Elikäs. Tapaat miehen. Ihastut. Selviää että mies on ateisti tai jollei nyt ateisti niin ei kumminkaan kuulu kirkkoon. Kysyt mitäs sitten kun saat lapsia johon mies vastaa "En liity kirkkoon enää koskaan".
Eli jos tämän miehen kanssa saisit lapsen, lapsesta ei tulisi minkään uskontokunnan jäsentä. Mies siis vakuuttaa, ettei missään nimessä eikä missään olosuhteissa tule enää koskaan liittymään mihinkään uskontokuntaan.
Eli jos tämän miehen kanssa saisit lapsen, lapsesta ei tulisi minkään uskontokunnan jäsentä. Mies siis vakuuttaa, ettei missään nimessä eikä missään olosuhteissa tule enää koskaan liittymään mihinkään uskontokuntaan.
Vastaukset 38
Vanhimmat
En ole nyt perehtynyt asiaan niin hyvin mutta onko se mahdollista että lapsi voidaan liittää uskontokuntaan kunhan edes toinen vanhemmista kuuluu siihen? Jos asia on näin, niin tarkennan kysymystä:
Mies ei siis missään nimessä hyväksyisi, että hänen lapsensa liitettäisiin jonkin uskontokunnan jäseniksi.
Ei kait tolla niin isoa merkitystä ole. Lapsia kun ei välttämättä synny, joten mitäpä tuollaisia etukäteen murehtimaan.
Eri asia on, että arvomaailmat eivät kohtaa. Uskonto ja henkiset asiat voivat olla toisille tärkeitä. Uskoisin kylläkin, että nykyään on monelle aika sama, mihin kumppani uskoo. Ja sen kyllä näkee avioerotilastoissa.
En mäkään kuulu mihinkään kirkkoon.
Lapsi sais sitten aikuisena itse päättää.
Luuletko, että kaikki kirkoista eronneet ovat miehiä?
että 80 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon. Ymmärrät varmasti että siinä on melkoinen määrä naisia jotka kuuluu kirkkoon joko uskovaisina tai sitten sosiaalisen paineen takia "kun se nyt vaan on maan tapa".
Tässä oli jälleen hyvä esimerkki naisten logiikasta: kysymykseni painopiste oli selkeästi suunnattu naisille, jotka enemmän tai vähemmän tuntevat kirkkoon kuulumisen tärkeäksi ja joita saattaisi häiritä sellainen mies joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan ja joka ei missään tapauksessa halua liittää omia lapsiaan mihinkään uskontokuntaan.
Tästä huolimatta sinä tulit tänne viisastelemaan nokkavalla äänenpainolla "Mitäs sitten, en mäkään kuulu kirkkoon, ei haittaa kuule tippaakaan, ootko vähän tyhmä ku luulet et kaikki naiset kuuluu kirkkoon?"
on, että kuvittelet kaikkien naisten olevan himouskovaisia.
Miksi et laittanut tätä lestapalstalle?
"vielä parempi esimerkki miehen logiikasta on, että kuvittelet kaikkien naisten olevan himouskovaisia."
Hohoo. Missähän kohdassa olen näin väittänyt? Lainaa ihmeessä tekstiäni siitä kohdasta josta sellainen väite löytyy. Odotan innolla. :)
"Miksi et laittanut tätä lestapalstalle?"
Toinen loistava esimerkki naisen logiikasta. :D Aika paljon järkeä laittaa tällaista kysymystä palstalle jonka kävijöistä selvä enemmistö on uskovaisia.
Sinun relevanssisi tässä ketjussa kului jo loppuun. Kiitos käynnistä.
ja kaikkihan ei oo koskaan kirkkoon kuuluneetkaan.
Kun kerran haluat vastauksia naisilta, jotka ovat uskossa, miksi et tosiaan harkitsisi gallupin laittamista palstalle, jossa käy paljon uskovia?
