Rikkaissa maissa ihmisillä ei ole aikaa tehdä lapsia nuorena. Kun tullaan vanhaksi, ei tärppää. On rahaa, muttei lasta.
Köyhissä maissa tulee lapsia, mutta ei ole rahaa ruokkia niitä.
Ratkaisu = rikkaiden maiden ihmiset maksavat yrityksille siitä, että heille etsitään perheensä hylkäämä lapsi. Mitä vaaleampi ja mitä nuorempi, sitä enemmän rahaa menee.
Selittäkää minulle, millä tavalla tämä ei ole ihmiskauppaa? Toki käsitän, että tulee äidintunteita jne, mutta onhan sillä alkuperäiselläkin äidillä tunteet! Sillä vain ei ole rahaa hoitaa lapsiaan, ja joutuu siksi luopumaan niistä.
Miksei maailman köyhyyttä hoideta auttamalla perheitä kokonaisina, vaan tässäkin asiassa käytetään hyväksi köyhiä kehitysmaiden ihmisiä? Miksi kehitysmaiden lapsia ei auteta kotimaissaan, vaan ne rahdataan tyydyttämään rikkaampien ihmisten hoivantarvetta? Jos kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, miksei voida adoptoida esim. 15-vuotiasta ja kustantaa tälle koulutusta? Miksi on nimenomaan tärkeää saada pikkuvauva, siksikö, että sen tausta on helpompi unohtaa ja pyyhkiä pois lapsen mielestä?
ihmiskauppaa
30
1461
Vastaukset
- chachachaa
Tietysti olisi paras, jos lapset saisivat kasvaa biologisessa perheessään. Ehkä tähän päästään vielä joskus. Sillä välin adoptio pn ok, koska muuten lapset joutuisivat elämään laitoksissa eli lastenkodeissa koko lapsuutensa.
Mutta vaikka kaikkia halukkaita köyhiä autettaisiin pitämään lapsensa, on paljon niitäkin, jotka eivät halua pitää lastaan. Monissa maissa tyttölapsi on arvoton. Mielestäni on parempi, että tyttö annetaan adoptioon kuin että hänet abortoitaisiin tms. Myös esiaviollisia lapsia annetaan paljon adoptioon. Ja sitten on vahempia, jotka eivät pysty huolehtimaan lapsesta: vakavasti ja pysyvästi mielisairaita ym. Tilanteita ja ihmisiä on niin erilaisia, että adoptioita ei voi niputtaa yhteen kasaan.
Varmasti monia haluaa adoptoida vauvan tai pienen lapsen, koska halutaan, että lapsi kasvaa perheessä mahdollisimman pienestä lähtien ja hylkäämiskokemukset korjaantuvat. Ja ovathan vauvat ihania, ihmisillä on hoivavietti. Mitä vanhempi lapsi on adoptoitaessa, sen vakavampia voivat hylkäämisestä ja virikkeettömästä ympäristöstä aiheutuneet oireet olla. Myös hoivan kokemisen puute on varmasti jättänyt jälkensä pahemmin vanhempana adoptoituun, koska hoivaa ei ole saanut tarpeeksi koko lapsuutensa aikana.- asia...
"Tietysti olisi paras, jos lapset saisivat kasvaa biologisessa perheessään. "
Olen tästä täysin erimieltä. Se että on onnistunut lisääntymään, ei tarkoita että olisi valmis vanhemmaksi tai että olisi paras vanhempi lapselle. Näkeehän sitä jo pienessä mittakaavassa Suomessakin, jossa kuitenkin abortin saa todella helposti ja adoptioon annetulle lapselle löytyy taatusti uusi perhe. Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa koko ajan, valitettavasti.
Afrikassa ja Aasiassa on miljoonia orpoja ja heitteille jätettyjä lapsia ja satoja miljoonia lapsia, joiden biologisella perheellä ei ole mahdollisuuksia tarjota lapselle edes ruokaa saati muita "ylellisyyksiä" (terveydenhuoltoa, koulutusta yms). Suurin osa maailman lapsista vaan syntyy, ilman että heitä olisi sen suuremmin suunniteltu ja toivottu.
Aloittajan kysymykseen on hankala vastata, mikä on ihmiskauppaa ja mikä ei. Ihmiskauppa on kuitenkin "naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on alistussuhteessa tekijään." Voidaanko ihmiskaupaksi laskea sellaista, joka selkeästi enemmän hyödyttää "uhria" kuin "maksajaa" tai välittävää tahoa? Vai voiko edes adoptoituja lapsia kutsua uhreiksi...
Kannatan kuitenkin 3.maailman maista adoptoimista, sillä jokainen lapsi Suomessa saa varmasti elämälleen paremmat lähtökohdat kun monessa muussa maassa. Varmasti lapsi saisi loputtomasti rakkautta biovanhemmiltaan alkuperäismaassa, mutta kun se rakkaus ja sukulaisuus ei pelkästään riitä.
Ja miksi mielummin adoptoidaan pieniä lapsia kuin vanhempia, niin jo pelkästään sopeutumisongelmien vähentämiseksi. Onhan aivan eriasia kuljettaa lapsi toiselle puolelle maapalloa pienenä, kun repiä jo kulttuuriin ja yhteisöön kiinnikasvanut nuori paikkaan, jossa hän törmää heti suuriin kieli- ja kulttuuriongelmiin (joissakin maissa kun tuo 15 vuotias on jo odotetun elinikänsä puolessa välissä). Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että pikkulapsi olisi "arvokkaampi" kuin 15 vuotias nuori.
Minun mielestäni nämä tällaiset ulkomaan adoptiot voisi hoitaa voittoa tavoittelematon järjestö/yhdistys, joka "laskuttaa" lapsen vastaanottavilta vanhemmilta jonkun summan rahaa. Raha ei olisi maksu lapsesta, eikä menisi suoraan lapsen biovanhemmille, vaan rahat voitaisiin käyttää adoptoidun lapsen kotikylän olojen kohentamiseen, jolloin kaikki hyötyisivät. Oikeastaan tuo summa voisi olla niin suuri, että siitä pistettäisiin talteen sen verran, että aikuisena adoptoitu lapsi voisi tehdä matkan juurilleen ja saisi halutessaan tutustua biologisiin sukulaisiinsa ja kulttuuriinsa. Tai jos hänellä ei ole mitään halua palata juurilleen, niin nekin rahat voitaisiin käyttää kotikylän olojen parantamiseksi. Mutta näin adoptoidulla lapsella olisi mahdollisuus palata juurilleen, riippumatta hänen tai adoptioperheensä taloudellisesta tilanteesta vuosia adoption jälkeen. Ja optimitilanteessa käyttää hyväksi hankittua koulutusta ja hyödyntää tietojaan kotiseudullaan. - haluavat
asia... kirjoitti:
"Tietysti olisi paras, jos lapset saisivat kasvaa biologisessa perheessään. "
Olen tästä täysin erimieltä. Se että on onnistunut lisääntymään, ei tarkoita että olisi valmis vanhemmaksi tai että olisi paras vanhempi lapselle. Näkeehän sitä jo pienessä mittakaavassa Suomessakin, jossa kuitenkin abortin saa todella helposti ja adoptioon annetulle lapselle löytyy taatusti uusi perhe. Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa koko ajan, valitettavasti.
