Mies sanoi olevansa minua 9 vuotta vanhempi kun tavattiin. Pitkä tarina..ei kehdannut korjata asiaa aluksi ja sitte meidän suhde muuttui vakavemmaksi. Itse olen 24v. Sain parin kk tapailun jälkeen kuulla totuuden, eli että on 14 vuotta minua vanhempi. Ajattelin suhteen alussa että tuo 9 vuotta on sopivan paljon, enemmän on liikaa. Rakastan todella tätä miestä, enemmän kuin ketään ikinä. Arvomaailmat meillä menee tosi hyvin yhteen, kaikki menee. Hän ei pettäisi ja muutenkin on minulle täydellinen kumppani.
Onko iällä väliä? Toisaalta olen onnellinen että kuulin oikean iän vasta nyt, koska en olisi hänen kanssaan muuten yhteen päätynyt. Mutta voiko tästä pidemmän päälle tulla mitään ja olisiko parempi ratkaisu erota. Sinänsä sillä valheella ei ole merkitystä, se on näiden asioiden valossa sivuseikka. Ja ymmärrän kyllä hyvin miksi hän näin teki. En jaksa siitä sen enempää selittää, sillä ei ole merkitystä.
Ainut ongelma on tämä ikäasia. Olen ihan hukassa. Neuvoja, kiitos.
Onko iällä väliä? Toisaalta olen onnellinen että kuulin oikean iän vasta nyt, koska en olisi hänen kanssaan muuten yhteen päätynyt. Mutta voiko tästä pidemmän päälle tulla mitään ja olisiko parempi ratkaisu erota. Sinänsä sillä valheella ei ole merkitystä, se on näiden asioiden valossa sivuseikka. Ja ymmärrän kyllä hyvin miksi hän näin teki. En jaksa siitä sen enempää selittää, sillä ei ole merkitystä.
Ainut ongelma on tämä ikäasia. Olen ihan hukassa. Neuvoja, kiitos.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ole ongelma. Eläkä tee siitä sellaista.
Se, että mies valehteli ikänsä johtunee siitä,
että hän ehkä pelkäsi ikäeronne karkottavan sinut.
Valehtelu sinänsä ei ole mukavaa. Siitä tahtoo
jäädä kiinni ennemmin tai myöhemmin ja sitten
ei ole kenelläkään kivaa:/
Hei sinä siellä!
Tämä viestisi olisi pitkälti voinut olla minun omani. Itse tapasin myös vanhemman miehen, joka valehteli ikänsä, jopa reilusti enemmän kuin tuo sinun miehesi. Loppujen lopuksi meillä ikäero kertyikin 15vuotta. Ennen tätä totuutta ehdin kuitenkin tutustua häneen ja alkaa seurustella tämän kanssa.. Olihan se pieni shokki, mutta iän takia en häntä jättänyt, koska se oli pientä meidän rinnalla. Siispä päätin jatkaa seurustelua ja tällä hetkellä 5 yhteistä vuotta takana ja naimisissa ollaan :) Hyvin menee!
Ainiin.. Unohtui lisätä tuohon vielä se, että miehen motiivi oli tosiaan se, että luuli etten huoli häntä jos kertoo oikean ikänsä. Menettämisen pelkoa siis, kuten ensimmäinen vastaaja jo naputtelikin.
Tee siis kuten sydämessäsi tuntuu oikealta. Älä tuollaisista välitä, en minäkään välittänyt :)
on tosi paha-asia, mutta ikäero ei
No mä nyt selvennän sen verran, että tavattiin baarissa ja sattumien summana alettiin jutella. Arvuuteltiin toistemme ikiä siinä ja mä veikkasin aikalailla alakanttiin sen ikää ja välillä juksattiinki omaa ikää ja se oli sellasta leikkiä. Ei se edes "tahallaan" valehdellu..no tätä nyt on hankala selittää. Kumpikin varmaan sit aatteli et se olis ollu yhdenillan juttu tjtn. Ei siinä vaihees kumpikaan aatellu että tästä mitään tällästä tuliskaan, todellakaan. Kumpikin oli eronnu ihan hiljattain.
Sit olikin pitkä aika ku nähtiin sillon tällön ja sit vasta alettiin tapailla tosi aktiivisesti ja seurustella. Mies sanoi että tiesi kyllä että pakko olis tuo asia korjata ja mä ymmärrän hyvin miksi se oli niin vaikeaa. Ja vihdoin kun asia sitte kävi ilmi niin mies sanoi että kivi putos sydämeltä, oli sen verran sitä vaivannu ja kyllä mä sen huomasinki. Kun mies on todella rehellinen ja suoraselkäinen. Ja hän ei tahallisesti ikäänsä valehdullu, se oli väärinkäsitys joka sit jäi selvittämättä.
