sisarukseni on sellainen, joka iloitsee siitä, jos muilla sisaruksilla tai hänen kavereillaan menee huonosti tai kun joku heistä kohtaa epäonnistumisen. sen kuulee mm. hänen äänestään ja näkee hänen käytöksestään, joka ikään kuin saa voimaa heti siitä, kun on kuullut toisen epäonnesta (mieliala kohentuu silmissä ja hän on hetkessä muuttunut superhyvälle tuulelle). miten joku voi iloita toisen epäonnistumisesta niin? mikä ihme saa ihmisessä sellaisen reakion aikaan, kun tapahtuu todella ikäviä asioita kuten työpaikan menetys valtavan asuntolainan keskellä, keskenmeno tai läheisen lapsen joutuminen sairaalaan?
ilo toisen epäonnesta
satuttaa...
3965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sielun sairautta.
Kohottaa omaa itseään, erittäin epätavallisesti, toisten onnetomuudesta.
Minun äitini oikein kehräsi sinä päivänä kun avomieheni haudattiin.(narsku).
Se on jotain outoa pelkoa siitä että muut saa enemmän rahaa/elämyksiä/hyviä ihmissuhteita jne.
Pelkää itse jäävänsä paitsi, tälläinen ihminen ei tule koskaan tyytyväiseksi, jos vihan kohde kuolee, silloin suhde muuttuu taas: vainaja onkin maailman hienoin ihminen ja mikä tärkeintä: vainaja kunnioitti ja ihaili tätä.
Outoa eikö totta. Itse elän ihmisen läheisyydessä joka on tälläinen, onni niille ihmisille on joilla on terve yhteisö.
Itse olet tervesieluinen koska olet huomannut tämän. Siihen ei voi muuten varautua kuin etäännyttämällä suhdettaan tälläiseen jos voi.
ihmisessä asuu, muuta selitystä en keksisi. olen edellisen kanssa samaa mieltä siitä, että tuollaiset ihmiset on siinä määrin myrkyllisiä että pitäisi ottaa välimatkaa. vaikeaa tosin voi olla, jos kyseessä on sisarus. voisi kuvitella, että tuollainen ihminen saattaa joskus jopa myötävaikuttaa toisen vahinkoon, jotta saisi itselleen hyvän olon tunnetta.
ja tuollaista käyttäytymistä aiheuttaa nimenomaan kateus ja erityisesti sisarkateus. Entinen mieheni oli ilmeisestikin jäänyt lapsuudessaan muita sisarruksia pienemmälle huomiolle, koska jaksoi murehtia koko yhteisen taipaleemme sitä kuinka paljon parempi työ/parempi palkka/parempi what ever jollakin toisella sisarruksella oli. Kaiket illat nukkumaan mennessäkin herra vaan sätti ja kadehti sisarruksiaan, jopa sitä toistakymmentävuotta nuorempaa siskoaan, joka sai paremmat rippilahjat kuin hän. Siis oikeasti!
Ja valitettavasti sisarrusten taloudellinen ahdinko, avio-ongelmat, sairaudet ja muut elämän vastoinkäymiset olivat se, joka sai hänen itsetuntonsa nousuun ja vahingonilonsa kattoon. Ja uskomattominta tässä on se, että nyt hän kadehtii yhteisiä, lähes aikuisia lapsiamme! En uskalla edes ajatella kuinka hän kadehtii minua, entistä vaimoaan, jota elämä on kohdellut kaikin tavoin hyvin.