Oma vastaukseni kysymykseen on se, että kirkkoon kuuluminen on mulle yhdentekevää. Jos mies ei halua, että lapset kastetaan, se ei ole kynnyskysymys suhteen aloittamiselle tai jatkamiselle. Tosin mielestäni mies saa sitten myös selittää sukulaisille, miks nimenannossa ei ole pappi mukana - tiedän kokemuksesta, että se on kova paikka joillekin noista vanhemmista sedistä ja tädeistä.
Kuten sanoin, en kuulu kirkkoihin.
Ja olen ennakkoluuloinen kaikkea fanatimismia kohtaan - myös ateismia. Joten siksi, koska selvästi olet hyvin fanaattinen (käy ilmi jo tästä ketjunpätkästä) en sinua huolisi.
ed. humanisti.
lasten hankintaa sellaisen miehen kanssa, joka on fundamentalistinen ateisti. Agnostikon kanssa voisin.
kun uskon "yliluonnollisiin" juttuihin (yliluonnollinen on surkea sana koska jos ilmiö kerran on todellinen, ei se voi olla yliluonnollinen vaan luonnollinen) ja uskon myös ihmisen sieluun, sielunvaellukseen ja korkeampaan voimaan. Minulla vain ei ole näistä asioista sen tarkempaa tietoa.
Minä en taas haluaisi lapsia taikauskoisten idioottien kanssa.
Ylivoimaisesti suurin osa tiedemiehistä on ateisteja. Biologeissa taisi olla suurin osuus.
Taikauskoisuus myös korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Suomalaisessa koulutuksessa on varmaan jotain vikaa kun täällä on vielä näitä uskovaisia jäljellä. Alemman hyvinvointi-indeksin maissa (Jenkit, lattarit) uskovaisuus on taas korkeampaa.
Oppikaa ajattelemaan idiootit.
Eli mitä korkeampi äo sitä vähemmän on taikauskoa.
Lapsi seuraa uskonnossa äitiään. Siis kuuluu samaan kirkkoon äitinsä kanssa. Jos eivät vanhemmat toisin päätä. Ja siihen taas tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Siis lapsen uskontokunnan vaihtamiseen.
Tuohan on törkeää, että äiti liittää lapsensa uskontokuntaan ilman isän suostumusta.
kaikesta vain muslimimaissa.
Se on laki ja asetus. Lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan ellei toisin sovita. Samoin esikoislapsen sukunimi määräytyy äidin sukunimen mukaan, ellei toisin ilmoiteta (vallitseva käytäntö on, että vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimen).
Eihän mies usko joulupukkiinkaan varmaan. Vai uskooko? Onko se ongelma?
Ateisteja on väkilukuun suhteutettuna kaikista vähiten vankilassa ja avioeronneina. Minusta on itse asiassa aika järkyttävää että vielä kehittyneessä Suomessa täällä on jotain uskovaisia.
Toivottavasti et indoktrinoi lastasi johonkin hämärään kulttiin, koska lapsi on vielä arvostelukyvytön.
Se miksi uskontoihin ylipäätänsä uskotaan on ihmismielen heikkous, se että tarvitset "jotain" mikä pitää sut kasassa. Usein uskonnoilla haetaan jotain tukea ja "voimaa" jaksamaan elämässä kun kaikki on päin honkia. Monesti myös ihmiset joilla on tullut hermoromahdus tulevat sanomaan että löysin jumalan ja aloin kiihkouskovaiseksi mikä taas kertoo siitä että kun ihmisen mieli on murtunut niin koitetaan keksiä joitain syitä miksi asiat on niin kuin on ja kun mieli on murtunut uskonnot yleensä "auttavat" koska ne luovat helpoiten ihmisen mieleen sopivimman ratkaisun asioista.
Esimerkki siitä miksi ihmiset uskovat mielummin luomiskertomukseen kuin evoluutioteoriaan tai big bangiin on se, että luomiskertomus on tavallisen ihmisen mielelle helpommin ymmärrettävä, kun taas evoluutio ja big bangit vaatii esim. pidemmän matemaattisen koulutuksen jotta pystyt ymmärtämään sitä. Ja koska harvempi ihminen on mitään ydinfyysikoita niin tässä on lopputulos. :) On helpompi ajatella, että tuli vain "joku" joka teki "jotain" ja näin syntyi kaikki, kuin että yrität ymmärtää ne monimutkaiset kaavat miten kaikkeus on syntynyt.