Se, miksi kuitenki sitte päädyttiin yhteen tuon tauon jälkeen, oli se että kumpikaa ei voinu toistaan unohtaa. Ja mulle ei oo ikinä kenenkään kanssa niinkään käynyt. Muutoin tämä suhde on ihan täydellinen ja jos kaksi ihmistä voi olla toisilleen luodut, niin siltä ainaki tuntuu...
En mä haluaisi tätä hukkaan heittää. Hyvin luultavasti siinä kävis niin että katuisin ehkä jopa lopun elämääni! Muistelisin aina sitä täydellistä rakkaustarinaa... Tämä ikäjuttu painaa vain pahasti, unohtaahan sitä ei voi, pitäis oppia hyväksymään se, kuinka? Kyllähän tuo valehtelu painaa vähän, mutta mä ymmärrän miksi siinä kävi niinkuin kävi. Enemmän painaa tuo ikä, mua hävettäis ihmisille sanoa että seurustelen melkein nelikymppisen kanssa. Ikävä sanoa noin, mutta siltä vain tuntuu. Apua, mikä tilanne...
miehesrä niin onnea matkaan, eihän tuo ikäero mikään kamala ole. Ja muiden mielipiteitä jos alat kuunteleen niin eihän toi suhde onnistu
No tuota nyt ei voi varsinaisesti valehteluksi sanoa.
väärinkäsitys, jota oli nolo korjata.
Anna palaa!
Oman ikänsä valehtelu kertoo huonosta itsetunnosta. Järkevä mies ei valehtele, koska tietää että valheesta voi jäädä kiinni ja se saattaa pilata koko suhteen. Näin on nyt vaarassa käydä teillekin.
Sanot rakastavasi miestä, mutta harkitset eroamista koska miehen oikea ikä tuntuu liian korkealta. Entäpä tilanne kymmenen vuoden kuluttua? Sinä olet elämäsi voimissa, pirteä kolmekymppinen. Mies jo viisikymppinen, vuosikymmenen päässä eläkeiästä. Kannattaa pohtia miltä tämä ajatus sinusta tuntuu.
Oma exäni oli 17 vuotta minua nuorempi eikä ikäero ollut meille koskaan mikään ongelma. Läheisillemme se oli alkuun ihmettelyn aihe. Oletkos huomanut, että esimerkiksi Paavo Lipponen on 26 vuotta Päivi Hetzbergia vanhempi ja Hlemut Kohlin nuorikko taitaa olla yli 30 vuotta herraan nuorempi. Kaikkien aikojen legendaarisin Hollywood-liitto oli Humbrey Bogartin ja Lauren Bacallin välillä. Humbrey oli 45, kun tapasi 20-vuotiaan Laurenin.
Jos tykkäät hänestä, niin tykkäät, jos et niin et. Eihän sinun pitäisi edes kysyä tuollaista asiaa, jos tunteesi ovat todellisia. 14 vuotta ei ole ikäero eikä mikään!
Olen huomannut, että naiset, joilla on ollut itseään vanhempi miesystävä eivät juuri nuorempiin enää palaa. Mies kasvaa aikuiseksi paljon hitaammin kuin nainen.
Toinen huomattu juttu on se, että isoihin ikäeroihin suhtautuvat kriittisesti ne, joilla omaa kokemusta asiasta ei ole. Siis ne, joilla on vain luuloja ja mielikuvia. Sen sijaan ne, joilla kokemsuta on, eivät ongelmia näe.
Olisi muuten aika, että joku tekisi lisuritasoisen tilastollisen tutkimuksen ikäeron vaikutuksesta avioeron todennäköisyyteen. Epäilen nimittäin, että ikäero jossain määrin lisää avioliiton kestävyyttä.
Ashton Kutcher (7.2.78) ja Demi Moore (11.11.62)
järki hoi!
miksi vertaatte JULKKISLIITTOJA tavisliittoihin?
julkkisliitoissahan on vain 2 tärkeetä asiaa; RAHA JA LIITON JULKISUUSARVO! ja noissa julkkisliitoissahan on myös se että siellä Hollywoodissa on ne kauneuskirurgit sun muut jotka saa 40v näyttämään lähes parikymppiseltä nuorikolta.eli JULKKISLIITOT ON AIKA PALJON ERI ASIA KUIN TOSIELÄMÄN TAVISLIITTO(herätkää nyt te pahvit jotka elätte ruusunpunaisissa unelmissanne).
