Miehenä jo pelkkänä ajatuksena kuullostaa se, että voin olla lapseni kanssa viikon täysillä ja toisen kenties (ei nyt vielä olevan) sydänystävän kanssa kuin silloin nuorena, pukeudutaan, mennään tanssimaan, hieman punaviiniä, illallinen yhdessä ja ...
Tulee mieleen miksi ei tulevan exän kanssa. Oli meilläkin hetkemme, mutta kun tunteet kylmenevät puolin ja toisin, tuntuvat nuo asiat naurettavilta, ehkä ne eivät niin naurettavia oleetkaan.
Tulee mieleen miksi ei tulevan exän kanssa. Oli meilläkin hetkemme, mutta kun tunteet kylmenevät puolin ja toisin, tuntuvat nuo asiat naurettavilta, ehkä ne eivät niin naurettavia oleetkaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
on todennut tuon olevan eron hyvä puoli. Eli isäkin kuulma joutuu osallistumaan omalla viikolla lasten arkeen. Eivät kiireiltään sitä avioliiton aikana tehneet. Kuulostaa kovin surulliselta jos tämä on yleinen trendi. Kun kerran kysyt aika pinnalliselta kuulostat.
kulunutta juttua, uusi trendi, seuraisit sinäkin aikaasi ennen kui yleistät asioita, meitä yksinhuoltaja isiä on entistä enemmän ja äidit tapaa lapsiaan kerran pari kuukaudessa!!!
se siittä äitiysmyytistä. vähän jyrkkää juttua muttei millään pahalla, ei kaikki isät ole pahiksia.
En tahdo panetella naisia enkä yleistää mutta keskustelut lasten psykologin,erikoispäivähoitajien ynnä muut lasten kanssa tekemisissä olevat tahot ovat sitä mieltä että osa naisten yhteishuoltajuuteen haku/suostuminen johtuu pelkästään siitä että pääsevät irtiottoihin useammin.Eikä ketään isä JOUDU vaan saa hoitaa lasta omalla viikollaan jos kerran on valmis muutenkin yhteishuoltajuuteen,vaan koska lapsi on isälle oma lapsi/suvunjatkaja ja mies rakastaa lastaan ja haluaa antaa tälle oman panoksensa.Ja miten on elatusmaksujen laita nyt kun ovat tyytyväisiä miesten ottamaan yhteishuoltajuuteen toivottavasti eivät myöskään rahasta miehiään kysyppä sitä vai johtuuko tyytyväisyys juuri siitä.
Hyvä havainto! Kumpikin puoliso voi jälleen nauttia elämästään täysin rinnoin uusien kiinnostavien ihmisten kanssa. Ei tarvitse kuluttaa kallista elämäänsä odottelemalla vieraissa hyppäävää aviopuolisoa kotiin. Sen sijaan saa itselleenkin Oikean Elämän ja jännitystä. JÄNNITYS ON ELÄMÄN SUOLA, kuten eräs aviomieheni tyttöystävistä (tamperelainen) kirjoitti hänelle ikkunoita yksikseen klinkallaan pestessään jo vuonna 2002, enkä ymmärtänyt, että mieheni ihan oikeasti pettää minua... Tein miehestäni exän, nyt hän ei petä minua enää koskaan, häh häh hää!