Afrikassa ja Aasiassa on miljoonia orpoja ja heitteille jätettyjä lapsia ja satoja miljoonia lapsia, joiden biologisella perheellä ei ole mahdollisuuksia tarjota lapselle edes ruokaa saati muita "ylellisyyksiä" (terveydenhuoltoa, koulutusta yms). Suurin osa maailman lapsista vaan syntyy, ilman että heitä olisi sen suuremmin suunniteltu ja toivottu.
Aloittajan kysymykseen on hankala vastata, mikä on ihmiskauppaa ja mikä ei. Ihmiskauppa on kuitenkin "naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on alistussuhteessa tekijään." Voidaanko ihmiskaupaksi laskea sellaista, joka selkeästi enemmän hyödyttää "uhria" kuin "maksajaa" tai välittävää tahoa? Vai voiko edes adoptoituja lapsia kutsua uhreiksi...
Kannatan kuitenkin 3.maailman maista adoptoimista, sillä jokainen lapsi Suomessa saa varmasti elämälleen paremmat lähtökohdat kun monessa muussa maassa. Varmasti lapsi saisi loputtomasti rakkautta biovanhemmiltaan alkuperäismaassa, mutta kun se rakkaus ja sukulaisuus ei pelkästään riitä.
Ja miksi mielummin adoptoidaan pieniä lapsia kuin vanhempia, niin jo pelkästään sopeutumisongelmien vähentämiseksi. Onhan aivan eriasia kuljettaa lapsi toiselle puolelle maapalloa pienenä, kun repiä jo kulttuuriin ja yhteisöön kiinnikasvanut nuori paikkaan, jossa hän törmää heti suuriin kieli- ja kulttuuriongelmiin (joissakin maissa kun tuo 15 vuotias on jo odotetun elinikänsä puolessa välissä). Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että pikkulapsi olisi "arvokkaampi" kuin 15 vuotias nuori.
Minun mielestäni nämä tällaiset ulkomaan adoptiot voisi hoitaa voittoa tavoittelematon järjestö/yhdistys, joka "laskuttaa" lapsen vastaanottavilta vanhemmilta jonkun summan rahaa. Raha ei olisi maksu lapsesta, eikä menisi suoraan lapsen biovanhemmille, vaan rahat voitaisiin käyttää adoptoidun lapsen kotikylän olojen kohentamiseen, jolloin kaikki hyötyisivät. Oikeastaan tuo summa voisi olla niin suuri, että siitä pistettäisiin talteen sen verran, että aikuisena adoptoitu lapsi voisi tehdä matkan juurilleen ja saisi halutessaan tutustua biologisiin sukulaisiinsa ja kulttuuriinsa. Tai jos hänellä ei ole mitään halua palata juurilleen, niin nekin rahat voitaisiin käyttää kotikylän olojen parantamiseksi. Mutta näin adoptoidulla lapsella olisi mahdollisuus palata juurilleen, riippumatta hänen tai adoptioperheensä taloudellisesta tilanteesta vuosia adoption jälkeen. Ja optimitilanteessa käyttää hyväksi hankittua koulutusta ja hyödyntää tietojaan kotiseudullaan.unohtaa, että syntyvällä lapsella on ehdoton oikeus omiin biovanhempiinsa, olivatpa he ulkopuolisten silmissä hyviä tai huonoja, tai olipa syntymämaan tai adoptiomaan kulttuuri miten hullu tahansa.
- Ärsyyntynyt
asia... kirjoitti:
"Tietysti olisi paras, jos lapset saisivat kasvaa biologisessa perheessään. "
Olen tästä täysin erimieltä. Se että on onnistunut lisääntymään, ei tarkoita että olisi valmis vanhemmaksi tai että olisi paras vanhempi lapselle. Näkeehän sitä jo pienessä mittakaavassa Suomessakin, jossa kuitenkin abortin saa todella helposti ja adoptioon annetulle lapselle löytyy taatusti uusi perhe. Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa koko ajan, valitettavasti.
Afrikassa ja Aasiassa on miljoonia orpoja ja heitteille jätettyjä lapsia ja satoja miljoonia lapsia, joiden biologisella perheellä ei ole mahdollisuuksia tarjota lapselle edes ruokaa saati muita "ylellisyyksiä" (terveydenhuoltoa, koulutusta yms). Suurin osa maailman lapsista vaan syntyy, ilman että heitä olisi sen suuremmin suunniteltu ja toivottu.
Aloittajan kysymykseen on hankala vastata, mikä on ihmiskauppaa ja mikä ei. Ihmiskauppa on kuitenkin "naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on alistussuhteessa tekijään." Voidaanko ihmiskaupaksi laskea sellaista, joka selkeästi enemmän hyödyttää "uhria" kuin "maksajaa" tai välittävää tahoa? Vai voiko edes adoptoituja lapsia kutsua uhreiksi...
Kannatan kuitenkin 3.maailman maista adoptoimista, sillä jokainen lapsi Suomessa saa varmasti elämälleen paremmat lähtökohdat kun monessa muussa maassa. Varmasti lapsi saisi loputtomasti rakkautta biovanhemmiltaan alkuperäismaassa, mutta kun se rakkaus ja sukulaisuus ei pelkästään riitä.
Ja miksi mielummin adoptoidaan pieniä lapsia kuin vanhempia, niin jo pelkästään sopeutumisongelmien vähentämiseksi. Onhan aivan eriasia kuljettaa lapsi toiselle puolelle maapalloa pienenä, kun repiä jo kulttuuriin ja yhteisöön kiinnikasvanut nuori paikkaan, jossa hän törmää heti suuriin kieli- ja kulttuuriongelmiin (joissakin maissa kun tuo 15 vuotias on jo odotetun elinikänsä puolessa välissä). Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että pikkulapsi olisi "arvokkaampi" kuin 15 vuotias nuori.
