Ideaalitapauksessahan homma toimii niin että erilaiset yhteiset työt jaetaan sopivasti perheen kaikille jäsenille kykyjen mukaan ja kohtuullisesti.
Ongelmallisen tilanteen saattaa aiheuttaa esim toisen puoliskon kieltäytyminen ajamasta autolla olosuhteissa joissa on ilmeistä että yhteisten asioiden hoito haittaantuu huomattavasti. Lasten kuljettaminen harrastuksiin, kaupassa käynti, tarhaan vienti ja haku ym. saattaa sitten käytännössä jäädä kokonaan toisen harteille. Kyseessä ei ole ihan pieni osa nykyaikaisen perheen ajankäytöstä.
Töiden jakaminen muissa perusasioissa kuten esim siivouksessa, tiskauksessa, ruoanlaitossa, lastenhoidossa kotona ym. taitaa olla suuressa osassa perheitä jo selviö, voidaanko autolla ajaminen lukea samantyyppisiin asioihin jos molemmilla on ajokortti eikä ajamisesta kieltäytymiselle ole mitään terveydellisiä tmv. syitä ?
Ongelmallisen tilanteen saattaa aiheuttaa esim toisen puoliskon kieltäytyminen ajamasta autolla olosuhteissa joissa on ilmeistä että yhteisten asioiden hoito haittaantuu huomattavasti. Lasten kuljettaminen harrastuksiin, kaupassa käynti, tarhaan vienti ja haku ym. saattaa sitten käytännössä jäädä kokonaan toisen harteille. Kyseessä ei ole ihan pieni osa nykyaikaisen perheen ajankäytöstä.
Töiden jakaminen muissa perusasioissa kuten esim siivouksessa, tiskauksessa, ruoanlaitossa, lastenhoidossa kotona ym. taitaa olla suuressa osassa perheitä jo selviö, voidaanko autolla ajaminen lukea samantyyppisiin asioihin jos molemmilla on ajokortti eikä ajamisesta kieltäytymiselle ole mitään terveydellisiä tmv. syitä ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen sitä mieltä että myöskään tuon tyyppisiä asioita ei kuulu jättää vain toisen kontolle.
Tietysti siinä tapauksessa, että sovitaan toisen käyttävän aikaansa vastaavasti samassa suhteessa johonkin muuhun perhettä hyödyttävään toimintaan (esimerkkiä en nyt tähän keksi).
Meidän perheessä ei ole autoa, eikä minulla edes korttia. En ymmärrä, miksi joku systemaattisesti haluaisi kieltäytyä ajamasta - paitsi jos siis kokee ettei osaa tai uskalla tai onkin päättänyt ryhtyä kannattamaan autottomuutta... Onko ajamattomuudelle siis jokin tietty syy? Vai sanooko vain että en aja piste. Se ei kuulosta reilulta.
Melkein kaikissa tuttavaperheissä lähes poikkeuksetta mies ajaa sillon kun koko perhe on yhdessä liikkeellä. Muuten ajelevat kumpikin omia ajojaan. Sitten kun tullaan illanviettoon niin nainen ajaa kotiin... you know.
tuota että mies ajaa lähes poikkeuksetta sillon kun koko perhe on yhdessä liikkeellä, ja nainen "saa" olla kuskina silloin kun ollaan illanvietossa. Eikö tuo ole jotenkin sovinistinen ajattelutapa?! Itse ajan vähintään puolet meidän yhteisistä ajomatkoista ja "iltakuskina" ollaan myös vuorotellen. No, se ei liittynyt tämän ketjun aiheeseen varsinaisesti.
Ekalle kirjoittajalle sanosin että ei todellakaan ole normaalia kieltäytyä noin vaan, jos kerran perheasioiden hoito vaatisi auton käyttöä runsaasti. Voisi tosiaan keskustella, johtuuko kieltäytyminen jostakin pelosta, oikeasta osaamattomuudesta tai muusta sellaisesta josta voi päästä yli.
Toinen ratkaisu on sitten kylmästi jakaa velvollisuudet toisin, eli sinä ajelet ympäri pitäjää lasten perässä ja hän hoitaa vuorostaan kodin, ruuan siivouksen ym yksin, jotta sinä saat tulla valmiiseen pöytään ja siistiin kotiin.
Sitä mäkin just tarkoitin, että olen näin autottomana ja kortittomana ihmetelly, että mikäs sääntö tämä on että mies yleensä ajaa jos koko porukka tai pariskunta on liikkeellä. No, onneksi ei kaikilla sentään näin ole...
jos se kerta ei ole luonnollinen paikasta toiseen siirtyminen molemmille.
Turhaahan on KUSKIKSI lähteä; sama henkilöhän sitten käy tietysti siellä kaupassakin! Ja toinen tekee sitten jotain muuta sillä aikaa - hoitaa lapsia, siivoaa, leikkaa nurmikkoa ja mitä töitä sitä nyt onkaan.
Onko sinulla jotain sitä vastaan, että sinulle kuuluisi kotityönä lastenkuljetus esimerkiksi? Ja se toinen sitten tekee kotona jotain muuta samaan aikaan. Eihän tässäkään sittenn sitä toista tarvita apukuskinpenkillä mäkättämässä. :)
Jos on kuskina epävarma ja vaikka näin liukkailla keleillä pelkää ihan tosissaan ajavansa niiden lasten kanssa tieltä ulos, ei minusta ole inhimillistä pistää toista auton rattiin pakolla tutisemaan ja pelkäämään. Varmasti sellainen kuski joka ei jatkuvasti aja, tai on ollut kortti vasta vähän aikaa, huont renkaat tms... kun minäkin hyvänä kuskina hyvällä autolla ja renkailla olen helisemässä kapeaksi aurattujen teiden ja puolisokeiden vauhtisokeiden vastaantulijoiden kanssa.
Viitsiminen sitten on kokonaan toinen juttu. Mutta kumpaa se on?
***
molemmat ovat kykeneväisiä kuskeja.
Olen joskus kuullut myös että miehet saattavat pantata vaimoiltaan autoaan kun vaimolla on menoa.
Yhdessähän siinä ollaan hoitamassa asioita, yhteisessä käytössähän auton pitäisi olla vaan jos vain mahdollista.
Eri juttu tietysti jos kyseessä uusioperhe ja koko ajan nainen anelee miehen ajamaan lapsia jonnekin eikä itse tee vastaavaa...