Toisekseen oon aika pahasti tota vastaan, että pieni lapsi aivopestään suoraan johonkin uskontoon ilman omaa valintaa. Kastaminen pitäisi tapahtua 18 vuotiaana ihmisen omasta päätöksestä eikä siitä että muut päättävät mihin lapsi uskoo. Ja vaikka moni sanoo, että voihan sitä kirkosta erota sitten kun oot vanhempi, niin se ei enää auta kun sut on aivopesty koko ikäs uskomaan johonkin.
Olen lestadiolaiseen perheeseen syntynyt ateisti. Uskallan väittää että vahvat yksilöt pääsevät irti uskonnosta aivopesusta riippumatta. Itse en koskaan ole uskonut mihinkään jumaliin alkaen siitä kun opin ylipäänsä ajattelemaan.
Suurin "ongelma" ovat ihmiset jotka tietävät taustani - he yrittävät väittää että olen todellisuudessa lestadiolainen enkä VOI olla ateisti taustastani johtuen. AIka mautonta (tosin myös huvittavaa), enpä tiedä mikä olisi vastaanotto jos menisin sanomaan uskikseksi kääntyneelle ateistiperheen vesalle että ei tämä oikeasti voi uskoa kun iskä ja äiskä ovat ateisteja.
leukas alle kun puhut ettei vaahto sotke joka paikkaa.
Minua on aina kiinnostanut sellainen asia, kun tiedemiehet tietävät sen kuinka maapallo on syntynyt, niin osaisivatko he tehdä toisen maapallon jonnekkin?
Ja kun he tietävät mistä aineista ihminen koostuu, niin osaavatko he tehdä ihmisen, jos heille lyödään raaka-aineet nenän eteen?
Ja jos eivät osaa noita tehdä, niin mistä hekään muka tietävät, miten maapallo tai ihminen on saanut alkunsa?
Onko "tiedekin" sitten vain eräänlainen epäkelpo uskonto?
Ja mitä tuohon "aivopesuun" tulee, niin on niitä huononpiakin elämänohjeita olemassa kuin kymmenen käskyä.
Niin ja mikäli tässä nyt omista päätöksistä ja elämän "epärehellisyydestä" aletaan saivarrella, niin sehän alkaa jo siitä hetkestä, kun lapsi on siitetty. Eihän häneltä voida kysyä, että haluuako hän edes syntyä tänne. :)
Tota, tohon on kyl paha vastata. Voi olla että jos teknologia oikeasti olisi niin kehittynyttä, että pystyttäisiin luomaan maa niin kai se voi olla mahdollista. Mutta eihän sitäkään tiedetä vielä 100% varmuudella miten maahan on syntynyt elämää. On teorioita että meteoriittien mukana on tullut bakteereja mitkä on sitten kehittynyt jne. Mutta esim. toisen maapallon luominen tähän aurinkokuntaan on mahdottomuus ja se vaatisi jonkun suuren taivaankappaleen (esim. meteoriitin) saaminen sopivalle kiertoradalle ja sitä voi sitten miettiä kuinka hankalaa se on. :)
Varmasti jos saatais joku planeetta asumiskelpoiseksi niin sinne osattaisi alkaa kasvattamaan kasveja, senhän osaa melkein jokainen kotipuutarhuri. ;)
Ihmisen kloonaushan kait on mahdollista, mutta se on laitonta joten paha sanoa osattaisiinko ihminen tehdä.
Ainoa erohan tieteen ja uskontojen suhteen on se, että tiede yrittää selittää edes jotkut asiat ns. "loogisesti" ja jonkun kaavan mukaan. Kun taas uskonnot antavat mahdollisuuden ymmärtää elämää ilman mitään pohjustusta asialle. Eli asia x on niin kuin on eikä sitä perustella millään tavalla.
