Minulla on 3 lasta iältään 3, 6 ja 10 vuotta.
Lapset ovat lapsia ja välejä pitää olla selvittelemässä.
Minulla on omat näkemykset ja miehellä omat. Miehellä ei ole entuudestaan lapsia.
Kitkaa aiheuttaa se, että kun minä sanon miten tilanteessa edetään, on mies usein eri mieltä ja antaa eri signaalin. Lapset tietenkin uskovat minua, eivät miestä ja jos mies käskee, eivät lapset tottele, tulevat minulta kysymään kuinka minä haluan heidän toimivan jne
Olisin kiitollinen neuvoista, kuinka mennä eteenpäin tässä tilanteessa
Lapset ovat lapsia ja välejä pitää olla selvittelemässä.
Minulla on omat näkemykset ja miehellä omat. Miehellä ei ole entuudestaan lapsia.
Kitkaa aiheuttaa se, että kun minä sanon miten tilanteessa edetään, on mies usein eri mieltä ja antaa eri signaalin. Lapset tietenkin uskovat minua, eivät miestä ja jos mies käskee, eivät lapset tottele, tulevat minulta kysymään kuinka minä haluan heidän toimivan jne
Olisin kiitollinen neuvoista, kuinka mennä eteenpäin tässä tilanteessa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noin lyhyestä tiedosta ei oikein voi sanoa mitään edes arvioiden mutta itselläni on päin vastainen tilanne eli lapset tottelevat minua paremmin kuin äitiään, tosin erona on ainakin se että minulla on kokemusta myös omien lasten kasvatuksesta. On myöskin se ero että meillä on aika samanlainen kasvatus tavoite eli mitä sanoisin - koettakaa löytää yhteinenkasvatustapa tai sitten se sun pieni munainen miehesi opetelkoon saamaan auktoriteettiä muutenkin kuin komentamalla. Sinulla ja lapsillasi on jo aika pitkä yhteinen taival ja siihen tulleita rutiineja ja tapoja on vaikea lähteä muuttamaan - yhteisien sävelen löytäminen ei ole helppoa jonkun täytyy aina tulla vastaan ja usein kaikkien.
Lapsesi ovat sinun velvollisuutesi.
Lapsesi näkevät ja kokevat miehen "äidin uutena/pitkäaikaisena sussuna, sängynlämmittäjänä,jonain johon ehkä ei kannata investoida tunteita koska se saattaa poistua kuvioista ennemmin tai myöhemmin kuitenkin".
Tuo jättää sinulle ja VAIN sinulle velvollisuuden asettaa rajat missä mennään. Se auttaa valtavasti lapsia hahmottamaan kokonaisuuden kun he tietävät että äiti on se iänkaikkinen tuki ja turva, ohjaaja ja rakastava rajojen määrittelijä.
Miehen osa, riippumatta siitä kuinka kauan hän on ollut / tulee olemaan kuvioissanne mukana, on vain olla täysin neutraali tai kallistua sinun sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Jos hän jatkuvasti jakaa perheesi, hänen velvollisuutensa on olla lämpimän kohtelias ja huolehtivainen jälkikasvustasi mutta vain SINUN sääntöjesi ja ohjeittesi mukaan. Tietenkin.
Ellei hän tuohon pysty, on velvollisuutesi lapsiasi kohtaan antaa miehen poistua perheestänne. Lapsillasi on ja kuuluu oikeus tasapainoiseen, riidattomaan ja selvien sääntöjen rajoittamaan kasvuymparistöön.
Tämä on pitkäntähtäimen suunnittelu josta sinä itse tulet kokoamaan valtavat korot ja henkiset saatavat vasta vuosien päästä.
Jos sinä et NYT, tänäpäivänä, luo lapsillesi turvallista, oikeudenmukaista ja rauhallista kasvualustaa, muutaman vuoden päästä se on liian myöhäistä. SILLOIN vasta sinun ongelmat alkavat!