Kumpi on parempi: avioliitto jossa on rakkautta mutta muuten asiat eivät suju eli riidellään jatkuvasti ym. vastaavaa VAI avioliitto jossa ei ole rakkautta mutta kaikki käytännön asiat sujuu hyvin.
Kumpi on parempi ???
Helkky
111387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
paljoo henkisesti. Olen molemmissa liitoissa ollut, rakkaudettomassa nyt ja hyvin menee....
Ei kumpikaan. Molemmat kuulostaa tosi rasittavilta vaihtoehdoilta.
Miksi pitäisi riidellä jatkuvasti jos rakastaa?
Rakkauteen kuuluu toisen kunnioittaminen, myös mielipiteiden.
Pikkukinat eivät ole vaarallisia jos sitten sovitaan.
Sopiminen on aikas ihanaa!
Siinä on ristiriitaa: jos jatkuvasti riidellään, siitä rakkaudet pikku hiljaa karisee. Kyllä minusta eri mieltä saa olla ja pitääkin olla, jos kerran on, mutta suurista, tärkeistä asioista on hyvä olla samoilla linjoilla, muuten koko touhu loppuua aika lyhyeen. Tai sitä ei edes kannata alottaa.
Jos jatkuvasti riidellään, taitaa ongelma olla siinä, ettei niistä riidoista saada mitään kompromissia aikaseksi. Jos jotain rakastaa, voi varmasti tulla useissa asioissa puolitiehen, jos taas toinen ei voi, parempi lopettaa koko homma.
Jos rakastaa toista ihmistä, miksi hänen kanssaan pitäisi niin kovin riidellä? Kai asioista nyt voi olla eri mieltä ilman riitaakin? Aika useinhan riita tulee siitä, että toisen tekemisiä pitää väen väkisin arvostella. Kumppania pitää ikään kuin opettaa kertomalle tälle joka käänteessä, että hän toimi juuri äksen jotenkiin väärin. Se on lapsellista.
Se on aivan saletti, että rakkaus ei pitkään kestä, jos jatkuvasti riidellään, kinastellaan ja ollaan päntiökseen eri mieltä. Aluksi voi tuntua ihan kivalta se sovinnon tekokin, mutta vuosien mittaan käy riitelyt voimille. Ei sitä kukaan jaksa. Se taakka kumuloituu sielun perukoille.
Hyvässä avioliitossa molemmat asiat ovat kohdallaan. Ei tee edes mieli riidellä.
ja sitten hoidetaan nuo käytännön asiat myös kuntoon!!!!! Rakkautta pitää riittää myös siihen että otetaan härkää sarvista, muutetaan itseään, mennään terapiaan yms.
Minä olen pohtinut vähän samaa asiaa.
Onko parempi, että on sitä intohimoa vai sitten ystävyyttä parisuhteessa? Yleensä intohimoisessa suhteessa tunteet leiskuvat hyvässä ja pahassa. Sitten siinä hyvin toimivassa arkisuhteessa ei ehkä ole sitä intohimoa niin paljon.
Itse olen juuri eronnut sellaista intohimoisesta, epäsopivasta pitkästä liitosta, jossa arki ei toiminut pätkääkään
Pelkään, etten enää löydä samaa intohimoa uudestaan vaan kivoja tyyppejä vain...
on vähän eri asia kuin rakkaus. Välttämättä siihen ei liity rakkautta ollenkaan. Intohimo on usein vain halua saada toinen ihminen lähelle, koskettaa. Seksin "nälkä" voi liittyä intohimoon oleellisesti. Sanoisinkin, että intohimo on lähinnä haluamista jotain itselleen - rakkaus myös antamista.
Pelkästään tai lähinnä intohimoon pohjautuvat suhteet voivat olla hyvinkin raastavia, tasapainottomia. Niistä kehkeytyvät myös pahimmat riippuvuussuhteet: Yhdessä on pakonomainen tarve olla, intohimo ei pohjaudu yhtään ihmisen järkeen vaan eri vietteihin - sekä traumoihin.
Joku ranskalainen filosofi on aikoinaan sanonut, että jokainen vanhempi toivoo lapsensa säästyvän intohimoiselta suhteelta: Se vie järjen ja voimat keskittyä mihinkään muuhun.
sieltä syvältä,paras olla suhteessa ja asua eri osoitteissa,se toimii.