Itselläni on yhteishuoltajuus kohta 7v täyttävään poikaan jota olen hoitanut pian 4 vuotta omalla vuorollani.Vaihtopäivänkin exä suostui lopulta vaihtamaan maanantaihin sunnuntaista mikä on paras omasta mielestäni.Vaihto hoitopaikas,toinen vie aamulla ja toinen hakee illalla,näin välttyy näkemästä toista eikä tule hammastenkiristelyä.Ja oikeudenmukaisesti en maksa elatusmaksua mitä sosiaaliviranomaiset kyllä yritti kaikin keinoin.Eihän se minun vika ole jos exä sattuu tienaamaan vähemmän,johon sossukin yritti vedota.Itselleni ei kyllä tullut silloin mieleenkään mikään toisen viikon vapaus vaan pojan kunnollinen oman viikon hoito missä olen onnistunutkin täydellisesti.Ja toi mitä noi naiset kirjoitti siitä että joutuu miehetkin nyt hoitamaan niin aika lyhytnäköistä kommenttia loppujenlopuksi.Tässä viikko ja viikkosopimuksessa on oma helvettinsä siinä että kun on vaihtopäivä niin ensimmäiset 2 vuotta oli täyttä tuskaa kun piti viedä poika pois,poru tuli välillä ja meinaa tulla vieläkin.Mutta muuten suosittelen sitä lapsen kasvatuksen kannalta että ne saa täysipainoisen elämän kasvatuksen molemmilta osapuolilta ja hummailut on sivuseikka. ehkä olen liikaakin panostanut siihen omalta kohdaltani ja jättänyt oman elämäni tyystin varjoon mutta se on vaan näin.On hyvä että miehet ajattelevat jo tätä yhteishuoltajuuden mahdollisuutta eivätkä sysää vastuuta naiselle millä ei ole tosiaan yksinoikeus lapseen.Ja niille naisille jotka eivät anna lastaan/lapsiaan elatusmaksujen menettämisen pelossa miehilleen niin te ette ole minkään arvoisia koska teillä menee tasan tarkkaan raha lapsen/lasten edelle ja teitä on paljon.Näyttäkää naiset kerrankin puheenne ja uhoamisenne ja antakaa tasa-arvoisesti lapset tähän viikko ja viikkojärjestelmään niille miehille jotka sitä haluavat ja olkaa TASA-ARVOISIA ja unohtakaa elatusmaksut.Onnelisen ja rakastetun pojan isä.Hyvää uutta vuotta kaikille tasa-arvoisesti.
fiksu kirjoitus,pätee minun kokemaan,ex-vaimon rahastusyrityksineen päivineen,edes tulotasossa ei ollut paljon eroa.
Olisin kiinnostunut, että miten lasten menot hoidetaan? Sekö maksaa jonka viikolla esim. harrastumaksu kolahtaa postiluukusta tai harrastusasu on pakko olla päällä tai talvivaatteiden osto tulee pakolliseksi? Vai maksaako vain toinen? Vai neuvotteletteko aina ½ ja ½ (jos ei halua toista nähdäkään eli vaihtokin sen takia maanantaisin, niin ei tunnu uskottavalta sopiminen).
Entä jos toisen mielestä lapsi ei tarvitse uutta talvitakkia tai laskettelusuksia ja toisen mielestä tarvitsee? Kuka päättää?
Ihan sen takia kyselen, että kun kumpikaan ei saa elareita näitä kustannuksia varten, niin miten kulut?
Miten kulut jaetaan ja miten on ylipäänsä mahdollista tollainen. Meillä kanssa viikko/viikko systeemi ja silti maksan elareita vajaan tonnin/kk ja ex saa vielä lapsilisätkin.
kykenevät huoltajiksi!
Ehdottomasti naisena kannatan yhteishuoltoa lapsen takia, jos molemmat siihen pystyvät. Silloin elatusmaksut kohdentuvat lapseen eikä kumpikaan maksa toiselle vanhemmalle mitään. On sovittava kumpi ostaa talvi ym. tamineet tai sitten ne laitetaan puoliksi.
Oma exäni sairastui masennukseen ja ei kyennyt lasta hoitamaan, joten vastuu lankesi minulle.
Samoin hän yritti saada vielä korvauksia lapsen tapaamisesta, jota en ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään. Rahaa hänellä oli kustantaa lapsen tapaamisen ajalta ruokakulut, vaatteet ym. lapsen tavarat, kulki lapsen laukussa tapaamisiin.
Nyt lapseni asuu ja on kokonaan minulla ja minä maksan hänen elatuksensa. lapsen isä toipunut masennuksestaan, mutta ei halua osallistua lapsen elatukseen, eikä tapaamisiin kuin satunnaisesti.
Nostan hattua isille, jotka hoitavat velvollisuutensa. Miksi lasten isää pitäisi rahastaa. Elatus velvollisuus on lapselle ei vanhemmalle.
loppuen lopuksi sovittiin niin(olen lähihuoltaja),että ex-vaimo saa lapsilisät,joista huolehtii vaatteet(artesaani ammatiltaan,käy paremmin),muutaman euron tavaroista ei rueta kirjaa pitämään,kalleimmat puoliksi,eikä siinäkään sopimisessa tarvi yhteyttä paljon pitää,alunpitäin sovittiin,että lapsista keskustellaan,vaikka muu kangertaaki.
sinä lähelle tonnilla elätät vähän ex-vaimoasikin,riippuu tietysti lapsimäärästä.
