskiä, itse sen taas otin.
Ja KYLLÄ!, osa työttömistä tutuista on kyllä heti jos vähänkin on haissut pieni vastoinkäyminenm olleet kyllä hanakasti utelemassa ja kettuilemassa melkein jo kotiovella vastassa kun töistä on kotiin päässyt. Mutta kai se on nykypäivää että kun ei muuta iloa elämässä ole niin sitten pitää jauhaa paskaa ja tekemällä tehdä kateutta niitä kohtaan joilla päällepäin näyttää että menisi paremmin, kuten täälläkin on jo todettu.
Kun minä sain kenkää, tuli yksi jos toinenkin töihinjäävä selittämään kuinka hyvä minun nyt on tehdä sitä ja tätä. Taitaapa olla aivan sama, teitpä niin tai näin, aina löytyy kateellisia mulkkuja jos et julkisesti näytä surkeaa naamaa.
...kaikki tuntuvat tietävän, missä olet ollut töissä, millä liksalla, mitä muka suunnittelet jne jne jne...
Ei kai vain tule hieman leveiltyä duunipaikalla ja nyt sitten valitetaan kun on ensin itse homman mokannut???
Meinaan vaan, jos et halua muiden kommentoivan duunipaikkaasi tai "opiskelusuunnitelmiasi", lienee syytä pitää ne omana tietona, hmm?
se tässä tapauksessa ainakaan itsestä kiinni ollut että juttu "levisi", yhteisessä tuttavapiirissä kun sattuu (tai sattui, miten vain...) olemaan muutama muukin tuttu joka oli samanlaisissa hommissa samassa firmassa tai täsmälleen vastaavissa joille taas sitten tulotason ja omaisuuden mainostaminen tuntui olevan yksi elämän oleellisimpia asioita.
Itse nyt päinvastoin olen ollut aika hiljaa kaikesta mutta eipä tuossa voi välttyä siltä että kun aika vakiokokoisia nuo tienestit ym. ovat niin samalla sitten tuli ilmi mitä itsekin suunnilleen tienaa. Ja tiedän kyllä että enemmän tai vähemmän sivuten omiakin tilanteitani on kyllä monenmoisia keskusteluja käyty varmaankin, on meinaan kyllä sellaisiakin asioita tullut esiin jotka näyttävät olevan yleistä tietoa tätänykyä joita en itse ole koskaan kenellekään mainostanut. Vaikea arvata mistä jutut ovat lähteneet liikkeelle...
Ja sitäpaitsi, jos olisin tiennyt millainen soppa syntyy siitä että ohimennen jonkun kysyessä mainitsen jatkostani niin olisin kyllä pitänyt turpani kiinni mutta jos nyt joku kahvittelun lomassa neutraalisti kysyy että mitäs nyt sitten tästä eteen päin ja siihen yhtä neutraalisti vastaa mitä on mielessä, ja tästä syntyy hirveä jupina niin itseäni en kyllä katso kovin asioilla leveileväksi.
Tuntuu vain, kuten sanoin että kaikkeen tähän nyt ainakin tällä kertaa on riittänyt se että on ole halunnut jäädä katuja mittailemaan vaan olen halunnut tehdäkin jotain elämässäni niin pitkälle kuin pystyn itse langat käsissä pitämään. Itse nimittäin nyt sitä että pitää jalan oven välissä työelämässä, en pidä minään kovin suurena vääryytenä kellekään.
1. Työtön on loinen joka elää työntekijän ja yrittäjän verovaroin.
2. Osa on tarkoituksella työttömiä eli loisia ja pummeja.
3. Osa on pakosta/tahdottaan työttöminä.
4. Työttömyys Suomessa johtuu väärästä politiikasta. Syyllinen on SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja SAK. Vasemistolainen tai liian vasemmistolainen politiikka ei toimi koskaan eikä missään. Korkea verotus tuhoaa työhalut ja työn kannattavuuden. Siksi maamme köyhyys ja työttömyys pysyy.
5. Vain aidolla markkinatalouspolitiikalla saadaan työttömyys poistettua. Työnteon on oltava kannattavaa eikä mitään sosialistista huuhaatyötä.
6. Laskettava siis voimakkaasti verotusta, se työllistäisi aidosti.
7. Jos haluaa muutosta kohti parempaa niin on äänestettävä aina oikeistopuolueita.
8. Älkää koskaan luottako vasemmistoon.
Lenin, liitot, Lipponen, niihinkö luotatte? Hah!
Tosi siistiä laittaa samaa viestiä useampaan paikkaan. Kertoo paljon keskivertopikkukapitalistin älykkyydestä. Ihanko itse listasi loit, vai auttoiko äiti? Oletkos ihan firmanomistaja, työllistäjä, raataja kaiken rahoittaja? Isiltäkö lafkan perit? Vai muutenko vain hyvillä palkoilla keikut ja vähempiosaisia syyllistät? Voin kertoa että työttömyys vituttaa ihan tarpeeksi ilman tuommoisia mulkkujakin.
Tarkoitin että on typerää ylläpitää tätä työttömyyttä.
Se ei ole kenenkään etu.
Ja työttömyys todellakin johtuu liian vasemmistolaisesta kovan riistoverotuksen politiikasta joka tuhoaa kasvun.
Tosiasia.
Olen työntekijä ja erittäin pettynyt suomalaiseen politiikkaan jota vaivaa suomettuminen ja aidon markkinatalouden puuttuminen.
Sovjet-Finland SF =(
Kaikkihan tietävät maatamme riivaavan työttömyyden olevan oikeistovoimien aikaansaamaa.
Kokoomuksen päästessä hallitusvastuuseen alkoi alamäki, josta ei tunnu pääsyä olevan pois, sekä SDP:n että Vasemmistoliiton hampaattoman politiikan.
Verotuksen kevennys ei lisää työpaikkoja, mutta tehokkaasti vähentää yhteiskunnan tuottamia palveluja, joita mm. työttömät käyttävät...