Minun mielestäni nämä tällaiset ulkomaan adoptiot voisi hoitaa voittoa tavoittelematon järjestö/yhdistys, joka "laskuttaa" lapsen vastaanottavilta vanhemmilta jonkun summan rahaa. Raha ei olisi maksu lapsesta, eikä menisi suoraan lapsen biovanhemmille, vaan rahat voitaisiin käyttää adoptoidun lapsen kotikylän olojen kohentamiseen, jolloin kaikki hyötyisivät. Oikeastaan tuo summa voisi olla niin suuri, että siitä pistettäisiin talteen sen verran, että aikuisena adoptoitu lapsi voisi tehdä matkan juurilleen ja saisi halutessaan tutustua biologisiin sukulaisiinsa ja kulttuuriinsa. Tai jos hänellä ei ole mitään halua palata juurilleen, niin nekin rahat voitaisiin käyttää kotikylän olojen parantamiseksi. Mutta näin adoptoidulla lapsella olisi mahdollisuus palata juurilleen, riippumatta hänen tai adoptioperheensä taloudellisesta tilanteesta vuosia adoption jälkeen. Ja optimitilanteessa käyttää hyväksi hankittua koulutusta ja hyödyntää tietojaan kotiseudullaan.Haluan vastata tähän... Ensisijaisesti lapsi halutaan pitää bioperheess koska sehän on hänen perheensä,jos ei niin sitten lähisuvusta ja jos ei sittenkään niin adoptio on lapselle viimeinen vaihtoehto! Itse olen adolapsi afrikasta ja välillä kaipuu juuriani hohtaan on valtava!! Kyllähän ainkin kansainvälisessä adoptiossa haiskahtaa jonkin verran ihmiskauppa..ei siittä päästä mihkään. Vanhemmat voivat täällä suomessa laittaa tyyliin toiivomuslistan minkälaisen lapsen haluavat...ei sitä eikä tätä! Ällöä sanon mä! Mielestäni olis hyvä että lapset laitettai "jonoon" niin toiveiden mukaiset kuin vähemmän toiveen mukaiset ja sitä mukaan aina seuraava pari seuraavan lapsen eikä mitään valikoimista!
- hhöh
Olet oikeassa. Perheitä pitäisi ehdottomasti auttaa, jotta he voisivat selviytyä hankkimansa jälkikasvun kasvatuksesta ja elätyksestä.
Mutta kun tämä ei aina toteudu ja lapsia ei aina haluta edes pitää. Heitä päätyy roskiksiin, kadulle, orpokoteihin. Onko todellakin moraalisesti aivan rappiollista tarjota joillekin heistä perhe?
Olisihan ihanteellista ettei tässä maailmassa koskaan tarvitsisi adoptoida ketään. Kun tämä ei ole mahdollista niin mikä on toiseksi paras vaihtoehto?- käyttää nekin
rahat naisten kastroimiseen niillä alueilla joissa ei ole vara last tehdä. ei eläinkään jätä poikastaan sen takia ettei vaan satu olemaan intressejä hoitaa. ihminen on sairas paskiainen,joka kuvittelee olevansa oikeutettu tekemään kaikille just mitä itse haluaa!! tuhotaan eläimet ja pikkuhiljaa ihmiset mukana.adoptio ei todellakaan auta yhtikäs mitään,päinvastoin,kun ollaan valmiita sitä hanuria levittämään,vastataan myös seurauksista.me ei olle syypäitä niien rahapulaan,mutta kappas,hoidetaan ne pennut parempiin koteihin.kaikkihan siinä juu hyötyy!!??äiti MYY OMAN LAPSENSA! haloo?? aloittaja oli aivan oikeassa asian suhteen ihmiskauppa kukoistaa ja pahenee vaan.joku viel morkkaa koira tehtailua,kumpi on pahempi paha?
- Fil.yo.
käyttää nekin kirjoitti:
rahat naisten kastroimiseen niillä alueilla joissa ei ole vara last tehdä. ei eläinkään jätä poikastaan sen takia ettei vaan satu olemaan intressejä hoitaa. ihminen on sairas paskiainen,joka kuvittelee olevansa oikeutettu tekemään kaikille just mitä itse haluaa!! tuhotaan eläimet ja pikkuhiljaa ihmiset mukana.adoptio ei todellakaan auta yhtikäs mitään,päinvastoin,kun ollaan valmiita sitä hanuria levittämään,vastataan myös seurauksista.me ei olle syypäitä niien rahapulaan,mutta kappas,hoidetaan ne pennut parempiin koteihin.kaikkihan siinä juu hyötyy!!??äiti MYY OMAN LAPSENSA! haloo?? aloittaja oli aivan oikeassa asian suhteen ihmiskauppa kukoistaa ja pahenee vaan.joku viel morkkaa koira tehtailua,kumpi on pahempi paha?
tarkoittaa kivesten poistoa, sitä ei siis naisille tehdä eikä tiettävästi ole miehillekään tehty enää sataan vuoteen.
- Pakolla ja vapaaehtoisesti
Fil.yo. kirjoitti:
tarkoittaa kivesten poistoa, sitä ei siis naisille tehdä eikä tiettävästi ole miehillekään tehty enää sataan vuoteen.
1950-luvlla määrättiin pakkokastraatio sadoille seksuaalirikollisille, joista noin sata pantiin toimeen.
Meillä on pieni vauva kotona ja toinen tehdään myös itse. Kolmannen aiomme adoptoida ja näin omasta mielestämme annamme yhdelle ihmiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään.
Mitä me siis teemme mielestäsi väärin? Osallistummeko ihmiskauppaan?
Onko tuleva lapsemme vain ihmiskaupan uhri vai perheenjäsenemme vai sekä että?
Omasta mielestäni teemme hyvän teon kun tarjoamme kodin sitä tarvitsevalle. Emme ole rikkaita, emmekä hoivantarpeessa, emme myöskään kuulu mihinkään uskontokuntaan. Tahdomme tehdä niin kuin on meille moraalisesti ja eettisesti oikein, emme kenenkään muun mielen mukaan.
Minkä se meistä tekee?- sinulle :-)
Jos haluatte tehdä hyviä tekoja niin miksi ette tue suoraan sitä yhteisöä joka antaa apua perheille ettei niiden tarvitse luopua lapsestaan??
itse olen kahdelle lapselle kummina keski Thaimaassa ja se on juuri sitä aluetta jossa lapsia juuri päätyy adoptioon, tukemalla perhettä teet oman elämäsi onneliseksi, lapsen elämän onnelliseksi niin ettei hänen tarvitse luopua omista rakkaista vanhemmistaan ja vanhempien elämän onnelliseksi ettei he joudu luopumaan lapsestaan.
minusta se on ihmiskaupan uhri jos suomalaiset varakkaammat hakee lapsen sieltä mutta silläkin rahalla mitä kuluihin menee he ruokkivat lapsen siellä vuosiksi eteenpäin.
jos toimit kuten moraalisi ja eettisyytesi sanoo niin otat kummilapsen..thats it :-) - sinulle :-)
sinulle :-) kirjoitti:
Jos haluatte tehdä hyviä tekoja niin miksi ette tue suoraan sitä yhteisöä joka antaa apua perheille ettei niiden tarvitse luopua lapsestaan??
