Siitä alkaen, kun hän ymmärsi, että vain hän
on jotakin ja minä en,
olen vihannut häntä!
Hän on opiskellut, saanut hyvän ammatin
ja minä parka rakastuin, sain lapsia
ja erosin.
Eron jälkeen en olisi tiennyt,
että yh saa lapsilisää enemmän kuin
avioliitossa,
ellei siskoni olisi kateudessaan sanonut:
-kyllä on väärin, että saat tyttärestäsi enemmän
Kelalta kuin minä pojastani.
Hän on myrkyttänyt äitini ja isäni.
koska hän on enemmän lukenut kuin minä,
niin on "parempi ihminen".
Eikä hän ole yh,
vaan elää aviohelvetissä,
jossa mies pettää ja sisko myhäilee.
Sisko ei ole valmis luopumaan "ansaitsemastaan"
arvosta.
En osaa ajatella asioita niin.
Olen onnellinen lapseni kanssa.
Vaikka meillä ei olekaan metsää ja
verotettavaa omaisuutta,
niin mitä sitten.
Äitini arvostaa siskoani enemmän,
raha puhuu,
enkä minä ole tytön kanssa mitään.
on jotakin ja minä en,
olen vihannut häntä!
Hän on opiskellut, saanut hyvän ammatin
ja minä parka rakastuin, sain lapsia
ja erosin.
Eron jälkeen en olisi tiennyt,
että yh saa lapsilisää enemmän kuin
avioliitossa,
ellei siskoni olisi kateudessaan sanonut:
-kyllä on väärin, että saat tyttärestäsi enemmän
Kelalta kuin minä pojastani.
Hän on myrkyttänyt äitini ja isäni.
koska hän on enemmän lukenut kuin minä,
niin on "parempi ihminen".
Eikä hän ole yh,
vaan elää aviohelvetissä,
jossa mies pettää ja sisko myhäilee.
Sisko ei ole valmis luopumaan "ansaitsemastaan"
arvosta.
En osaa ajatella asioita niin.
Olen onnellinen lapseni kanssa.
Vaikka meillä ei olekaan metsää ja
verotettavaa omaisuutta,
niin mitä sitten.
Äitini arvostaa siskoani enemmän,
raha puhuu,
enkä minä ole tytön kanssa mitään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Et sinä mikään parka olisi josset säälisi itseäsi noin paljon.
Juurihan kirjoitit että siskollasi on oma kuormansa. Tuskin hänelläkään on helppoa, varsinkin kun on noin katkera ihminen siskona.Vao onko hänkin yhtä katkera?
Ei ole siskosi vika jos sinä et ole mukava ihminen, sellainen josta pidetään.
Sen kanssa oppii elämään, kyllä joku sinustakin pitää.
Etsi sellaisia ihmisiä ja ota etäisyyttä vanhempiisi jossei sieltä suunnalta sinulle ole mitään hyvää tiedossa. Älä kuitenkaan myrkytä tyttäresi mieltä isovanhempiaan kohtaan. Anna hänen vanhempana tehdä omat johtopäätöksensä heistä.
Olipas törkeästi sanottu: ei ole siskosi vika jos sinä et ole mukava ihminen.. Itse et vaikuta ollenkaan mukavalta ihmiseltä. Kai sitä katkeraksi tulee jos vanhemmat eivät pidä kuin sisaresta!!
Ja tuossako ei olisi
katkeruudelle tilaa
tai aihetta =)
Minä en ole täällä valittanut että vanhempani eivät pidä minusta kuten pitävät veljestäni, se on vahempieni valinta. Pidän silti veljestäni joka on mukava ihminen. Meillä on hyvä suhde vanhemmistani riippumatta. Olisi hullunkatkeraa syyttää vanhempieni teoista veljeäni tai vielä vihata häntä, omaa perheenjäsentä!!!
Jotkut ihmiset ovat rakastamisen arvoisia joidenkin toisten silmissä ainoastaan täytettyään tietyt ehdot kuten aloittajakin mainitsi (sisko täyttää ehdot). Kaikki vanhemmat eivät osaa rakastaa lapsiaan ehdoitta. Joskus ongelma on niissä rakastamisen ehdoissa: ihminen ei välttämättä tule koskaan täyttämään niitä ehtoja joita jotkut rakastamiselle/hyväksymiselleen asettavat. Miksi siis iskeä päätään seinään?