Poika käy esim.uimaseurassa joka maksaa 100 ekua.Maksun maksoi exä josta maksoin puolet pojan joulujuhlassa.Kyllä niitä yhteisiä tapaamisia tulee väkisinkin.Kaikki vaatteet ynnä muut hankinnat hoidetaan itse,ja pojalla on jatkuvasti jotain uutta vaatetta.Meillä ei tule sitä tilannetta että pojan tarpeista tingitään.Lääkärinkulut,laskut,lääkkeet,hoidetaan puoliksi siirtämällä rahat toisen tilille tai antamalla rahat käteen.Tekstiviesteillä hoidamme suurimman osan neuvotteluista mutta jos on jotain isompaa niin soitellaan.Puheluita tulee väkisinkin vuodessa noin 10-20 kpl.Vaikka ero olikin aikanaan katkera pala nieltäväksi niin otin heti sen pään että poikaa ei käytetä riitakapulana ja homma on toiminut.Pojalla on 2 kotia ja hyväksyntää toiselta ei tarvi mitä tulee hankintojen suhteen.Lapsilisän annoin sossulle luvan maksaa äidille sitä ei puolitettu.Vaatteista sen verran vielä että kun poika siirtyy minulle maanantaina niin tiistaiaamuna siirrytään minun ostamiin vaatteisiin ja äidin hankkimat siirretään kaappiin odottamaan vaihtopäivää ja päinvastoin ja on todettava että poika sanoo heti jos vahingossa meinaa edes äidin ostama pipo mennä päähän.Jos poika tarvii rattikelkan niin se on oltava molemmissa talouksissa koska on kaksi eri elämääkin.Se miksi halusin vaihtopäivän niin ettei olla jatkuvassa kontaktissa viikottain oli se että ne joilla on tämä kotoa haku,rassaa uutta suhdetta pahasti kun exä pyörii pihassa.Silloin kun ero tuli niin en huomannut ottaa puolia pojan vaatteista ja jouduin ostamaan suurimman osan mikä söi budjettia aluksi,mutta tingein omista tarpeistani,ja mitä sitä ei tekisi lapsen eteen.
No nyt riippuu niin monesta asiasta kaikki.Oliko puolisosi töissä kun erositte jos ei niin tulot ovat niin pienet hänellä että siitä on paha tehdä muunlaista sopimusta.Jos taas tulot on jonkinmoiset puolisolla niin sosiaalitoimiston yhteistapaamisessa missä sovitaan pelisäännöt pitää mainita ettei halua maksaa elatusmaksua koska hoitaa lapset viikko ja viikko systeemillä.Hyvä olisi jos asiaan saisi puolison suostumuksen.Kaikki mitä sovitaan pitää pyytää kirjaamaan ylös ja kirjoittamaan siitä sopimus.Yleensä virkailija mainitsee ettei niitä kaikkia yleensä kirjata mikä on sitten taas etu toiselle koska sopimus on suullinen.Myöskin pitää kirjauttaa sen paperille selvästi että elatusmaksut on 0 Euroa lapsen täysi-ikäisyyteen asti.Jos ei tätä kirjata niin puoliso pystyy hakemaan muutosta helposti sossuvirkailijoiden myödätessä mielellään sillä siellä kopissa eletään vieläkin viisikymmentälukua.Asia on niin pitkä että on hankalaa kirjoittaa täsmällistä tietoa pieneen tilaan mutta mies voi ja pystyy jos haluaa.Yksi mikä on tärkeää niin ikinä ei saa hermostua tai syytellä,siinä tilaisuudessa mikä heikentää heti koska kyseessä on mies vastaan nainen ja jokainen tietää kumpi voittaa niissä tiloissa kun on tämä tasa-arvo.Ainoa millä voit vaikuttaa on viedä asia oikeuteen missä voi hakea maksujen poistoa mutta sekään ei ole itsestään selvää.Ja pitää muistaa kun on kyse lapsen huoltoasioista niin kumpikin osapuoli maksaa omansa.Oikeuskäytännön yksityiskohdista en tarkkaan tiedä kun en ole itse ollut mutta voit kysyä paikalliselta tuomarilta mahdollisuuksiasi.Neuvonta maksaa noin 100 eurosta 500:aan euroon hyvältä tuomarilta.Kirjoitan näistä asiosta mielelläni koska miehillä on mahdollisuuksia mutta kun niistä ei saa tietoa yleensä mistään ja näin yritän auttaa mahdollisimman montaa miestä saavuttamaan tasa-arvon myöskin tällä saralla.Yksi mitä suosittelen lukemaan m.m on lapsenhuoltolakikirjan sillä pääsee paljon eteenpäin joissain asioissa.
miesten pitää tietää,on sossutanttojen asioiten esittämis tapa,moni menee retkuun,minä kun en tyytynyt normaaliin,minulle huudettiin naama punasena ex-vaimon säestämänä,ettet sinä pysty huolehtii omalta osaltaan,tiedetään ne miehen lasten pito,vähäteltiin,kohdeltiin kuin rikollista.jälkikäteen hyvin on mennyt.
