Haluaisin kuulla mitä ajatuksia muilla on ikäerosta suhteessa. Rupesin miettimään sitä kun Sauli Niinistö nai itseään puolet nuoremman naisen. Voiko sellainen toimia?
Itse olen sitä mieltä että 20 ja 30 vuotiaan suhde ei oikeasti toimi, sillä kokemuksellinen ero on liian suuri. 20 vuotias haluaa tehdä kaikki ne asiat, joita 30 vuotias ei halua enää elämässään kohdata. 30 vuotiaalla on vielä 30 vuoden virheet kokematta. Virheet, jotka on pakko saada itse kokea. Virheet, jotka 60 vuotias on kokenut. Virheet, jotka 60 vuotias on jättänyt taakseen vahvalla päätöksellä ja on valmis kokemaan ne uudestaan vain rakkaudesta toista ihmistä kohtaan. Siis kokemaan asioita vastoin tahtoaan nuoremman mieliksi, ilman että toisella olisi kykyä tätä ymmärtää.
Entä kun ikää tulee tarpeeksi. Nuorempi haluaa lähteä kaikkiin uusiin juttuihin ja edustuksiin mukaan. Vanhempi väsyy ja lakkaa olemasta edustuskelpoinen.
Oma avopuolisoni on 8 vuotta nuorempi ja homma toimii, vaikka välillä siinäkin jo tulee tämä asia näkyviin. Eli en siis tiedä vastausta, mutta on joskus ollut pieniä sen suuntaisia kokemuksia.
Millaisia kokemuksia teillä on ollut tai mitä mieltä olette ikäerosta parisuhteessa?
Itse olen sitä mieltä että 20 ja 30 vuotiaan suhde ei oikeasti toimi, sillä kokemuksellinen ero on liian suuri. 20 vuotias haluaa tehdä kaikki ne asiat, joita 30 vuotias ei halua enää elämässään kohdata. 30 vuotiaalla on vielä 30 vuoden virheet kokematta. Virheet, jotka on pakko saada itse kokea. Virheet, jotka 60 vuotias on kokenut. Virheet, jotka 60 vuotias on jättänyt taakseen vahvalla päätöksellä ja on valmis kokemaan ne uudestaan vain rakkaudesta toista ihmistä kohtaan. Siis kokemaan asioita vastoin tahtoaan nuoremman mieliksi, ilman että toisella olisi kykyä tätä ymmärtää.
Entä kun ikää tulee tarpeeksi. Nuorempi haluaa lähteä kaikkiin uusiin juttuihin ja edustuksiin mukaan. Vanhempi väsyy ja lakkaa olemasta edustuskelpoinen.
Oma avopuolisoni on 8 vuotta nuorempi ja homma toimii, vaikka välillä siinäkin jo tulee tämä asia näkyviin. Eli en siis tiedä vastausta, mutta on joskus ollut pieniä sen suuntaisia kokemuksia.
Millaisia kokemuksia teillä on ollut tai mitä mieltä olette ikäerosta parisuhteessa?
Vastaukset 97
Vanhimmat
Ihastuin kesätyöpaikassani silmittömästi mielestäni maailman herttaisimpaan ja suloisimpaan mieheen. Tuntui, että hänkin piti minusta.
Sitten tajusin, että hän on lähes puolet minua vanhempi, ja kauhistuin itsekin. Se tuntui vain liian irvokkaalta.
Pidit siis häntä maailman herttaisimpana ja suloisimpana miehenä, MIEHENÄ. Mistä se kertoo, ettet uskaltanut antaa tunteillesi valtaa. Eiköhän se kerro enemmän sinusta kuin hänestä. Pelkäsit miten näkisivät suhteenne.
Sanotaan, että olet parikymppinen eli sinulla on parikymmentä vuotta aikaa tulla äidiksi. Hän siis olisi noin 40 ja hänelläkin olisi aikaa tulla isäksi vähintään tuo 20 vuotta.
Nelikymppinen mies on pakolliset syrjähyppynsä jo tehnyt ja uskaltaa keskittyä yhteen naiseen tuntematta sitä luonnonmukaista ahdistusta kun ei saa vietellä jatkuvasti uutta.
Jaa pelkuri
Ottaisitko itse itsellesi 30 vuotta vanhemman puolison :)
Minä en ainakaan. Olen nyt 50 ja en todellakaan
missään tilanteessa ottaisi 80 v miestä itselleni.
