Millä logiikalla mies elää suhteessa toisiin ihmisiin? Olen huomannut, että suurin osa miehistä ei osaa arvostaa eikä huomioida muita ihmisiä, oma itse, sen hetkinen tilanne omassa elämässä ja oma hyvinvointi tuntuvat olevan tärkeintä miehen elämässä. Siitäkin huolimatta vaikka hänellä olisi lapsia. Oppiiko mies ikinä huomioimaan toisia ihmisiä, ellei se ole hänelle myötäsyntyistä?
Miehen logiikkaa.
Millä logiikalla?
40930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
onkin luotu nainen eikä mies.
vastuussa yhteisistä projekteista, kuten lapsista, kodin viihtyvyydestä jne. Mikä on sitten miehen rooli?
ja monesti nämä "yhteiset" projektit ovat naisen haluamia.
Olisihan mies muuten niissä 110 mukana, eikö?
lapsia koska nainen on halunnut ja sitten sälyttää nämä naisen vastuulle. Miksi?
kun ei ollutkaa vastausta kysymykseesi valmiina :D
tossa just narnian tarinoita.
muksuna lukenut noi kirjat...
vähän järkeä sopia näistä pelisäännöistä etukäteen ja muutenkin mun mielestä on täysin käsittämätöntä, että tehdään lapsia ja sit kohta ollaan eroomassa.
Jos ne pelisäännöt ei kohtaa etukäteen ni kannattaa jättää lapset tekemättä, jos taas nainen alkaa keksimään niitä jälkikäteen ni ei kannata ihmetellä miks ei homma luista.
Samaten nauratti kun joku meuhkas relaxille, että jos ei 4 vuoden päästä tee lapsia ni blaablaablaa akka lähtee. Mä en alle 5 vuoden tekis lapsia ikipäivänä.
aivan käsittämätöntä :O
aikataulu varmaan on ikäsidonnainen asia, mut siis onhan näistä asioista sovittu ja jo ennen lapsia, ja ei tässä nyt eroamassa olla. Sehän täs naurettavaa onkin kun mies kertomansa mukaan yrittää ja yrittää ja ei se vaan edes huomaa että homma kusee...
kun se ei täytä sinun haluamiasi odotuksia ja toimi sinun haluamallasi tavalla?
Vai lähtiskö teidän perheessä henki kaikilta, jos ei toimittaisikaan sinun määrittämiesi kaavojesi mukaan?
oikeasti siitä, että hoidan muksut, puen, syötän ja halin ja hellin. Teen ruoat, siivoan talon, pesen pyykit ja hoidan kauppareissut. Ja vielä ihan mielelläni. Sitä säkään et voi kieltää ettei noita hommia vaan olis tehtävä, eikö niin? Kyse on sitten siitä, että kun pyydän miestä tekemään jonkun pienen asian, niin siitä alkaa kauhea meuhkaaminen, ja valitus. Ja ikinä, ikinä ei kiitä ruoasta tai mistään muustakaan.
väittää etteikö niitä pitäs tehdä, mut sun kannattaa keskustella asiasta sen kanssa sit ihan vakavissas ja muistaa ettei syyttely johda mihinkään. Voithan sä kirjottaa niitä rutiineja ylös, jos se haluis noukkia niistä jotain itelleen..
tuota kirjeen kirjoittamista. Äänensävy ei nousisi, eikä pääsisi sillai itse kiihtymään jos tuntuu ettei toinen tajua. Mutta kun miten sitä ei tulis ymmärretyksi väärin, just niinku et miten sen sais esitettyä silleen ettei syyttele?
ja ehkäpä kannattaa alottaa siitä, että kerrot että sinulla on raskasta ja miten sinä koet asiat. Sitten voisit kysyä olisko mahdollista, että te molemmat teette listat mitä näette että yhteisessä taloudessa on tehtävää ja sit jatkasitte niitten pohjalta juttua (?)
Jos se huomaa että sulla on pitkä lista asioita ni ehkäpä se vähän havahtuu siitä. Tosin jotkuthan meistä miehistä pitää naista liki Huqsvarnan veroisena kodinkoneena, että ei se välttämättä auta, mutta avaa se ainakin keskustelua ja näkökulmia miten hän suhtautuu asiaan.
huuveriksi itsensä välillä tuntee. Mä vaan mietin, että ongelma voi olla sekin, että mies ei ihan oikeasti koe tuota siivoamista jne. niin tarpeellisena kuin minä. Se tekee asiasta sitten aika paljon monimutkaisempaa. Mutta, mä kokeilen nyt ensin sitä kirjettä... katotaan sit.
se on juuri usein se naisen lähtökohtainen taso/halu, että miten asiat tehdään ja se nimenomaan mutkistaa asioita, mutta jos mies ymmärtäisi ottaa alkuun edes osan taakasta kannettavakseen, niin se olisi varmasti hyvä alku..
