voit nähdä ja kuulla?
Onko olemassa vain se
minkä...
31424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
kuulla, mutta silti se voi olla olemassa. Kaikki, joka on koettavissa, on olemassa.
on? Mikä silloin häviää, kun rakkaus kuolee? Tai mitä tulee lisää, kun rakkaus syntyy?
kuole koskaan. En usko ainakaan että helpolla niin tapahtuu. Se rakkaus on sydämessä ja siellä pysyy tunteena.
niin.. no rakkaushan ei ole ihmisen keksintö niinku vaikka aika. eihän aikaakaan olisi jos ei olisi ihmistä. vaan mitäpä minä tiedän. kunhan kerron varmoja faktoja joita olen jostain joskus lukenut. mutta ei kai sitä rakkautakaan voi ottaa ja pyöritellä käsissä kuin lumipalloa. ja koska olen mies niin minunhan ei ole tarkoitus ymmärtää mitään rakkaudesta. minun täytyy paistaa lihaa, juoda viinaa, tapella ja puhua naisista kuin autoista.
rakkauden kohde tekisi mitä tahansa... vaikka ei antaisi vastarakkautta?
Sinäkin tunnet niin, että rakkaus on jotain sinussa, sisälläsi. Mitäs sanot sellaisesta ajatuksesta, että voisi voisi rakastaa kaikkia ja kaikkea? Sellaisena kuin se on. Tämä menee vähän ohi tästä rakkaudesta mieheen, tiedän kyllä, mitä tunnetta tarkoitat, se on jonkin veran erilaista, mutta jonkinlaisena yleisempänä tunteena, silti hyväksyvänä rakkautena laajennettavissa laajemmallekin?
hippijuttuja vai? Joo, ne on tosi jees.:D
Mä olisin varmaan siihen aikakauteen halunnutkin nuoruusvuoteni ajoittaa mielummin. Musta olisin soveltunut sinne luonteineni paremmin kuin tänne 2000-luvulle.
tarvikaan ymmärtää. Riittää, että sen tuntee ja tiedostaa itse. Ei parisuhteessa kummankaan tarvi tunteitaan analysoida toiselle. Riittää, kun on hemmetin hyvä olla toisen kanssa.
rakkaus. kyllä se sieltä vielä tulloo ku maltetaa oottoo:)
hippirakkaus jo kuollut? Huuhaata suorastaan?
Juu, ja kyllä minustakin olis hyvä hippityttö tullu...
se kuollut. Ehkä se on saanut vain negatiivisen kaiun... en kyllä tiedä, miksi.
nyt avasit luukun tuolla minun pään sisällä jonka olin teljenny laudoin. tarkoitakko nää nyt semmosta ku istuu paskalla nii onko siinä seinien takana mitään ku sitä ei nää. tai ku puu kaatuu mehtässä nii jääkö kukaan alle.. tai miten se oli. vai mihin se meni..
tai jos joku väittää "näkevänsä" sinne seinän taakse, niin hän valehtelee. Tai vain luulee näkevänsä, koska eihän kukaan voi todellakaan tietää, mitä seinän takana on. Vai voisko?
niin. eihän sitä voi tietää. ja ikinä ei saa sanoa että on 100% varma jostain kun eihän sitä voi olla. ja sitte ku nuita syntyjä syviä tuossa yhdesti ääneen pohdiskelin niin sanoin että ihmismieli ei voi käsittää ääretöntä. nii ei menny ku kaks sekuntia nii kaveri sanoi että kyllähän minä ainakin sen tajuan.. tai sitte oon vaan tyhmä ku ei mee jakeluun. o-ou nyt aukes ovi maailmankaikkeus asiaan.. huh huh. kohta se taas pää sekoaa.. ja alkuräjähdystä en hyväksy sitte alkuunkaan..
päätä sekoiteta... jookos? Ihan vähän vaan... ;)
No selittikö tämä keskustelukumppanisi äärettömän? Kysyitkö tarkentavia kysymyksiä? Ainutlaatuista tietoa tarjolla ja näin vaan meni nyt ohi...
Onkohan ääretöntä edes olemassa? Jos se on vaan ihmisten keksintöä, kun ei ymmärretä kaikkea, niin tuohan on helppo ratkaisu.
ja todeta että minä en voi nähdä enkä kuulla sinua - etkä sinä minua. Jätän silti kutkuttavasti auki arvoituksen siitä, olemmeko me olemassa.
se jää, olemassaolomme. Joku, todennäköisesti ihminen siellä niinkuin täälläkin sanoja kirjoittelee koneelle. On toki olemassa jo koneita, jotka jäljittelevät tällaista yksinkertaista ihmiskeskustelua, niin että on mahdotonta sanoa, onko joku kirjoittaja oikeasti olemassa, vai onko vaan ohjelmoitu kone. Siis periaatteessa. Uskon kyllä, että sinä olet olemassa, kun näen kirjoittamasi tekstin.