Muta toisaalta kyllähän meistä suurinosa esim. tietää mistä aineista autot saa alkunsa. Rautaa, vähän muovia sisälle ja kangasta ja bensaa tankkiin niin toimii. Harva silti osaa itse valmistaa autoa. :) Teoria ja toteutus on aina kuitenki eri asia.
Tota eihän kymmenes käskys oo mitää vikaa. Nehän on ihan hyviä juttuja jos niitä osaa noudattaa. Varmaan suurinosa ihmisistä noudattaa niitä vaikka ei olisikaan kristitty, mutta mun mielestä vain se että lapsi opetaan uskomaan mielikuvitusolentoihin on jotenkin outoa. :)
Niin mistä tietää, että ihminen on puun takana kun sieltä heijastuu ihmisen varjo.
Aivot on jollain taas narikassa.
Maa voidaan replikoida vaikkapa nanoteknologian avulla. Lähetetään itseään replikoivia von neumannin koneita aurinkokunnan asteroidivyohykkeelle keräämään massaa uutta palleroa varten. Viedään massa vuosisatojen kuluessa tiettyihin koordinaatteihin jolloin massan vetovoima imee itseensä kiertokappaleita painovoimansa avulla ja rutistaa itteään tiukemmaksi palloksi. Tässä vaiheessa palleron sisällä on aika kova paine ja siellä syntyy kuumuutta laavaa yms. Nanorobotit muovaavat atomitasolla vaikkapa hiekkaa, multaa ja orgaanisia ainesosia joiden muodostumiseen menisi miljoonia vuosia normaalisti.
Ihminen voidaan rakentaa silleen että laitetaan naniitit ottamaan selvää kaikista ihmisen atomien ominaisuuksista ja sijainneista, siis kaikista aineen pienimmistä olomuodoista ja sijainneista ihmiskehossa. Sitten kyseinen kaava replikoidaan heittällä vaikka kasa lehmänpaskaa jonka atomien paikkoja naniitit siirtelevät jolloin paskasta muuttuu lihasta ja aivomassaa yms. ja ihminen muodostuu kaavan mukaisena.
Nämä teknologiat eivät vielä ole tulossa mutta ei ole mitään syytä miksi esim naniitit eivät olisi mahdollisia. Pelätään mm. nykypäivänä sitä että tulevaisuudessa joku hullu tiedemies nikkaroi labrassaan jonkun itseään replikoivan silmälle näkymättoman minirobotit joka koodaa itteensä loputtomasti kunnes maaplaneettamme näyttää harmaalta hiekkamaiselta massapallolta.
"On teorioita että meteoriittien mukana on tullut bakteereja mitkä on sitten kehittynyt jne"
Maapallolle on siis tullut bakteereita eli eläviä organismeja, jostain muualta. Olipas tieteellinen selitys elämän synnylle: ne vain pompsahtivat tänne meteoriittien mukana. Mistäs ne sinne jonnekin ilmestyivät?
Jos 100% varmuudella voitaisiin todistaa elämän syntyminen niin sehän kumoaisin täydellisesti kaikki uskonnot. Ja kuka nyt pystyy vastaamaan kysymykseen "mistä kaikki sai alkunsa?". Ja ei toikaan teoria ole absoluuttinen totuus, että noin se on tapahtunut, on vaik yksi olettamus miten se on voinut tapahtua. Aivan kuten toi olettamus et joku tyyppi jossain napsautti sormiaan ja täällä ollaan.
Tiedekin on vain yksi usko muiden joukossa. Emme me voi tietää, kaikki vain uskovat kuka mihinkin.
Ketä kiinnostaa sun mielipide? Sitten kun tulee oireita niin muistathan mennä uskonparantajalle etkä kirurgille.. Kirurgin työ on vain uskoon perustuvaa, tiede on saatanasta.
Vedä ittes jojoon idiootti
Kun omalla lapsellani oli nimenantajaiset niin mulle olisi kyllä käynyt lapsen kastaminen ihan hyvin. En ymmärrä mikä ongelma siinä on etteikö pappi voisi tiputtaa vettä otsalle jos se antaa hyvän mielen joillekkin muille.
Ei kai se nyt mitenkään kauhea hetki lapselle voi olla?