itse olen kahdelle lapselle kummina keski Thaimaassa ja se on juuri sitä aluetta jossa lapsia juuri päätyy adoptioon, tukemalla perhettä teet oman elämäsi onneliseksi, lapsen elämän onnelliseksi niin ettei hänen tarvitse luopua omista rakkaista vanhemmistaan ja vanhempien elämän onnelliseksi ettei he joudu luopumaan lapsestaan.
minusta se on ihmiskaupan uhri jos suomalaiset varakkaammat hakee lapsen sieltä mutta silläkin rahalla mitä kuluihin menee he ruokkivat lapsen siellä vuosiksi eteenpäin.
jos toimit kuten moraalisi ja eettisyytesi sanoo niin otat kummilapsen..thats it :-)siis suunnittelette vasta toista omaa lasta??? ymmärsinkö oikein? kunhan ensin olette sen ensimmäisen kanssa muutaman vuoden niin tilanne voi olla ihan toinen :-) ja voi olla ettei teille edes sitä toistakaan biologista lasta tule..koska avioerotilastot on ihan karmeeta luettavaa joten jäitä hattuun :-)
- mie.....
sinulle :-) kirjoitti:
Jos haluatte tehdä hyviä tekoja niin miksi ette tue suoraan sitä yhteisöä joka antaa apua perheille ettei niiden tarvitse luopua lapsestaan??
itse olen kahdelle lapselle kummina keski Thaimaassa ja se on juuri sitä aluetta jossa lapsia juuri päätyy adoptioon, tukemalla perhettä teet oman elämäsi onneliseksi, lapsen elämän onnelliseksi niin ettei hänen tarvitse luopua omista rakkaista vanhemmistaan ja vanhempien elämän onnelliseksi ettei he joudu luopumaan lapsestaan.
minusta se on ihmiskaupan uhri jos suomalaiset varakkaammat hakee lapsen sieltä mutta silläkin rahalla mitä kuluihin menee he ruokkivat lapsen siellä vuosiksi eteenpäin.
jos toimit kuten moraalisi ja eettisyytesi sanoo niin otat kummilapsen..thats it :-)Me ollaan adoptiovanhempia sekä kummivanhempia teemme vapaaehtoishommaa samaisen maan lapsien hyväksi. Minä en pidä hommaa laupeudentyötä tms. teen vain sitä mikä tuntuu OIKEALTA ja oikeudenmukaiselta.
Adoption pystyn oikeuttamaan juuri sillä tosiasialla, ettei näille lapsille ole olemassa sitä perhettä ja kotia joka heistä huolehtisi, tilanne on heidän kohdalla jo päällä. Jokainen lapsi on kuitenkin oikeutettu perheeseen, jossa voi kokea olevansa toivottu, rakastettu ja kuuluvansa johonkin. Kummi ym. toiminnalla pyrimme siihen, että mahdollisimman monella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa bioperheessä, eikä lastenkodissa tai sijoituttuna muualle. Laitoslapsen oloja ei voida verrata tässä maassa Suomen oloihin. Omissa lapsissani on selvät jäljet laitostumisesta ja traumoista lastenkodissa. Onneksi he kuitenkin olivat tullessaan niinkin pieniä kuin alle kaksi kummatkin, jotta meillä on mahdollisuus paikata joitain näistä vahingoista.
Joku väitti, että yritykset hoitavat näitä adoptioita, mutta Suomessa ainakin ne ovat voittoa tavoittelemattomat YHDISTYKSET jotka hoitavat adoptiota. Kukaan ei siis pääse nostamaan osinkoa "tuottoisasta bisneksestä". - sinulle :-)
mie..... kirjoitti:
Me ollaan adoptiovanhempia sekä kummivanhempia teemme vapaaehtoishommaa samaisen maan lapsien hyväksi. Minä en pidä hommaa laupeudentyötä tms. teen vain sitä mikä tuntuu OIKEALTA ja oikeudenmukaiselta.
Adoption pystyn oikeuttamaan juuri sillä tosiasialla, ettei näille lapsille ole olemassa sitä perhettä ja kotia joka heistä huolehtisi, tilanne on heidän kohdalla jo päällä. Jokainen lapsi on kuitenkin oikeutettu perheeseen, jossa voi kokea olevansa toivottu, rakastettu ja kuuluvansa johonkin. Kummi ym. toiminnalla pyrimme siihen, että mahdollisimman monella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa bioperheessä, eikä lastenkodissa tai sijoituttuna muualle. Laitoslapsen oloja ei voida verrata tässä maassa Suomen oloihin. Omissa lapsissani on selvät jäljet laitostumisesta ja traumoista lastenkodissa. Onneksi he kuitenkin olivat tullessaan niinkin pieniä kuin alle kaksi kummatkin, jotta meillä on mahdollisuus paikata joitain näistä vahingoista.
Joku väitti, että yritykset hoitavat näitä adoptioita, mutta Suomessa ainakin ne ovat voittoa tavoittelemattomat YHDISTYKSET jotka hoitavat adoptiota. Kukaan ei siis pääse nostamaan osinkoa "tuottoisasta bisneksestä".Jokaisen lapsen kuuluu kasvaa siinä kulttuurissa missä hän on syntynyt :-)
eräs suomalainen pari adoptoi lapsen (he olivat ja ovat edelleen lapsettomia) je he adoptoivat lapsen ulkomailta, kysyin heiltä kun lapsi on nyt 20 v että mitä he tekisivät nyt??? he sanoivat että he tukisivat lapsen perhettä mieluummin sen kotimaassa kuin alkaisivat roudaamaan lasta suomeen koska lapsen on parempi asua omien ihmistensä kanssa omassa kulttuurissaan kuin suomessa.sinä et voi tietää kuinka ne lapset jotka luonasi asuu traumatisoituu sinusta tai elinympäristöstä, et voi ajatella että kaikki menee tietyn kaavan mukaan, kuten ei voi ajatella biologisenkaan vanhemman osalta.
toisaalta näin ulkopuolisena otat kovan riskin koska et voi tietää oman aviolittosi kestävyyttä ja entäs jos siinä on vielä adoptoituja lapsia niin miten sitten?? - mie......
sinulle :-) kirjoitti:
Jokaisen lapsen kuuluu kasvaa siinä kulttuurissa missä hän on syntynyt :-)
eräs suomalainen pari adoptoi lapsen (he olivat ja ovat edelleen lapsettomia) je he adoptoivat lapsen ulkomailta, kysyin heiltä kun lapsi on nyt 20 v että mitä he tekisivät nyt??? he sanoivat että he tukisivat lapsen perhettä mieluummin sen kotimaassa kuin alkaisivat roudaamaan lasta suomeen koska lapsen on parempi asua omien ihmistensä kanssa omassa kulttuurissaan kuin suomessa.sinä et voi tietää kuinka ne lapset jotka luonasi asuu traumatisoituu sinusta tai elinympäristöstä, et voi ajatella että kaikki menee tietyn kaavan mukaan, kuten ei voi ajatella biologisenkaan vanhemman osalta.
toisaalta näin ulkopuolisena otat kovan riskin koska et voi tietää oman aviolittosi kestävyyttä ja entäs jos siinä on vielä adoptoituja lapsia niin miten sitten??Nyt en saanut kyllä yhtään kiinni sinun ajatuksen juoksustasi. En toki voi olla varma, onko avioliittomme ikuinen, kuten moni muukin asia, sitä on vaikea ennustaa. Ystäväpiirissämme on muutamakin eronnut adoptioperhe. Surullista, mutta kyllä lapsella silti on perhe, isä, äiti, mummot ja vaarit. Ei ne häviä minnekkään, eikä lapsi joudu lastenkotiin jossa ei siis ole kuin hoitajat.
