meillä tullut erikoinen ongelma vastaan..oltu yhdessä 3v ja ennen seksiä oli normaalisti,nyt viimeisen vuoden ajan ollut n. kerran kuussa. Kumpikaan ei pysty enää tekemään aloitteita vaikka haluttaisi.Joku kynnys kasvanut jo. Onhan meillä ollut suhteessa ongelmiakin(myös miehen pettäminen;joka tietty ei helpottanut tätä ongelmaa).
Olen pystynyt aina ennen tekemään aloitteita mut nyt vaan ei pysty,odotan varmaan että mies näyttäisi että haluaisi rakastella mutta kun se kynnys on myös siellä puolella niin minkäs teet. Olemme jutelleet asiasta mutta ei tilanne vain näytä muuttuvan. Ja ei olla ihan parikymppisiä enää,joten kokemustakin pitäisi molemmilla jo olla. Kinkkinen ongelma johon ei näy ratkaisua. Onko jollain ollut vastaavaa vai olisiko jollain keinoja.....
Olen pystynyt aina ennen tekemään aloitteita mut nyt vaan ei pysty,odotan varmaan että mies näyttäisi että haluaisi rakastella mutta kun se kynnys on myös siellä puolella niin minkäs teet. Olemme jutelleet asiasta mutta ei tilanne vain näytä muuttuvan. Ja ei olla ihan parikymppisiä enää,joten kokemustakin pitäisi molemmilla jo olla. Kinkkinen ongelma johon ei näy ratkaisua. Onko jollain ollut vastaavaa vai olisiko jollain keinoja.....
Vastaukset 3
Vanhimmat
meilläkin , kohta 13 vuotta yksissä ja seksi käytännössä loppu muutamaa pikaista vuodessa lukuunottamatta..tosi paha ongelma ja pahenee koko ajan.itse en viitsi vaimolta enää vongata, kun rassaa torjutuksi tuleminen.vedotaan arkeen ja tilaisuuksien puuttumisiin..mielestäni arkeen nimenomaan kuuluu myös seksi..tuntuu kuin osa itsestä olis kuollut kun tämä puoli elämästä on poissa..asiasta myös puhuttu ja kuulemma ei sinänsä halusta kiinni,mut en kyllä oikein tiedä että mistäs sitten..sitäpaitsi kun yritän puhua,niin kuulemma ei muuta ole mielessä kuin se..keinot vähissä..pitää vissiin oottaa kun lapset kasvaa ja tehdä sitten ratkaisuja kun pärjäävät omillaan..ihmisellä on oikeus ajatella myös itseään.seksi on kuitenkin oleellinen asia parisuhteessa ja on helpompi elää yksin selibaatissa....
mennäkään!
Ota aloite käsiisi.
Niin aion tehdä itsekin.
Selitykset lapset, väsymys ja ajanpuute on kuultu.
Eli jos ei kiinnosta nyt niin ei varmaan sitten 20 vuoden päästäkään kun lapset on parhaimmassa tapauksessa omillaan.
Uutta koukkuun jos ei ymmärrä.
Hei. Olemme olleet yli 20 vuotta yhdessä. Meillä oli aikoinaan sellainen vauhdikas lakana elämä ja tuntui että kskaan ei oltu koettu sillee rakastelua,. tosi ihanaa, hellää, lämmintä ja kaunista, mitä kaksi ihmistä olis voinu toisille antaa. Mut noin viiden vuoden aikana on taso ja kerrat laskeneet alle arvostelun. Aloitetta yritän tehdä, menemällä lähelle, halata, huolehtia kohteliaalla käytöksellä yms. mut vaimon vastaus on yli malkainen tokaisu; "Et taasko sinulla panettas, mulla ei vain haluta, niin onko pakko,..?" Se loukkaa minua sisältä ja panee ajattelmaan, että olenko ns. väkisin makaaja, hänen silmissä? Mietin usein että miks näin on hänen troppansa "kylmentynyt"? Olen miettinyt että kun hän oli nuorena ollut useiden kanssa, niin olisko sieltä jäänyt jokin tunne side johonkin kaveriin, jota hänen sisin kaipaa? olen puhunut, mut se ei vain vaikuta käytökseen, silleesti kuin aikaisemmin, kun olimme kuin "villi varsoja",.. uuiihhiii,.. Olen aikalailla miettinyt että jos olisin vain kylmänä ja en tekisi mitään aloitetta, Olen hellyyden tuoja perheeseemme, niin,.. olisiko vaimo sitten tyytyväinen? mut mikä olisi paras neuvo? eroa en halua, koska olen erittäin lapsirakas ja sain hänet tekemään iltatähden nyt 6 vuotias ihana poika, mut kun hän kasvaa niin jääkö elämään mitään?? Vaimo on uraputki nainen ja minä keskiverto normaali yrittäjä. (tällä hetkellä ruokataloutemme on hänen tulojen varassa, joten olen lukossa liikkujen tekemisessä)