Tiesitkö muuten, että esimerkiksi skitsofreenikot todella kuulevat niitä ääniä ja näkevät näkyjä. Ne ovat heille ihan yhtä todellisia aistiärsytyksiä kuin vaikka se, että näet, mitä sanoja olen tähän kirjoittanut. He oikeasti kuulevat asioita, joita me emme kuule. onko niitä ääniä olemassa?
pitäis varmaan hommata tuo nimi erkki. joo hyvin kyllä sanoit tuosta skitso hommasta. jos vois nii haluaisin olla yhden päivän skitsofreeninen.. tai siis sellainen jolla on tosiaankin useita persoonia.. ku eikös sitäki oo lievempää sorttia. ja sitte taas tulla tolokkuihin.. mutta empä sitte tiiä.. minä meen nukkumaan minäki oon joihan sekasi.. heippa:)
menee ihan varmasti sekaisin. Heippa!
Jotkut on, jotkut ei.
juuri jokin sun kommenttisi tuolla aiemmin sai mut heittämään tämän ajatuksen foorumille.
pierunhaju.
oliskin helppo harhauttaa luulemaan, että vaimo siinä vieressä vielä on, vaikka ei oliskaan...
jos ilma sakenee = on vieressä. jos ilma ei sakene = ei ole vieressä.
ilma, niin täydestä menee... ;)
sakeutetaan se ilma... joo, mä lähdenkin tästä jo sakeuttamaan omaa ilmanalaani...
perinteisesti silmiä ja korvia?
Minä uskon että on enemmänkin kuin vain se minkä voi nähdä ja kuulla..
Mitähän haet takaa..
meillä paljon asioita, joita ei osata selittää.
ja mitä/ketä..
"Onhan meillä paljon asioita, joita ei osata selittää."
Tuo kuulosti minusta kovin herttaiselta :D
Meinaatko siis iha näit kaikkea ilmestyksiä, jotai stigmatisaatioita, spontaaneja itsesyttymisiä, ufoja, poltergeistejä yms yms?
gravitaatio tai universumimme syntymekanismit tai pimeä energia...
Tai kuinka paljon ihminen voi luottaa omiin aisteihinsa, koska erilaisilla tempuilla pystytään niitä huijaamaan. Ja ihminen odottaa näkevänsä, mitä näkee. Oikeastaan me ei edes lueta sanoja, niin kuin ne on tässä kirjoitettu vaan suuren osan oletamme, näemme ja ymmärrämme ne sellaisina kuin haluamme. Onko sitten ihme ettemme aina ymmärrä toisiamme?
Uskoisitko vaikka stigmoihin, jos näkisit omin silmin sellaisen ilmestyvän? minä en tiedä uskoisinko sittenkään... tai mihin yleensä uskon ja miksi...
Huijatuksi tuleminen vaatii ensin luottamista huijaavaan.
"Oikeastaan me ei edes lueta sanoja, niin kuin ne on tässä kirjoitettu vaan suuren osan oletamme, näemme ja ymmärrämme ne sellaisina kuin haluamme. Onko sitten ihme ettemme aina ymmärrä toisiamme?"
Hmm. Olen huomannut saman, sanoja väännellään ja luetaan väärin. Tosin onhan kirjoitettu sana erilainen mitä sanottu, sanomiseen liittyy äänen lisäksi tunteita ja eleitä ja ilmeitä. Tällainen valkoinen ja kovin neutraali alusta tarjoaa omalle mielelle vallan prosessoida sanoja, kaihtaen kirjoittajan oikeata tarkoitusta. Tosin on myös vaikeaa kirjoittajalle antaa lukijoiden ymmärtää jostain viestistä oikea sanoma.
Jos näkisin stigman omin silmin ilmestyvän jollekin niin.. En pelkästään silmiini luottaisi, tahtoisin koittaa lähemmäksi mennä ja tuntea koskematta tällaista minulle uutta ilmiötä.
Luotan vaistoihini enemmän mitä silmiini ja sormiini. Jos keskitän mieleni johonkin asiaan, antaa se minulle enemmän tietoa mitä katse tai kosketus.
Uskon että täällä on muutakin kuin mitä meidän normisilmät meille näyttävät..
mieltä kanssasi.
Tai sitten halusin lukea viestisi sillä tavalla... mene ja tiedä... ;)