Luulen että kaikki suhteeni kaatuvat yhteen noloon asiaan: Menetin poikuuteni vasta 20 vuotiaana, joka aiheuttaa minulle suurta häpeää. Suurimman osan aikuiselämästäni olen viettänyt parisuhteessa enkä ole onnistunut keräämään kovin paljon yhden yön hoitoja. Tämä seikka kaivertaa minua erittäin paljon ja syvältä. Olen päätynyt pettämään ja olen erittäin mustasukkainen naisieni entisille hoidoille. Poikkeuksetta kaikilla tyttökavereillani on ollut seksisuhteita 10 ennen minun tapaamistani, sekstailu kun on alkanut n. 15 vuoden iässä. Heillä on siis puoli vuosikymmentä etumatkaa hedonista ja intohimoista kokeilua minuun verrattuna, ja ovat valmiita vakiintumaan nuoruuden sekoilujensa jälkeen. Asia on hullunkurinen, että minut tavatessaan kaikki ovat halunneet kanssani perhettä ja ties mitä yhteistä tulevaisuutta, ja sitä kai minäkin haluaisin. Mutta myöhäinen poikuuteni menettäminen ajaa minut hulluksi, ja asiallehan ei mitään voi. Onneksi menetin sen sentään nuoruuden suuren ihastukseni kanssa. Miksi minun pitikään olla niin ujo nuorena? Olisin varmasti onnellisempi elooni jos olisin kuten muut ihmiset.
Mentin poikuuteeni liian vanhana
Jaba 25 v.
8905
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tse syyllistyi samaan virheeseen aikanaan ja sittemin vietin pari vuotta aika vauhdikasta elämää. Syynä kasvaminen vasemmistolaisessa tuppukylässä jossa kaikki muut paitsi paperimiehet olivat(ovat)alempiarvoisia. Muutin vain reilun sadan kilometrin päähän, mutta henkisesti matka oli valosvuosia. Iso kaupunki tarjosi loputtomat mahdollisuudet yhdenillan juttuihin ym. seikkailuun. Kokemuksia kannattaa kerätä nuorena vaikka pettämällä, koska muuten vanhemapana kadut ja paljon.
Naisten kertoman kumppaneiden määrän saat useammassa tapauksessa kertoa n. 2, niin pääset todelliseen määrään. Neuvoni vanhemapana valtionmiehenä on: elä nyt ja siinä, koska parhaat vuotesi ovat juurikin NYT. Jos olet aikaisemmin ollut nössö, niin paikkaa vanhinko korkojen kanssa. Pokia löytyy hyvikin yllättävistä paikoista, eikä aina vain baareista.
oli juuri sopiva hetki. Ei liian aikaisin eikä myöhään.
No on sullakin murheet. Meinasitko hautaan asti murehtia sitä, että pääsit tuikkaamaan naista "vasta" 20-vuotiaana? Joo, on se kauheeta. Älä nyt missään tapauksessa pääse yli siitä äläkä ikinä edes harkitse sitoutumista kenenkään kanssa.
Menetin neitsyyteni 44-vuotiaana. Eikä harmita yhtään. Tosin sen ei luulisi ketään kiinnostavan.
eikä harmita yhtään. Hyvä vaan, ettei tullut nuorena sekoiltua. Sen jälkeen on ollut vain kaksi naista, joista toisen kanssa olen nykyään onnellisesti naimisissa.
Mulla vielä poikuus tallella 22v kohta 23v, harmittaa itseä kun on niin ujo että ei oo saanu ketään!!! :( No täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja mennä iskemään joku hyvännäköinen nainen!!!
Itse olen pari vuotta sinua vanhempi, eikä naisista ole mitään kokemuksia. Seksi on tullut tutuksi vain pornon kautta, kaikki oikea fyysinen kontakti on minulle täysin vierasta. Valitettavasti tunnen myös muita ikäisiäni miehiä, jotka ovat 100% kokemattomia.
Faktahan on, että jos mies ei ole erittäin komea/rikas/isokaluinen ja ei yritä aktiivisesti tutustua naisiin, niin mies tulee elämään elämänsä täysin yksin, vailla mitään kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Naisten suurin ongelma puolestaan on, minkä miehen valitsisi niistä lukuisista kandidaateista, joihin naiset törmäävät ihan arkielämässäkin jatkuvalla syötöllä.
Itse uskon, että voisin elää ainakin seksin suhteen ihan onnellisesti vain yhden naisen kanssa, ilman kokemuksia muista naisista. Toisaalta tämä on vain teoriaa, koska en tiedä, muuttuisinko ihmisenä, jos aloittaisin jossain vaiheessa seksielämän. Missään tapauksessa en kuitenkaan voisi seurustella naisen kanssa, jolla on ollut lukuisia seksipartnereita. Ero olisi liian suuri eletyssä elämässä, eikä kumpikaan varmaan oikeen ymmärtäisi toisen ajatuksia ja mielipiteitä.
No, toisaalta mitäpä näitä asioita turhaan miettii, koska en vielä tässäkään iässä pysty luomaan mitään kontakteja naisiin. Itseasiassa tuntuu siltä, että pelkkä ajatus naisiin tutustumisesta käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Näin aikuisiällä sitä helposti tottuu omaan itsenäiseen ja toki myös hieman yksinäiseen elämäntyyliin.
90% suomalaisista miehistä kokee av(i)oliiton. He kaikki varmasti ovat isokaluisia, rikkaita ja todella sosiaalisia, eikö niin?