On tosi kaunis ajatus tukea perhettä, että voivat pitää lapsen, mutta jos ei ole perhettä mitä tukea?? Meidän kohdemaassa lapsen hylkääminen on rikos. Eli jos lapsi joutuu lastenkotiin on hän joko orpo tai hylätty niin, ettei vanhemmista ole tietoa. Mitä perhettä silloin tuetaan???
En toki kuvittele, että adoptiosta ei voisi tulla mitään hankaluuksia lapsen elämään. Toki erilainen ulkonäkö on jonkinlainen painolasti. Kulttuuria ei lapsemme tuo mukanaan, ovathan he olleet liian pieniä siihen. Kun puhettakaan ei ole vielä ollut. Kulttuuri on opittua, ei sisäsyntyistä, kuten ei kielikään.
Sitten tämä sinun tuttavaperhe, miten he voivat olla lapsettomia jos ovat kerran adoptoineet. Adoptio on ikuinen side, sitä ei riko mikään. Jos lapsi on kuollut ei sekään minusta tee lapsettomaksi. Lapsi on vain kuollut. Jos se on annettu adoptioon tai sijoitukseen ei sekään tee vanhemmista lapsettomia, he ovat luoneet lapseen ikuisen siteen. Ehkä vanhemmilla on vain jonkin asteinen asenne ongelma....
En tosiaan väitä, että adoptio on yhtä juhlaa. Usein painotan sitä kuinka tarkoin harkiten adoptioon pitää lähteä ja kuinka asiaa pitää miettiä lapsen kannalta. Adoptioista kuitenkin onnistuu suurinosa. Lapset voivat hyvin ja pärjäävät elämässä. Toki he joutuvat käsittelemään taustaansa ja hakevat identiteettiään keskimäärin enemmän kuin biolapset. Tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että kotimaan adoptiolapset käsittelevät asiaa vähintään yhtä paljon. sinulle :-) kirjoitti:
Jokaisen lapsen kuuluu kasvaa siinä kulttuurissa missä hän on syntynyt :-)
eräs suomalainen pari adoptoi lapsen (he olivat ja ovat edelleen lapsettomia) je he adoptoivat lapsen ulkomailta, kysyin heiltä kun lapsi on nyt 20 v että mitä he tekisivät nyt??? he sanoivat että he tukisivat lapsen perhettä mieluummin sen kotimaassa kuin alkaisivat roudaamaan lasta suomeen koska lapsen on parempi asua omien ihmistensä kanssa omassa kulttuurissaan kuin suomessa.sinä et voi tietää kuinka ne lapset jotka luonasi asuu traumatisoituu sinusta tai elinympäristöstä, et voi ajatella että kaikki menee tietyn kaavan mukaan, kuten ei voi ajatella biologisenkaan vanhemman osalta.
toisaalta näin ulkopuolisena otat kovan riskin koska et voi tietää oman aviolittosi kestävyyttä ja entäs jos siinä on vielä adoptoituja lapsia niin miten sitten??Onko tarkoituksesi provosoida vai saarnata?
Mikäli saarnata, niin voit pitää mölyt mahassa.
Mikäli provosoida, niin kokeillaan...
Olet siis antanut rahaa Thaimaaseen kahdelle lapselle. Mistä tiedät, että rahat menevät sitä tarvitsevalle, ja kuinka suuri osa niistä lopulta päätyy perille..?
Alkuperäisen kirjoittajaa voisin kehottaa kyselemään joltain Suomen kolmesta ulkomaanadoptioita hoitavalta yhdistykseltä kuinka paljon he hyötyyvät adoptiosta. Käsittääkseni tekevät pääosin vapaaehtoistyötä.
Ja olisi tietty fiksumpaa käyttää rahansa materiaan kotimaassa tai antaa/lahjoittaa ne jollekkin järjestölle, mutta nämä kaksi vaihtoehtoa ovat minulle hepreaa. En tarvitse materiaa ja minulla ei ole niin paljon rahaa, että voisin lämmittää mieltäni (lahjoittamalla) ja samalla vielä taloani.
Minun moraalini ja etiikkani sanovat, että ole sinäkin fiksu ja auta lasta adoptoimalla =)
Harvinaisen pessimistinen asenne tuo avioerosaarna =) Tilastojen valossa voin sanoa että parikymmentä vuotta on erotilasto pysynyt samana ja liittojen määrä kasvanut tasaisesti. Että Kyllä tässä on n.60%-70% mahdollisuus pysyä yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Olet ilmeisesti niitä jotka tekevät lapsensa n.35-40vuotiaana, koska et usko aiemmin olevasi valmis, eikä sopivaa kumppania ole löytynyt. Ja luultavasti pariksi löytyy toinen samoin ajatteleva onneton.
Oletko rasisti, sisäsiittoinen vai suppeakatseinen maatiainen?
Viittaan viimeisimpään tekstiin, jonka mukaan ihminen kuuluu siihen kulttuuriin mihin hän on syntynyt. Perustatko tämän ihonväriin, rotuun vai isänmaallisuuteen? Vai onko joku järkevämpi perustelu miksei vieraasta kulttuurista adoptoitu lapsi/vauva sopeutuisi suomeen?
Menimme avioon esikoisemme syntymän jälkeen ja olen valmis ottamaan riskejä elämässäni, vaikka minulla olisi tilastot tai pessimistit vastassa latelemassa erittäin fiksuja kommenttejaan.