Sinun tuleva vaimosi olisi 75 v :)
En itse ottaisi 30 vuotta vanhempaa naista, mutta kyllä kohta 30 vuotta nuoremman naisen. Minä olen viriili, lisääntymiskykyinen mies, miksi siis ottaisin hedelmättömän naisen. Senhän voisi nähdä perin luonnottomana ja pervona. Ihan darwinistisesti ajateltuna, miksi miestä ylipäätään kiinnostaiti hedelmätön nainen?
Tilanne ei ole sama tältä kannalta, mutta yhä edelleen, olennaisinta on se, että jokainen saa itse valita tapansa elää muiden tuomitsematta.
Tilanne on tuo sinun naisystäväsi kannalta :))))))
En ymmärrä mitä tarkoitat. Minun 17 vuotta nuorempi puolisoni teki minulle kaksi lasta, toisen ihan hiljattain ja haluaisin tulla isäksi vieläkin.
Eric Clapton tuli isäksi 65-vuotiaana, Suomen vanhin isä on 79, maailman vanhin 90. Sen sijaan maailman vanhin äiti on "vain" 70.
Olennaisinta on se, että ihmiset saavat valita kumppaninsa kenenkään sitä arvostelematta. Jos Sauli sai itseään 29 vuotta nuoremman puolison, so what. Heilläkin on se 50% todennäköisyys onnistua, todennäköisesti suurempikin. Puolet avioliitoista päättyy eroon.
En ymmärrä tuollaista ennakkoluuloisuutta ja svaitsemattomuutta. Mitä se on sinun elämästäsi pois, kun Sauli ja Jenni ovat onnellisia?
Ei se minun elämästä ole pois :))))))))
Täällä kysyttiin vain mielipiteitä ja esitin omani :))))))))))))))
Miten uskomattoman TYHMÄ sinä olet? Etkö osaa ajatella omilla aivoilla? Minä olen ollut 17-vuotiaasta saman naisen kanssa ja syksyllä tulee 20 vuotta täyteen. En ole pettänyt, enkä petä maailman parasta naista. En tiedä kuka sinua on mielestäsi "pakottanut" pettämään naisiasi, mutta me kaikki miehet emme ole yhtä säälittäviä kuin sinä. Kenties olet niitä luuserimiehiä, joilla ei ole ollut valinnanvaraa nuorena ja sen takia pitää testata omaa viehätysvoimaansa jatkuvalla vikittelyllä. Oli miten oli, niin älä viitsi valehdella itsellesi. Mitään "pakollisia syrjähyppyjä" ei ole olemassa vaan sinä petät, koska olet heikkoluonteinen ja epäkypsä. Ihmettelen, jos joku nainen tuollaisen vanhan petollisuuteen taipuvaisen jämämiehen vielä huolii, kun meitä tosimiehiäkin löytyy!
"Yli 35-vuotiaiden isien lasten kohdalla keskenmenoriski on liki kolmanneksen suurempi kuin nuorempien isien lapsilla - riippumatta äidin iästä."
http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_vauva&jutunid=4708
"Isän korkea ikä kasvattaa lapsen riskiä sairastua myöhemmin maanisdepressiivisyyteen."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Isän iäkkyys kasvattaa mielenterveysongelmien riskiä/1135239111692
Meille nuorille naisille siis ihan luontaisista syistä vanhemmat miehet aiheuttavat yökötystä seksuaalisessa mielessä... Pysyttele sinäkin vain niissä omanikäisissäsi, pappa!
puhutaan nuoren miehen ja vanhemman naisen suhteesta, näet tilanteen irvokkaana, vaikka tekopyhästi olet muka tätä mieltä:
"Olennaisinta on se, että ihmiset saavat valita kumppaninsa kenenkään sitä arvostelematta."
Lapsen kannalta et sitten ajattele asiaa yhtään, kun mielestäsi on hienoa, että miehet joilla on jo toinen jalka haudassa, siittävät lapsia. Hehän eivät alunperinkään aio huolehtia jälkeläisistään, vaan siittävät niitä muiden miesten elätettäväksi.
Suurin yksittäinen avioerojen syy on miehen uskottomuus 30-40 ikävuosien välillä. Se siitä.
Mitä viriilimpi mies, sitä enemmän naisia. Mitä menestyneempi mies, sitä enemmän naisia. Selvä korrelaatio.
Tuttuja juttuja. Kummatkin noista tutkimuksista perustuvat tilastolliseen materiaaliin ja niissä on hyvin ohuet korrelaatiot.