Noh jotkut piti asennettani täysin järkyttävänä, kirkkoon kuulumattoman lapsen "kastaminen" kuulemma häpäisee sekä jeesustelijoita, että kirkkoon kuulumattomia.. täh.. eli ei tullut pappi sitten vettä heittelemään.
että et tee lasta kenenkään kanssa. Sen verran sekavalta tuo sinun vietittely vaikuttaa. Toisaalta olet huolissasi siitä, että lapsesta ei tulisi minkään uskontokunnan jäsentä, toisaalta mielestäsi on törkeää, että hänestä tulee samaan uskontokuntaan kuuluva kuin äitinsä on. Miten sitten pitäisi menetellä, jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä. Nopallako asia pitäisi ratkaista.
tee lapsia sen miehen kanssa. Muutenkin voisit jättää sen miehen, jos sen maailmankatsomus on sulle noin suuri ongelma.
Itse olen koko ikäni ollut ateisti, ja sellaisena aion myös pysyä. Miehen uskonnon takia en ikinä liity kirkkoon. Mutta molemmilla pitää olla oikeus valita oma maailmankatsomuksensa.
...lapsi saa yleensä äitinsä uskonnon? Sen mukaan ainakin omassa suvussa se ratkennut mihin kirkkoon kuuluvat (ev.lut/ort./ei ollenkaan). Eli siinä mielessä ei vaikuttaisi. Tosin se taas vaikuttaisi kuinka kiihkeästi suhtautuu noihin uskonasioihin. Itse kuulun kirkkoon, mutta olen aikas EVVK koko uskontojutusta. Ainoa, joka saa väreet kulkemaan, on se, jos siihen omaan uskontoonsa tai elämänkatsomukseen suhtaudutaan liian kiihkeästi tai koetaan, että muiden pitäisi uskoa/olla uskomatta kuten itsekin.
Täällä joku käytti joulupukkiesimerkkiä. En esimerkiksi haluaisi, että lapselta jäisi joulupukin käynti väliin vain siksi, koska vanhemmat päättäneet että joulupukkiin ei uskota. Eli sen uskonnon/sen olemattomuuden ei annettaisi vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun.
että lainaan ketjuasi, mutta itse kyselin vähän saman suuntaista tuolla uskonnot&uskomukset enkä saannut kuin yhden vastauksen. Pistän täältä linkin sinne jos joku täällä kirjoittavista ja uskovista voisi antaa omaa kommenttiaan kyiseiseen tilanteeseen. Toivotaan erityisesti samassa tilanteessa olevien tai olleiden uskovaisten naisten vastauksia, toki miehetkin saa vastata.
Ateistin/tapauskovaisen ja uskovaisen välinen parisuhde?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000040539365#posting.postingId
Samaa olen miettinyt agnostikko/ateistina että mitäköhän iltasatuja/fantasioita se tulisi syöttämään sille lapselle ja kasvattamaan ja elättämään sitä ikuisen elämän houreessa.
Pitää etsiä joku tervejärkinen nainen eikä sellaista joka uskoo kansansatuihin jonka kanssa hankkia lapsi.
Miksi lasta täytyisi liittää mihinkään uskontokuntaan? Kun hän vanhemmaksi tulee ja on itsekin kykeneväinen ottamaan asioista selvää, ymmärtää ja ajattelee jo itsenäisestikin asioita niin hän liittyköön mihin haluaa, jos haluaa. Eiköhän tuo asia ole niin henk.koht ettei vanhemmilla ole oikeutta päättää puolesta.
Vanhemmat voivat ohjata ja opastaa ja antaa mahd. paljon tietoa, vaihtoehtoja ja keskustella näistä avoimesti, tasapuolisesti, niin että päätös syntyy lapsella itsellään myöhemmin, ei painostuksesta tai "pakko-opettamisesta".
tuo tilanne ei olisi ongelma, koska en itsekään kuulu kirkkoon : )
Varmaan jo mainittiinkin. Eli lapsen uskonto määrittyy äidin mukaan. Minäkään en kuulu kirkkoon, tosin en halua lapsiakaan.