Avioerokaan ei pelota, sillä omaisuuden menettäminen on olematonta sen rinnalla, että menettäisi täydellisen perheen (jossa on vielä tilaa parille...)! =)
Jos annat rahan stressata niin saat vain näppyjä...- a- äiti
sinulle :-) kirjoitti:
Jos haluatte tehdä hyviä tekoja niin miksi ette tue suoraan sitä yhteisöä joka antaa apua perheille ettei niiden tarvitse luopua lapsestaan??
itse olen kahdelle lapselle kummina keski Thaimaassa ja se on juuri sitä aluetta jossa lapsia juuri päätyy adoptioon, tukemalla perhettä teet oman elämäsi onneliseksi, lapsen elämän onnelliseksi niin ettei hänen tarvitse luopua omista rakkaista vanhemmistaan ja vanhempien elämän onnelliseksi ettei he joudu luopumaan lapsestaan.
minusta se on ihmiskaupan uhri jos suomalaiset varakkaammat hakee lapsen sieltä mutta silläkin rahalla mitä kuluihin menee he ruokkivat lapsen siellä vuosiksi eteenpäin.
jos toimit kuten moraalisi ja eettisyytesi sanoo niin otat kummilapsen..thats it :-)Entäs sitten, kun lapsi n hylätty lastenkodin porteille...???? Ei siinä paljon kummius auta..mietippä sitä. Toki kotioloihin voi tulla parannusta kummiudella, siis niille lapsille, jotka edes yritetään hoitaa kotona. mutta adoptiossa onkin useimmiten kysymys juuri hykätyistä lapsista, jotka on jo jätetty viranomaisten huostaan !! Tässäpä tuleekin aika eettinen kysymys eteen: eikö tuollaiselle lapselle olekin parempi saada rakastavat vanhemmat ja turvallinen perheympäristö (vaikkakin eri kulttuurissa) kuin vuosien lastenkotielämä eikä varmaankaan kovin valoisat tulevaisuudennäkymät...???
- bbbwwww
a- äiti kirjoitti:
Entäs sitten, kun lapsi n hylätty lastenkodin porteille...???? Ei siinä paljon kummius auta..mietippä sitä. Toki kotioloihin voi tulla parannusta kummiudella, siis niille lapsille, jotka edes yritetään hoitaa kotona. mutta adoptiossa onkin useimmiten kysymys juuri hykätyistä lapsista, jotka on jo jätetty viranomaisten huostaan !! Tässäpä tuleekin aika eettinen kysymys eteen: eikö tuollaiselle lapselle olekin parempi saada rakastavat vanhemmat ja turvallinen perheympäristö (vaikkakin eri kulttuurissa) kuin vuosien lastenkotielämä eikä varmaankaan kovin valoisat tulevaisuudennäkymät...???
Onko se lapselle parempi??
Tuo on todella vaikea kysymys. Et tiedä minkälainen se adoptio koti on, kun et omista kristalli palloa. Et voi edes sanoa kuinka kamalaa se elämä omassa maassa omien kansalaisten ja omassa kulttuurissa tulisi olemaan.
Ymmärrän että maat eivät halua aloittaa lasten vientiä. Lapset ovat maan rikkaus ja tulevaisuus. - tarvitse
bbbwwww kirjoitti:
Onko se lapselle parempi??
Tuo on todella vaikea kysymys. Et tiedä minkälainen se adoptio koti on, kun et omista kristalli palloa. Et voi edes sanoa kuinka kamalaa se elämä omassa maassa omien kansalaisten ja omassa kulttuurissa tulisi olemaan.
Ymmärrän että maat eivät halua aloittaa lasten vientiä. Lapset ovat maan rikkaus ja tulevaisuus.kristallipalloa, että voisi tietää, mitä on kasvaa lastenkodissa ilman rakastavia vanhempia. Johonkin kulttuuriin kasvetaan nimenomaan kodeissa ja perheissä. Laitoksissa nämä lapset kasvavat toissijaisiksi kulttuurinsa jäseniksi. Yleensä Thaimaan kaltaisissa maissa ei myöskään huolehdita, mitä näille lapsille käy, kun he lähtevät lastenkodista usein vielä hyvin nuorina. Heillä ei ole välttämättä ammattia eikä edes mahdollisuuksia kouluttautua. Tärkein, mikä heiltä puuttuu, on tukiverkosto. He ovat täysin yksin, eivätkä tunne ulkomaailmaa. Siksi monesti lastenkotilapsen tulevaisuus on kadulla, jossa heidät houkutellaan huumeisiin, rikoksiin ja prostituutioon. Koska nämä lapset eivät ole koskaan onnistuneet kehittämään kunnollista kiintymyssuhdetta heitä hoitaviin aikuisiin, heillä on usein heikko itsetunto ja he voivat olla itsetuhoisiakin. Lastenkoti ei ole koti eikä se korvaa kotia. Jokainen lapsi ansaitsee perheen, joka rakastaa. Eivät hylätyt lapset ole maan tulevaisuus vaan taakka.
- bbbwww
tarvitse kirjoitti:
kristallipalloa, että voisi tietää, mitä on kasvaa lastenkodissa ilman rakastavia vanhempia. Johonkin kulttuuriin kasvetaan nimenomaan kodeissa ja perheissä. Laitoksissa nämä lapset kasvavat toissijaisiksi kulttuurinsa jäseniksi. Yleensä Thaimaan kaltaisissa maissa ei myöskään huolehdita, mitä näille lapsille käy, kun he lähtevät lastenkodista usein vielä hyvin nuorina. Heillä ei ole välttämättä ammattia eikä edes mahdollisuuksia kouluttautua. Tärkein, mikä heiltä puuttuu, on tukiverkosto. He ovat täysin yksin, eivätkä tunne ulkomaailmaa. Siksi monesti lastenkotilapsen tulevaisuus on kadulla, jossa heidät houkutellaan huumeisiin, rikoksiin ja prostituutioon. Koska nämä lapset eivät ole koskaan onnistuneet kehittämään kunnollista kiintymyssuhdetta heitä hoitaviin aikuisiin, heillä on usein heikko itsetunto ja he voivat olla itsetuhoisiakin. Lastenkoti ei ole koti eikä se korvaa kotia. Jokainen lapsi ansaitsee perheen, joka rakastaa. Eivät hylätyt lapset ole maan tulevaisuus vaan taakka.
Sori, mutta ei se aina ihan noin kamalaa ole.
Monet lapset lastenkodeissa ovat siellä koska ovat yksinhuoltajien lapsia, tai perheessä on jokin muu kriisi. Siis lapsia jotka ovat liian vanhoja adoptioon, mutta ovat onnistuneet kehittämään kunnollisia kiintymyssuhteita heitä hoitaviin aikuisiin.
Kaikki eivät koko ikäänsä ole lastenkodissa.
Jotkust siellä teini vuodet viettävät, ja he eivät kaikki sieltä kadulle joudu.
En nyt kuitenkaan usko että se ihanteellista on, mutta kuinka moni asia tässä maailmassa on ihanteellista?
Suomessakin on nuorisokoteja, joista aikuistuu nuoria ilman tukiverkostoa. - Thaimaassa
bbbwww kirjoitti:
Sori, mutta ei se aina ihan noin kamalaa ole.
Monet lapset lastenkodeissa ovat siellä koska ovat yksinhuoltajien lapsia, tai perheessä on jokin muu kriisi. Siis lapsia jotka ovat liian vanhoja adoptioon, mutta ovat onnistuneet kehittämään kunnollisia kiintymyssuhteita heitä hoitaviin aikuisiin.