Niin kuulostaahan se hienolta, lapsi tapaa molempia vanhempiaan tasavertaisesti, yhtä paljon. No todellisuus ei ehkä toimi aina noin "hienosti". Meillä ainakin (2 alle 6v.) lapset reagoivat "reppuelämään", huonosti. Ja lopputulos oli normaali joka toinen vkoloppu.
Se on tietysti lapsi kohtaista ja lasten ikä on vaikuttaa lapsen kykyyn sopeutua. Henkilökohtaisesti en sitä suosittele pienten lasten kohdalla. Lapsilla hämärtyi käsitys kodista. Pienelle lapselle on tärkeää tietää mikä on koti, ja missä käydään vierailemassa. Tietysti siinä jompikumpi vanhempi joutuu myöntymään, mutta siinä vaiheessa kun on päätetty erota on varmasti molemmat olleet tietoisia siitä että lasta ei voida "jakaa". Lapsen etu menee vanhemman halun edelle.
Ja se mitä tulee elatusmaksuihin, elatusmaksut ovat lapsen elämiseen tarkoitettua ei ex:n elättämiseen. Jos vanhemmat jakavat kaiken tasapuolisesti lapsen kuluissa, huomioon ottaen molempien maksukyvyn,ok. Mutta jos tulee kinaa ja kränää kumpi osti viimeksi talvihaalarin ja kenen vuoro on maksaa harrastus menoja, on helpompi että on elatusmaksut jolla toinen kattaa kaikki lapsen menot. Ei tarvitse vääntää turhaan kättä eron jälkeen ja tulehduttaa valmiiksi huonoa suhdetta.
On ilo lukea näitä miestenkin mielipiteitä asioihin:)
Joillakin naisilla on niin heikko itsetunto ja sen takia heille tärkeää että on se tärkeämpi vanhempi ja lapsi vaan kyläilee toisen luona. Ja mitä normaalia tuossa joka-toinen-vkl-systeemissä on? Enemmänhän se on reppuelämää kuin esimerkiksi viikko, vaihtoja yhtä paljon mutta toisessa kodissa ollaan vain lyhyitä pätkiä ja taas pitää lähteä.
Itse pidän tärkeänä että lapsellani on koti myös toisen luona. Lapselle on rankkaa jos joutuu jatkuvasti kyläilemään. Siellä siis tuttua ja turvallista, rutiineja ja tavaroita ja hän kokee olevansa myös isän perheenjäsen.
Mutta se myös tarkoittaa että itsetunto pitää olla kohdallaan.
Viikko/viikko kuulostaa olevan järkevä systeemi, mutta tuntuu ihan kamalalta tuollainen, että äidin/isän ostama pipokin erotellaan paikasta riippuen! Ja vielä lapsikin pitää asiasta huolta, siis on opetettu siihen. Apua!
Olipa ihana lukea edellistä kirjoitusta, jonka on kirjoittanut lapsiaan rakastava ja niistä huolehtiva mies.
Mulla miehenä itsekeskeinen, rikas narsisti. Mies on sitä mieltä, että hänen ei kuulu antaa lasten elatukseen yhtään mitään, vaikka tuloni ovat köhyysrajaluokkaa. Ne ovat siksi niin pienet, että olimme vuosia ulkomailla mieheni uran vuoksi - minä luovuin omasta urastani.
Pienellä palkallani yritän sinnitellä kolmen lapsen harrastusten, vaatteiden, ruokien ja vuokra-asunnon kanssa. Rahat eivät riitä, mutta mies ei siitä välitä, ostelee timanttikoruja tyttöystävilleen ja kuljettelee heitä Helsingin hienoimmissa ravintoloissa ja yöpyy heidän kanssan viiden tähden hotelleissa ja perheemme kodeissa, jotka nekin ovat mieheni omistuksessa.
Kadun katkerasti sitä, että olen valinnut väärän miehen lasteni isäksi.
meitä lapsista välittäviä miehiä taitaa olla melko paljon,naiset tuo vaan herkemmin esille nuo ikävimmät tapaukset.