Pitää osata rakastaa itseään, että pystyy rakastamaan lähimmäisiään. Naiset tuntuvat sekoittavan rakastamisen, uhrimielen ja siitä saadut kiksit. Sitten vielä kehtaavat kuvitella, että heidän tapansa on ainoa ja oikea tapa rakastaa.
perheen äiti huolehtii kotona kaikesta, ruoanlaitosta siivontekoon, kaupassa käynnistä, lasten hoidosta jne. Mikä on miehen rooli tällöin?
...ja vielä haudastakin käsin.
naisista käy töissä, niin tässäkin tapauksessa. Palkkakin on vielä muutaman satkun parempi ku miehellä. Edelleen, mikä logiikka????
...varmaan hyvä panemaan.
No tuota... Ei mitenkään sen kummempi ku kukaan muukaan kokemukseni mukaan.. :D
Eli miehen rooli perheessä.
Tähän mennessä on siis pois suljettu rahoittajan, kasvattajan ja kodinhoitajan tehtävät. Seksikään ei oo niin erikoista, että se vois olla sen ainoo rooli...
Noo...oisko siitä taloudelliseksi neuvonantajaksi? Henkiseksi tueksi? Lampunvaihtajaksi? Tölkinavaajaksi?
koneellaan istuu, on se, että se on mukavaa seuraa, hauska ja ymmärtäväinen. Siis kaikinpuolin hyvä mies. Tuo omaan maailmaansa sulkeutuminen vaan ihmetyttää???
Luulenpa et ei, ne vaan aattelee omaa itteensä ja yrittään tehä omasta elämästa just sellasta ku haluu muitten tunteista piittaamatta.
kiinnostunu naisista, ottaisin semmoisen heti.
Tunnen hyvinkin empaattisia miehiä: miehiä jotka arvostavat puolisoaan ja pitävät lapsiaan tärkeinä, eivätkä peittele näitä tunteita. Sinun tuttavapiirisi on kai sitten erilaista.
vähän kärjistetysti, kuten sanottu, mies on mitä parhainta seuraa, hauska ja ymmärtäväinen, joten ei tässä nyt mihinkään yleiselle miesten haukkumislinjalle olla lähtemässäkään...
"Oppiiko mies ikinä huomioimaan toisia ihmisiä, ellei se ole hänelle myötäsyntyistä"?
Jos hän ei parisuhteen alussa osaa toista jo huomioida, niin tuskinpa pystyy siihen sitten enää myöhemmässäkään vaiheessa!
Empatia - sehän tunteena kumpuaa (sekä miehillä että naisilla) haavoittuneesta sydämmestä.
mahdollisuuksia sitten edes pelkkää hyvää tahtoaan oppia osallistumaan kodin askareisiin...
"Empatia - sehän tunteena kumpuaa (sekä miehillä että naisilla) haavoittuneesta sydämmestä."
Ihanasti sanottu. Asia on juuri niin kuin kirjoitit.
ja kaikki yhden puolesta. Siihen oikeestaan meidän kaverisuhteet perustuu. Jokainen tukee toista ja vahvistaa sitä heikointa lenkkiä.
Mies oppii huomioimaan ne ihmiset jotka huomioi sitä vielä enemmän ku se huomioi muita.
havainnut, että miehet on hirveen reiluja toisiaan kohtaan, lojaaleja. Mä vaan jotenkin tässä ehkä haen sitä, etä meidänki tiimi (perhe) toimis samal taval ku se elämä niiden kavereidenki kanssa.
se ei oo mahdollista. Kaverit voi sulkee halutessaan pois elämästä eikä ne ota siitä nokkiin? Toinen juttu mikä on niin siellä pystyy antamaan välittömämpää palautetta eikä tartte käsitellä niin pehmeesti niitä ihmisiä.
Tyttöystävää puolisoa ei vaan voi kohdella niiku kaveria.. Vaikka ne kuinka tahansa sitä toivooki.
on viettänyt ikänsä poikaporukoissa, kuten minä. Olen saanut "vapautuksen sukupuolestani", kuten 1900-luvun alussa suomalaisissa yliopistoissa sanottiin. Patologisen rehellisenä ihmisenä tulee puhuttua puolison kanssa asiat suoraan. Saattaa myös olla biseksuaalisuuden vaikutusta, että toisten sukupuoli tuntuu olevan merkityksetön sivuseikka.
Miehesi kotoa, lapsuudesta, millainen rooli ja vastuunjako silloin hänen omalla isällä ja äidillä oli? Jos isä oli päivät töissä ja äiti puolestaan hoiti ne lapset, niin se "sosiaalinen perintö" / roolimalli on helppo omaksua sit omassakin perheessä.
MOT?
nimittäin roolijako hänen kotonaan oli todella perinteinen...
tarkoitat selvästi nyt siis yhtä tiettyä miestä. Hänen käytökseen on tunematta vaikea ottaa kantaa.
Yleisesti ihmisillä kuitenkin silloin kun toista rakastaa ja tahtoo sen toisen kanssa rakentaa sitä yhteistä tulevaisuutta, niin automaattisesti tulee halu "puhaltaa yhteen hiileen".
sinuakaan ei olisi olemassa ja koko ihmiskunta olisi tuhoutunut ajat sitten.
Meil ny vaan on alikehittynyt yliminä.