Kaikki eivät koko ikäänsä ole lastenkodissa.
Jotkust siellä teini vuodet viettävät, ja he eivät kaikki sieltä kadulle joudu.
En nyt kuitenkaan usko että se ihanteellista on, mutta kuinka moni asia tässä maailmassa on ihanteellista?
Suomessakin on nuorisokoteja, joista aikuistuu nuoria ilman tukiverkostoa.ei erityisesti ole nuorisokoteja. En kyllä ymmärrä, miksi edes puhut nuorista. Toisaalta juuri teini-ikäinen kaipaa vahvaa ja luottamuksellista suhdetta elämässään pysyvään aikuiseen, joka on tukena murrosiän myrskyissä. Vaikka varhaislapsuudessa olisikin kehittynyt hyvä kiintymyssuhde, se ei takaa, että lapsen voi myöhemmin jättää heitteille seurauksitta. Joka tapauksessa adoptioon annettavat lapset ovat pieniä lapsia, jotka kaipaavat aikuisen hoivaa ja syliä vuorokauden ympäri. Miksi nämä lapset eivät saisi saada kotia? Miksi perustelet sitä sillä, että mikään ei ole ihanteellista? Jos jonkun elämää voidaan parantaa, miksi sitä ei saa tehdä? Annammeko vaikkapa nälkää kärsivien afrikkalisten kuolla nälkäänsä vain siksi, että elämä ei ole ihanteellista? Hyvähän meidän on olla.
- bbbwww
Thaimaassa kirjoitti:
ei erityisesti ole nuorisokoteja. En kyllä ymmärrä, miksi edes puhut nuorista. Toisaalta juuri teini-ikäinen kaipaa vahvaa ja luottamuksellista suhdetta elämässään pysyvään aikuiseen, joka on tukena murrosiän myrskyissä. Vaikka varhaislapsuudessa olisikin kehittynyt hyvä kiintymyssuhde, se ei takaa, että lapsen voi myöhemmin jättää heitteille seurauksitta. Joka tapauksessa adoptioon annettavat lapset ovat pieniä lapsia, jotka kaipaavat aikuisen hoivaa ja syliä vuorokauden ympäri. Miksi nämä lapset eivät saisi saada kotia? Miksi perustelet sitä sillä, että mikään ei ole ihanteellista? Jos jonkun elämää voidaan parantaa, miksi sitä ei saa tehdä? Annammeko vaikkapa nälkää kärsivien afrikkalisten kuolla nälkäänsä vain siksi, että elämä ei ole ihanteellista? Hyvähän meidän on olla.
"Joka tapauksessa adoptioon annettavat lapset ovat pieniä lapsia, jotka kaipaavat aikuisen hoivaa ja syliä vuorokauden ympäri. Miksi nämä lapset eivät saisi saada kotia?"
Noh, ehkä sen takia että on muitakin vaihtoehtoja kuin planeetan toiselle puolelle lähettäminen - vaihtoehtoja?
bbbwww kirjoitti:
"Joka tapauksessa adoptioon annettavat lapset ovat pieniä lapsia, jotka kaipaavat aikuisen hoivaa ja syliä vuorokauden ympäri. Miksi nämä lapset eivät saisi saada kotia?"
Noh, ehkä sen takia että on muitakin vaihtoehtoja kuin planeetan toiselle puolelle lähettäminenKuka lapset ottaa, jos kotimaassa ei adoptoijia riitä? Lähes kaikissa maissahan lapset ensisijaisesti sijoitetaan kotimaahan ja vasta "ylijäämät" annetaan ulkomaan adoptioon. Ei näillä lapsilla ole muita vaihtoehtoja. Aiot seuraavaksi sanoa, että sukulaiset voivat ottaa, mutta jos sukulaiset haluaisivat nuo lapset, he eivät olisi lastenkodissa. Puhummehan nyt kuitenkin laitoslapsista. Toisaalta, mitä pahaa on siinä, että lapsi saa kodin toiselta puolelta maapalloa?
- bbbwww
vaihtoehtoja? kirjoitti:
Kuka lapset ottaa, jos kotimaassa ei adoptoijia riitä? Lähes kaikissa maissahan lapset ensisijaisesti sijoitetaan kotimaahan ja vasta "ylijäämät" annetaan ulkomaan adoptioon. Ei näillä lapsilla ole muita vaihtoehtoja. Aiot seuraavaksi sanoa, että sukulaiset voivat ottaa, mutta jos sukulaiset haluaisivat nuo lapset, he eivät olisi lastenkodissa. Puhummehan nyt kuitenkin laitoslapsista. Toisaalta, mitä pahaa on siinä, että lapsi saa kodin toiselta puolelta maapalloa?
Ei asia ole niin yksinkertainen.
A-vanhemmat eivät ole urheita sankareita jotka taistelevat pahuuden voimia vastaan ja pelastavat lapsen kaikilta maailman kamaluudilta.
Lapset ovat monista syistä lastenkodissa, kuten tyottomyys, taluodellinen tilanne, isän kuolema tai äidin sairaus, vanhempi vankilassa jne.
Joissakin tapauksissa perhe voidaan yhteen palauttaa, ei kaikissa tapauksissa. Valitettavasti nuo urheat a-vanhemmat haluavat vain pieniä ja terveitä kullannuppuja.
Niissä tapauksissa joissa toivoa ei ole, lapset ovat liian vanhoja a-vanhemmille.
Pienemmille on helpompi loytää koteja.Ja se että se on lastenkodissa ei aina tarkoita sitä että se lapsi on hyljätty - tässä'''
bbbwww kirjoitti:
Ei asia ole niin yksinkertainen.
A-vanhemmat eivät ole urheita sankareita jotka taistelevat pahuuden voimia vastaan ja pelastavat lapsen kaikilta maailman kamaluudilta.
Lapset ovat monista syistä lastenkodissa, kuten tyottomyys, taluodellinen tilanne, isän kuolema tai äidin sairaus, vanhempi vankilassa jne.
Joissakin tapauksissa perhe voidaan yhteen palauttaa, ei kaikissa tapauksissa. Valitettavasti nuo urheat a-vanhemmat haluavat vain pieniä ja terveitä kullannuppuja.
Niissä tapauksissa joissa toivoa ei ole, lapset ovat liian vanhoja a-vanhemmille.
Pienemmille on helpompi loytää koteja.Ja se että se on lastenkodissa ei aina tarkoita sitä että se lapsi on hyljättyasiassa ainakin väärässä. Se, että lapsi on lastenkodissa, ei tarkoita, että lapsi olisi avoin adoptiolle. Vain ne tapaukset, joiden vanhemmat eivät todellakaan tahdo tai voi ottaa lasta takaisin, annetaan adoptioon. Eli jos perheen "yhdistäminen" on tiedossa, lasta ei tietenkään adoptoida. Mutta toisaalta tlee miettineeksi, että mitä iloa lapselle on siitä, että hän voi saada kodin jälleen viiden vuoden kuluttua, kun hän tarvitsee hoivaa juuri sillä hetkellä.
