Hei!
Kertokaahan joku kuka tietää.
Kun työläinen pitää lomaa, lomaviikkosta kuluu 6 lomapäivää mutta tunnit saa vain 5:ltä päivältä.
Miksi näin, miksei tunteja saa pidettyjen lomapäivien mukaan eli 6*7,5h?
Kiitokset mahdollisista vastauksista.
Kertokaahan joku kuka tietää.
Kun työläinen pitää lomaa, lomaviikkosta kuluu 6 lomapäivää mutta tunnit saa vain 5:ltä päivältä.
Miksi näin, miksei tunteja saa pidettyjen lomapäivien mukaan eli 6*7,5h?
Kiitokset mahdollisista vastauksista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei se ole ihan noin yksinkertaista. Selitys on niin pitkä, että parasta kun luet täältä:
Kuukausipalkkainen http://www.toimihenkilounioni.fi/web/vuosilomaopas/viewer.php?id=19
Tuntipalkkainen http://www.toimihenkilounioni.fi/web/vuosilomaopas/viewer.php?id=20
Koska aikanaan on Suomessakin on ollut kuusipäiväinen työviikko. Jostain syystä lakeja ei ole uusittu kaikilta osiltaan. Nyt töitä siis tehdään viisipäiväisen työviikon mukaan, mutta lomat pidetään kuusipäiväisen viikon mukaan.
Tämä nykyinen on yksinkertaisuudessaan rittävän hyvä, kuukaudessa saa joko 2 tai 2.5 päivää lomaa.
Jos lakia lähdettäsiin tekemään 5 päiväisen työviikon mukaan, eikä lomien pituutta muutettaisi saisi lomaa joko noin 1.67 tai noin 2.08 kuukaudessa. Kumpi olisikaan sitten selvempää?
Esim. kunta-alalla menee vain 5 päivää ja kun 15-vyotta olleet esim. hoitsut niille on kertynyt 45 lomapäivää niin pelkkää vuosilomaa on 9-viikkoa vuodessa.
Tupla vuosiloma verrattuna muihin aloihin.
Pisin loma kunnalla on 38 työpivää. Yhtä mittaa pidettynä olisi vajaa 8 viikkoa
Talviloma 2 viikkoa ja kesäloma 5 viikkoa muutama pekkanen päälle.
Loma perustuu tähän 40h työviikkoon. Ennen se tuntimäärä tehtiin 6 päivänä nyt 5 päivänä.
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 792/2006 vp:
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vuosilomalain muuttamiseksi siten, että vuosilomaa kuluu viisi päivää viikossa nykyisen kuuden päivän sijaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kysymykseen vastattaessa on aluksi tuotava esiin muutama näkökohta vuosilomalain historiaan. Niin sanottua lauantaisääntöä tarkasteltaessa on todettava, että jo laissa työntekijäin vuosilomasta (199/1960 ) säädettiin työntekijän vuosilomaoikeuksista ja siitä, että vuosilomaa annettaessa luetaan työpäiviksi kaikki muut päivät, paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä. Tämän sääntelytavan valinta oli tuolloin luonnollinen, koska käytössä oli kuusipäiväinen työviikko. Lain mukaan arkipäiväksi katsottiin myös lauantai, joka normaalisti oli työpäivä ja siten myös luonnollisesti lomapäivä vuosilomaa pidettäessä.
Vuonna 1965 SAK ja STK solmivat työaikasopimuksen, jolloin Suomessa alkoi siirtyminen 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon eli lauantaista tuli yleisesti vapaapäivä. Samaisessa työaikasopimuksessa sovittiin kuitenkin, että jos viikolle sattuu arkipyhä, on sen viikon lauantai työpäivä. Kun viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin, oli viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä oikeus saada viikko- tai kuukausipalkkansa vuosiloman ajalta. Tuntipalkkaiselle työntekijälle puolestaan laskettiin vuosilomapalkka ns. keskipäiväpalkan mukaan, joka määräytyi vuosilomapäivien lukumäärän ja laissa säädettyjen kertoimien perusteella. Keskusjärjestöjen vuonna 1967 tekemän lomapalkkasopimuksen perusteella kertoimien määräytymisessä otettiin huomioon viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen. Peruskerroin on 5/6 työntekijän palkasta (kuuden lomapäivän on vastattava viiden työpäivän palkkaa).
Vuosilomalakia uudistettaessa vuonna 1972 jatkettiin käytäntöä siitä, että lomapäivät lasketaan arkipäivinä eli lomapäivinä pidetään myös lauantaita tai muuta vastaavaa arkipäivää, joka saattaa olla työntekijän vapaapäivä työssäoloaikana. Tämä seikka ei kuitenkaan sinänsä vähennä työntekijän vuosilomaoikeuksia. Kyse on ainoastaan valitusta tekniikasta loman pituuden määrittämisessä. Näin on todettu vuoden 1972 vuosilomalakia valmistellun hallituksen esityksen perusteluissa. Perusteluissa todettiin lähtökohtana olleen, että kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta tulee saada neljän viikon loma. Jollei työntekijän normaalia vapaapäivää laskettaisi lomapäiväksi, johtaisi tämä siihen lakitekniseen muutokseen, että annettavien lomapäivien lukumäärä olisi vastaavasti vähennettävä. Valittua järjestelmää pidettiin tuolloin parempana.
Uusi vuosilomalaki (162/2005 ) tuli voimaan huhtikuun alussa 2005. Vuosilomalakikomitean esitys vuosiloman pituudesta oli yksimielinen. Palvelussuhteen kestosta riippuen lomaa ansaitaan edelleen joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Uuden vuosilomalain keskeiset muutokset paransivat erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevien vuosilomaoikeuksia. Komitea ei katsonut aiheelliseksi muuttaa käytäntöä loman antamisesta arkipäivinä eikä myöskään päätynyt esittämään aikaisempaa pidempiä vuosilomaoikeuksia. Uuden vuosilomalain mukaan on mahdollisuus työ- ja virkaehtosopimuksissa sopia vuosiloman antamisesta toisin. Tätä mahdollisuutta sekä kuntasektori että seurakunnat ovat käyttäneet hyväkseen tekemissään työ- ja virkaehtosopimuksissa. Siten laskennallisesti viisipäiväinen vuosilomaviikko on jo nykyisellään käytössä vuosiloman laskentatekniikkana. Tämän vuoksi välittömiä muutostarpeita vuosilomasääntelyyn tältä osin ei näyttäisi olevan. Tätä näkemystä tukee myös se, että työaikajärjestelyt ovat nykyisin monimuotoisia. Läheskään kaikki työntekijät eivät tee viiden päivän työviikkoa maanantaista perjantaihin.
Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006
Työministeri Tarja Filatov