Lisäksi alkion geenivirheen alkuperää on mahdoton tutkia. Voidaan vain todeta, että virhe on joko mieheltä tai naiseltä perityssä jaksossa, mutta sitä, kumpi DNA virheen on aiheuttanut ei voi tietää ellei voida verrata juuri ko. munsasolun ja siittön DNA:ia alkion DNA:han. Tällaista tutkimusta ei kai ole tehty vaan kaikki tutkimukset perustuvat keskenmenneen alkion DNA:n tutkintaan vs. isän ja äidin DNA. Onlgelma on vähän sama, kun vaikka huumetutkimuksissa, joissa todetaan, että 100% käyttäjistä joutuu terveydellisiin ongelmiin. Koko materiaali kun on otettu hoitoonjoutuneista eikä siellä ole lainkaan niitä, jotka eivät ole joutuneet hoitoon.
Ranskalaisten tutkimus perustuu todettujen raskauksien keskenmenoihin. Todetuista raskauksista noin 10% päätyy keskenmenoon. Yleisesti arvioidaan, että kaikista raskauksista, siis myös toteamattomista, joka kolmannen hedelmöitymisen päättyvän keskenmenoon useimmiten niin, ettei nainen edes huomaa. Niitä alkioita/sikiöitä, joita tippuu vessanpönttöön ei tutki kukaan.
Edelleen yleinen arvio on se, että noin puolet keskenmenoista päättyy kromosomivikaan. Jos 20% on miehen kromosomivirheistä johtuvaa, niin silloin 30% on naisen kromosomivirheistä. no ei vain näinkään, kuten alkuun selitin. Alkion kromosomiwirheen lähdettä ei voida selvittää yksiselitteisesti.
Ruotsalaisten tutkimuksen heikko kohta on se, että se ei huomioi sitä, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti peittäen alleen kaikki marginaalikorrelaatiot. Lisääntyminen taas voi johtua yksinkertaisesti siitä, että seulonta on lisääntynyt.
Maanisdepressiivisyyden esiintyminen on 0.8-1.2 % populaatiosta. Normaalit esiintymisluvut ovat niin alhaisia, että tilastollinen tutkinta edellyttäisi satojen tuhansien otosta, ennen kuin tieteellinen luotettavuus syntyy. Oletetaan, että väittämä kolminkertaistumisesta pitäisi paikkaansa, niin silloinkin puhutaan vain noin 3% esiintyvyydestä. Eiköhän tässä ole kyse enemmän sosiologisesta ilmiöstä kuin lääketieteellisestä.
Tein vahingossa ajatusvirheen. Siis ranskalaisten tutkimus perustuu siihen noin 10% todettujen raskauksien havaintomateriaaliin. Tästä 10% viidesosa johtuu heiden mukaan miehen iästä (???) eli kokonaisuutena 2%. Mistähän se 8% johtuu?
Nuo ovat kyllä ihan sinun omia tulkintojasi. Se miten asian voi arvioida darwinistisesta lähtökohdista ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten kunnioittaa toisten omaa päätäntävaltaa.
Hämmäsyttävää ahdasmielisyyttä!
annoit aihetta moiseen "hämmästyttävään ahdasmielisyyteen".
ottaisin isääni vanhemman miehen ei kiitos, en voisi iljettävämpää kuvitella.
En kaipaa elämääni toista isää, oma isäni on hoitanut isän työn erinomaisesti. Kiitos hänelle.
Mieluummin 25-35 vuotias mies minulle eikä harmaantuvaa papparaista, vaikka isänikään ei ole papparainen, mutta en siltikään yök...yök...yök
Ei kiitos
kuuluu lapsen mahdollisiin ongelmiin kun isä on 40
http://www.mothers35plus.co.uk/older-fathers.htm
http://www.scientistlive.com/European-Science-News/Medical/Age,_fatherhood,_and_children/21400/
Mutta siltikin mielenkiintoista luettavaa :)
Niin...nykyisin ihmiset elävät pedempään.