Ei adoptiovanhempien tarvitsekaan olla mitään sankareita eikä liikkeellä siinä tarkoituksessa, että he pelastavat lapsen. Adoptioperhe on perhe, jossa on tilaa ja halua lapselle, ja adoptiolapsi on lapsi, jolla ei ole perhettä. Tiedämme kaikki tämän. En vieläkään keksi, mitä pahaa on siinä, että perhettä tarvitseva lapsi saa perheen. - höpönöpö
bbbwww kirjoitti:
Ei asia ole niin yksinkertainen.
A-vanhemmat eivät ole urheita sankareita jotka taistelevat pahuuden voimia vastaan ja pelastavat lapsen kaikilta maailman kamaluudilta.
Lapset ovat monista syistä lastenkodissa, kuten tyottomyys, taluodellinen tilanne, isän kuolema tai äidin sairaus, vanhempi vankilassa jne.
Joissakin tapauksissa perhe voidaan yhteen palauttaa, ei kaikissa tapauksissa. Valitettavasti nuo urheat a-vanhemmat haluavat vain pieniä ja terveitä kullannuppuja.
Niissä tapauksissa joissa toivoa ei ole, lapset ovat liian vanhoja a-vanhemmille.
Pienemmille on helpompi loytää koteja.Ja se että se on lastenkodissa ei aina tarkoita sitä että se lapsi on hyljättyVaikka monet adoptiovanhemmat haluavat pieniä ja terveitä lapsia, niin ei tosiaankaan ole totta, ettei kukaan olisi valmis ottamaan muita. Monet adoptiovanhemmat ovat valmiita ottamaan omikseen ja rakastamaan lapsia, joilla on vaikeita taustoja, sairauksia tai vammoja. Omassa lähipiirissänikin on tästä useita esimerkkejä.
Ikiomista ihanista lapsistani toinen oli lähes 5-vuotias tullessaan Suomeen ja toisella, pienempänä tulleella on hepatiitti. Molempia rakastan kovasti. Isomman elämän suurin suru on ollut se, että hänet adoptoitiin vasta niin myöhään, kun toiset lapset saivat kodin aikaisemmin. Kyllä koti on lapsen elämän tärkein asia! - Äiti minäkin, bio+ado
Miksi teidän pitää tehdä vielä yksi??? Miksette nyt heti voi laittaa adoptiota eteenpäin;)?? Ihme suunnittelua, kun elämästä ei kuitenkaan noin pitkälle tiedä..tai lapsista ylipäänsä. Itse en tytärteni ollessa vauvoja tiennyt vielä ollenkaan mitä on olla äiti isolla Äällä=)
- Tahattomasti lapseton
voi kärsiä lapsettomuudesta. Olisitko itse valmis teini-ikäisen äidiksi, jos sinulla ei olisi kokemusta lapsista?
- UlkoMamma11
Asuin E-Afrikassa silloin kun apartheid lopetettiin ja he olivat juuri laillistaneet adoption eri rotujen kesken.
Siitä oli paljon keskustelua, onko se hyvä lapsella, kasvaa keskiluokkaisessa valkoisessa perheessä jossa ainoa värillinen ihminen jonka hän tuntee on perheen siivooja. Ja käy valkoista koulua ja elää niin että ei ole tekemisissä ei-valkoisten kanssa. Ja ainota ei-valkoiset jotka hän koskaan tapaa ovat todella koyhiä.
Lopputulos oli se että ei ole ihanteellinen, mutta ei ole varaa ajatella niin.
Lehdessä oli yhden rouvan tarina jooka yritti adoptoida, lopulta hänen 1 vuotias joutui takaisin lastenkotiin, mutta a-äidin mukaan hän ei siellä tutustunut muuhun kuin bakteerien kulttuuriin, niin sai lopulta lapsensa takaisin.
TV:ssä haastateltiin yhtä rouvaa joka oli epävirallisesti hoitanut yhtä tyttoä pienestä asti. Hän oli tuntenut äidin koska äiti oli ollut hänen siivooja, mutta sitten kuoli. Kaupan kassat aina kysyivät 4 vuotiaalta tytoltä että missä sinun äitisi on kun hän kävi kaupassa. Ja tytto osoitti sormella valkoista naista.
Päätä sinä itse mikä on paras vaihtoehto, se että annetaan ehkäisyvalistusta, abortteja jne, painostetaan koyhiä huolehtia lapsista joita eivät voi hoitaa, niiden lastenkotiin jättäminen vai joissakin tapauksissa adoptioon anto. - lkjhgfiu
Ajatuksesi ovat kaikin puolin kannatettavia ja hyviä. Jos kaltaisiasi ihmisiä olisi enemmän tässä maailmassa, niin nälänhätää ei olisi!
Toimeentulotuki on 417 euroa/kk. Suomalaisten elintaso on niin korkea, että esim. toimeentulotuesta voisi helposti lähettää puolet pois kuukausittain ja silti eläisi vielä varsin leveästi kehitysmaiden ihmisiin nähden.
Kehitysmaissa 200 eurolla kuukaudessa moni perhe saisi pitää omat lapsensa, eikä heidän tarvitsisi lähettää lapsia adoptoitaviksi ulkomaille.
Jos jokainen suomalainen lähettäisi 200 euroa kuukaudessa kehitysmaihin, se tekisi 1 000 000 000 euroa kuussa.
Koska sinulla on paljon hyviä ajatuksia, sinun kannattaa alkaa ajaa asioita eteen päin, pienistä puroista syntyvät suuret virrat. - lapsettomat
Hei ihmiset!
Ottakaa selvää adoptioprosessista ennen kuin alatte täällä esittää "asiantuntevia" mielipiteitänne. Ensinnäkin lapselle etsitään sopivia vanhempia eikä päin vastoin ja adoption motiivina ei todellakaan saa olla eikä ole hyväksyttävää se että lapsi halutaan hyvän tahdon vuoksi jotta voitaisiin auttaa lasta. Se ei missään nimessä saa olla motiivina koska lapsi voi joutua kokemaan kiitollisuuden velkaa siitä että joku "armelias ihminen on hänet pelastanut kurjuudesta". Vai on adoptio ihmiskauppaa, salli mun nauraa:D:D:D Kyl on mustavalkoista elämää jollakin! Jos adoptiolapselle on tarjolla rakastava perhe jossain niin onhan se joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin asua lastenkodissa koko lapsuutensa. Itse ainakin olen ikikiitollinen ja onnellinen jos jonain päivänä saamme kauan kaipaamamme lapsen adoption kautta, muutoin kun se ei meillä ole mahdollista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_232463Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.531743Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup111054Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu2951022- 259982
- 146893
- 56854
Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.110759- 46745
Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua8728