Provosoiva vastaukseni perustuu siis omaan kokemukseeni, haluan herättää aloittajaa pois itsesäälistä; josseivat hänen vanhempansa pidä hänestä, niin sitten eivät pidä! Ei heidän ole pakko. Eikä aloittaja pysty heitä väkisin saamaan pitämään itsestään!!! Aloittajan kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten pariin jotka hänet hyväksyvät omana itsenään (niitä on varmasti olemassa, kuten ekassa vastauksessanikin mainitsin) ja irtautua vanhemmistaan! Ja taas oman kokemuksen kautta! Itse valittelin tilannetta kymmenisen vuotta sitten kun eräs ihminen herätti minut tuosta tölväisemällä oikein kunnolla: mitä siinä mariset, oletko aikuinen ihminen noin riippuvainen vanhemmistasi! Aikuinen ihminen keksii muutakin tekemistä kuin roikkua sellaisten ihmisten perissa, joilta saa vain huonoa kohtelua. Itselleen siinä harmia tekee kun kuuntelee ikäviä kommentteja, toivoo saavansa hyväksyntää jota ei tule. Jos tilanne on niin synkeä kuin aloittaja kuvasi, niin mitä ihmettä hän vielä luulee saavansa vanhemmiltaan? Ja miksi myrkyttää oma ja tyttärensä mieli olemalla turhaan katkera??? Vihaaminen tekee vihaajallekin pahaa!!! Aloitusteksti oli niin ärhäkkää että pakkohan siihen on vastata ärhäkästi!!!Ihmissuhteita ja lämpöä on jokaiselle tarjolla jossain, miksi kerjätä sitä sieltä mistä sitä ei selvästikään ole tulossa??? Haloo?
Ja olinko taas ilkeä?
Mielestäni esitin molemmissa vastauksissani kysymyksen aloittajalle.
Totta kai kasvatus on syynä veljesi käytökseen. Jos häntä olisi rakastettu ja huomioitu lapsena, hänestä olisi tullut onnellinen ja rakastettava.
siis veljeni on lämmin ja herttainen ihminen, en siitä mitään valittanut, mainitin sensijaan, että vaikka vanhemmillamme on taipumus suosikkilapsen pitoon, se ei ole hajottanut meidän sisarusten välejä.
ja tunnen murhettakin kun siskoksilla on asiat niin solmussa :(
En tiedä miten lohduttaa, sillä en ole joutunut koskaan kokemaan moista. Olen aina ollut isosiskoni "suojeluksessa" ja olemme toisillemme rakkaampia melkein enemmän kuin vanhemmat ovat meille.
Ovatko välinne jo niin pahat ettette voi edes keskustella. Kipeätä varmasti tekee mutta on rohkean ihmisen merkki.
Vihaako siskosi sinua? Ettet vain itse olisi kuvitellut asioita tai olisi itse kateellinen? Koettakaa olla täysin rehellisiä toisinpäin niin jospa se siitä.
Tsemppiä.
Monissa perheissä on jollekin perheenjäsenelle
langennut/langetettu ns. syntipukin rooli, olipa siihen aihetta tai ei. Joku toinen on aina hyvä, tekipä mitä tahansa ja joku toinen ei, tekipä hänkin mitä tahansa.
Perheitä on monenlaisia, ja todellakin jotkut vanhemmat voivat antaa vain ehdollista rakkautta.
Itsekin tämän olen kokenut. Tästä viisastuneena pyrin rakastamaan omia lapsiani tasan sellaisina, kuin he ovat.
Eli otit opiksi todella fantastisella tavalla.
Ehkä perheemme läheisyys johtunee siitä, että me perheen naiset olemme luja rintama sillä isämme on kohdellut meistä jokaista alentuvasti ja määräillen, toisin sanoen hunosti. Tiedä sitten miten asia olisi jos talossa olisi poikakin -mut kun ei ole!
Isäni puolelta kyllä tiedän hänen ja hänen veljestensä sisäisistä ristiriidoista joten yleistä kai se on. Hänellä nyt kuitenkin 11 sisarusta joten kaipa tuolla määrällä aina joku jää huolenpitoa ilman.