Jatkuva epäily uskottomuudesta ja valehtelusta miestäni kohtaan. En enää tunne häntä lainkaan. Kymmenen vuoden jälkeen hän osoittautui epäluotettavaksi. Hän lupasi, ettei varmasti enää tee mitään ja rakastaa minua kuin hullu. Ei halua rikkoa perhettä. Mutta minä tunnen itseni vajaaksi ja huonoksi joka päivä. En tunne riittäväni, vaikka parhaani yritin..voiko tästä tulla enää normaali suhde? Pitäisi ainakin yrittää, jo lasten vuoksi! Tulen vain hulluksi tästä mustasukkaisuudesta. Ennen kestin, kun ei ollut syytä. Nyt tiedän, että hän on kuin muutkin miehet..miten voi jatkaa avioliittoa?? Pääseekö epäilyistä koskaan eroon? Nyt jo vuosi mennyt, eikä auta.
Voiko näin jatkaa??
luottamuspula
3948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikeaahan se jatkaminen on jos luotto on mennyt.
Miksi epäilet miestäsi nyt, tekeekö hän jotain sellaista mikä herättää epäilyksesi?
Itselläni ensimmäinen vuosi oli pahin. Nyt tapahtuneesta on pari vuotta ja asian kanssa pystyy ihan hyvin elämään. (Yhdessä ollaan siis edelleen). Raskasta aikaa, eikä toiselta välttämättä saa kauheasti tukea. Pettäminen on kai yleensä aina oire siitä, ettei kaikki ole omassa suhteessa kunnossa. Keskustelu auttaa, mutta jos mielentila ei anna järkevälle juttelulle mahdollisuutta, suosittelen pariterapiaa. Kynnys sinne menemiseen on korkea, mutta ulkopuolisen välityksellä asioiden selvittely auttaa. Paljon on kiinni myös siitä mihin suuntaan päästät ajatuksesi kulkemaan. Pahaa oloa pystyy kyllä suurentamaan ja asioiden mittasuhteet tuppaa kasvamaan, jos niitä ei aseta kohilleen. En tiedä sinun tilanteesta, mutta itselläni auttoi se, että tiesin ettei miehelläni ollut syvempiä tunteita tätä "syrjähyppyä" kohtaan. Ja hän todella katui tekoaan. (Ei kuitenkaan mielistelemällä minua). Voimia.
Nimim. luottamuspulalle.Tähän voisin tehdä sulle kysymyksiä pitkän liudan, mutta on yksi kysymys, joka on mielestäni erittäin tärkeä.HALUATKO todella jatkaa miehesi kanssa? Eikä vaan pelkästään lasten vuoksi.Luottamus toiseen on ykkönen parisuhteessa.Oma kokemukseni on sen menettäminen, enkä valitettavasti pystynyt/pystytty rakentamaan sitä uudelleen.Vieläkin tekee kipeää,vaikka vuosia on kulunut.Varmasti sulla on paha olla !