sanoisin ap:lle että jos se suhde tuntuisi nyt ihanalta niin go for it, ainahan voi myös erota jos elo menee mahdottomaksi istumiseksi ja kotona tylsistymiseksi. kun et vielä mikään kovin vanhakaan ole, niin kannattaako vielä ihan tosissaan sitoutua?kyllä kuule ne vanhemmatkin miehet pettää siinä missä ne nuoretkin jätkät, että turha tuudittautua uskollisuuden mielikuvaan.
mutta kaikesta huolimatta tee niinkuin parhaaksi näet. mun mielestä suhteeseen ei kuulu se että hävetään uutta kumppania jonkin tietyn piirteen takia, vaan häntä sitten oikeasti rakastetaan jos ollaan suhteessa.
heissan! Mielestäni jos kaks aikuista rakastaa toisiaan vilpittömästi todella paljon niin ikäerolla ei ole mitään merkitystä. Yks tuttu muija on 30v ja mies 47v ja heillä menee oikein hyvin. Kuuntele sydäntäsi ja tee niin kuin se sanoo. Jos joku kritisoi teidän ikäeroa niin älä valita siitä. Ei kannata hävetä mitään. Ole ylpeä vain että oot löytänyt hyvän miehen
Kerrot olevasi onnellinen. Miksi ihmeessä pelästyit miehesi oikeaa ikää? Miksiköhän hän ei sinulle sitä heti alkuun kertonut? Tuo kuulostaa hieman oudolta...No itse rakastuin 23vuotiaana 19 vuotta vanhempaan mieheen ja se oli menoa. Naimisissa kerkesimme olla 19 vuotta, kolme lasta saimme. Mieheni kohtalona oli kuitenkin kuolla tapaturmassa. Hän on ollut elämäni mies.
Jos sinua hävettää teidän ikäeronne, ei suhdekkaan onnistu.
Parisuhteessa ei voi hävetä toista minkään asian takia, vaan toinen on otettava karvoineen päivineen, sellaisenak kuin on.
Mitä tuleva tuo :) Ollaan yhdessä ja jos erotaan niin ei ainakaan tuosta syystä.
Hienoa! Toivotan onnea teille. Sitä nimittäin tarvitaan, oli ikäero mikä tahansa.
Teit hyvän päätöksen. Ei kannata koskaan tuomita ikäeron takia, koska nehän ovat pelkkiä numeroita ja rakkaudessahan ne eivät merkkaa mitään vaan se mitä tuntee toista kohtaan.
Itselläni on mies joka on minua itseäni 32 vuotta vanhempi ja meillä menee hyvin. Tuntemattomat ihmiset ihmettelevät ja puhuvat vaikka mitä, mutta sen ei pidä antaa häiritä ollenkaan vaan mennä porskuttaa eteenpäin oman rakkaan kanssa. Saattaahan olla että ovat kateellisia, kun eivät itse saa aikaan kypsää ja aikuismaista suhdetta... ;o)
Onnea teille!!
no teille ei varmaan KUKAAN OLE KATEELLINEN...
hyi helevetti, miten sä voit edes koskea niin raihnaiseen ukkoon..
32v sua vanhempi!!onko sulla päässä vikaa?
ihmetteln vaan että onko se mies ihan tajuttoman rikas kun tuollaiseen suhteeseen ryhdyit?kun itse en vapaaehtoisesti koskisi ryppyiseen vanhaan yököttävään ukkoon vaikka maksettais!
no onnea mummoutumisellenne, sitä se teidän elämänne tulee olemaan..odotahan vaan kun mies vanhenee niin pääset työtämään ja paapomaan häntä pyörätuolissa, kuin lasta konsanaan..
jos olisin sukulaisesi niin häpeäisin sinun ja miehesi suhdetta kuollakseni..et kyllä tulis mun juhliin..ei tulis kutsua..jos olisit mun sukulainen.
tällä jennillä ja niinistön saulillaki n30 vuotta ikäeroo,mutta taitaa raha ja valta merkitä enempi kun rakkaus...
Toinen on 50 vuotiaana paappa ja toinen karismaattinen kokenut Mies. Toiset 50 vuotiaat naiset ovat harmaantuvia kitiseviä mummoja ja toiset meneviä viiskymppisiä aikuisia naisia. Eli on ihmisestä eikä iästä kiinni.
Minullakin suhde 15 v. vanhempaan mieheen. Ei sitä ikäeroa huomaa, ja olen onnellinen hänen kanssaan. Tosiaan kavereille en valitettavasti ole kehdannut sanoa minkä ikäinen hän oikeasti on..