Nykyinen toimistotyö ei huvita tippaakaan. Eikä myöskään mikään muukaan työ, joita työmarkkinoilla on tarjolla. Kuitenkin pitäisi saada työelämässä kulumaan n. 30 vuotta ainakin, jos senkään jälkeen mitään eläkettä on tiedossa? Työn tekeminen tuntuu todella turhalta, mutta pakko se on kai jostain leipää pöytään etsiä. Koulujakin on käyty ihan riittämiin, siltä osin esteitä ei ole. Jotenkin tässä pitäisi saada aikaa tapettua. Veikkaan, että työttömänä syrjäytyisi työstä vieläkin pahemmin ja jonkin ajan kuluttua olisi aika tavalla pihalla työelämästä myös osaamisen suhteen. Kai tässä yhteiskunnassa olisi mielellään mukana, verojen maksaminen on yksi osa sitä. On tää jotenkin niin koomista puuhaa istua kopissa. Sinänsä hassua on se, että tässä puuhassa tuntee itsensä lähinnä idiootiksi.
30 vuotta olisi vielä edessä
Työ tylsistyttää mielen
91451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen ollut pätkätöissä monta vuotta ja vaikka yleinen "mielipide" on että työttömän kuuluisi olla onnellinen saadessaan töitä, totuus on se että minun kohdalla se ei tee sen onnellisemmaksi. Teen kyllä sillä ajatuksella töitä että saahan siitä rahaa mutta tullakseni onnelliseksi tarvittaisiin jotain muuta.
En siis työttömänäkään ole onnellinen, elämä tuntuu turhalta työttömänäkin. En vaan oikein edes tiedä mitä olen vailla...
Tänä päivänä puuttuu kaikesta se ilo tehä!!!Mie muutin oman työn toisenlaiseksi joten jos kiinnostaa niin voin kertoa siule!!
Olen enemmän kuin samaa mieltä,teen itte nykyään semmosta työtä jota kutsun harrastukseksi josta hankkii ja on aivan toista!!Iske email ni voi kirjotella asiasta enemmän!!
Työnnä se verkostomarkkinointis tai muu huijausvedonlyönti kaupittelutupushössötys vaan sanonko minne. Hauku vaan ennakkoluuloseksi, mutta olen nähnyt tarpeeksi tuttuja, jotka ovat em. puuhaa yrittäneet ja huijanneet ensin itteensä ja sitten yrittäneet samaa kavereille. Sekoboltsia puuhaa. Osuiko tää veikkaus edes lähelle?
Kyllä siitä paistoi heti läpi pesunkestävä verkostopelle :). Mistäköhän noita keskimääräistä tyhmempiä ihmisiä löytyy..
Hassua muuten, että vm-kusetuksiin lankeavat ovat aina yleensä henkilöitä, joita on aiemmin jo kusetettu teeman ympärillä.
Minä tunnen ihan samallalailla.
On usein päiviä jolloin vain koittaa kellon soidessa keksiä jotain syytä, ettei tarvitsisi töihin lähteä. Mutta pakkohan se on.
Eikä se työpaikan vaihdoksen kautta muutu, se on vaan se työnteko. Tai lähinnä se, että siinä menee koko elämä. Mieluummin olisin tosin iltatöissä mutta sitten en voisi harrastaa mitään ja siinä se muu elämä sitten menisikin.
Ja tässä toimistotyössä on fyysisesti niin kovilla, että koskaan kokonaan terve olo, vaikka liikuntaa harrastaakin.
Joo...mutta mulla onkin vielä 40 vuotta tätä oravanpyörää.
Mun työpaikan vaihdosta on kolme kuukautta ja ko alan työkokemusta kymmenisen vuotta. Nyt alan olla kunnan hommia täys. Ei tarvitse odottaa ylennyksiä, talossa kauemman aikaa olleet pitää kiinni omista hommistaan ja mulle annetaan tyhmimmät hommat, vaikka kokemusta ja pätevyyttä olisi enempäänkin.
Eikä tämä ole ensimmäinen työpaikka joka alkaa alkumetreillä tympimään. Kai vika on vain minussa, en tiedä.
Olen yrittänyt kiihkeästi miettiä mitä tehdä tilanteelle ja ratkaisu lienee täydellinen alan vaihtaminen. Oppisopimuksella ja heti kun se on mahdollista. Tältä alalta en aio eläkkeelle jäädä.
Ei se alan vaihtaminenkaan auta.
Vaihdoin itse alaa ja onnistuin löytämään työtäkin. Lopputulos: jouduin entistä kaameampaan paikkaan ja vielä kurjempiin oloihin.
Alan vähitellen menettää uskoni. Ehkei sellaista työtä ole olemassakaan, missä minä voisin viihtyä. Pitäisikö siis suosiolla tyytyä joihinkin suorittavan tason hommiin eikä kurkotella kuuta taivaalta?
Mä oon just vaihtamassa paperinpyörittelyn ja asikaspalvelun vieläkin enemmän suorittavaan hommaan, kun on monet vuodet ollu asiakaspalvelussa alkaa sekin tuntua kuluttavalta. Ainainen "akvaariossa oleminen" puuduttaa. Ja mäkin pikkuinen luulin, että mun koulutus oli monipuolinen, ei ollut -ei aikanaan työnantajien mielestä.
toivoton olen minäkin, mut on pakko vielä kerran yrittää saada muutosta aikaiseksi. Liian monta vuotta on jäljellä, jos ei pidä työtehtävistään.