Naisilla seksuaalisuus vain kasvaa ikääntyessä, kun taas miehillä se laskee. Nainen tekee lapset hedelmällisyysiässä ja biologia säätelee milloin ei enää ole suotavaa tulla raskaaksi. Kypsässä iässä oleva nainen nauttii seksistä enemmän, kun huolehdittavat muuttavat pois kotoa ja siinä rytäkässä joskus myos mieskin laitetaan vaihtoon. Varsinkin sellainen mies, joka ei ole tajunnut huolehtia naisen hyvinvoinnista avioliiton aikana. Pointti on siinä, että naiset eivät etsi itselleen siittäjää, vaan kumppania, jonka kanssa olisi hyvä jakaa ajatuksia, tehdä lenkkejä yhdessä ja nauttia seksistäkin -vihdoin ja viimein.
parisuhteista petetään... Eli eipä ole normi se pettäminen nyky-yhteiskunnassa, vaikka keltaistalööppiä lukevat näin virheellisesti kuvittelevatkin. Pettämistä on määrällisesti paljon, sillä tekeehän se 30-40%:kin aikamoisen määrän pariskuntia.
Tuo mainitsemasi korrelaatio on vain korviesi välissä. Menestys ja viriiliys ei pettämistä aiheuta. Se vain luo siihen paremmat mahdollisuudet. Itse olen kovapalkkaisella akateemisella alalla ja opiskeluajoista lähtien suurin osa kavereistani on ollut tuollaista uskotonta sorttia. Mutta siihen syynä ei ole viriiliys tai menestys vaan se, että suurin osa on ollut teini-ikäisenä sitä epäsuosittua ja toisinaan myös kiusattua porukkaa, jota naiset(tytöt) eivät ole vilkuilleet. Kyllähän siinä huonoitsetuntoisen sällin pää sekoaa, kun ollaankin yht'äkkiä opiskelemassa statusalaa ja kauniitakin naisia alkaa pörrätä ympärillä vaikka muille jakaa. Moni alkaa apinoida käyttäytymismalleja, joita ne luokan kingit yläasteella harjoittivat. Sisimmiltään ovat kuitenkin vielä niitä samoja hyljeksittyjä ja epävarmoja poikia, joihin naiset eivät yläaste- lukioaikoina vilkaisseetkaan. Osa elää opiskeluaikanaan tuon hurjasteluvaiheen ja osa jatkaa sitä loppuelämänsä. Me tosimiehet emme tuollaista itsetunnon kohotusta tarvitse. Jos on naisista parhaimman löytänyt, niin mitä sitä vieraita koloja koluamaan. Kaunis vaimo tyydyttää kaikki tarpeet ja vielä moneen kertaan.;)
Kannattaisi sinukin joskus kyseenalaistaa noita median syöttämiä "totuuksia", joita kirjoitat täällä kuin uskonnon opinkappaleita. Ruoho ei todellakaan ole vihreämpää aidan toisella puolella, jos on löytänyt kumppanin, jonka kanssa on oikeasti hyvä olla. Sellaista ei niin vaan löydetäkään. Itse olen ollut onnekas. Jos fiksulla menestyneellä miehellä on ollut paljon naisia, niin se johtuu vain siitä, ettei oikeanlaista ole vielä löytynyt. Pettäminen ei todellakaan ole menestyksen ja viriiliyden mukanaan tuoma ilmiö, vaan henkisten ongelmien.
Tällä kirjoittajalla on hyvät eettiset arvot!!! Oletan, olet saanut hyvän kasvatuksen/perhemallin omilta vanhemmiltasi ja sita kautta omaat hyvän itsetunnon. Olet paras esimerkki lapsillesi ja ympäristollesi. Tällaisia miehen malleja tarvitaan enemmän Suomen maahan. Ei sellaisia, joilla on pakottava tarve pettää. Sukupolven odotetaan paranevan edellisestä ja tällaisesta hyvästä perhekeskeisestä perheestä tulee ne yhteiskunnan tukipilarit ja kehittäjät. Menestystä perheellesi!
tämä aihe koskettaa, sillä siskoni oli yhdessä tuollaisen petollisen miehen kanssa. En inhoa mitään niin paljon kuin sitä, etteivät jotkut ihmiset ajattele omilla aivoillaan! Miten joku voi purematta niellä kaikki stereotypiat tyyliin: mies ei halua vakiintua vaan panna ympäriinsä ja nainen haluaa aina naimisiin ja lapsia... Ja sitten vielä käyttäytyä niiden mukaisesti. Ei näin. Totuus on jotain aivan muuta.
On olemassa sekä miehiä että naisia, jotka haluavat parisuhteessa pitää myös sivusuhteita. Miksi nämä eivät voisi hakeutua yhteen? Miksi pitää toiselle valehdella ja miksi pitää alkaa suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on erilaiset arvot tämän suhteen? Vastaus on se, että nämä pettävät miehet ja naiset ovat säälittäviä, yksinäisyyttä pelkääviä luusereita. Pitää roikkua siinä saavutetussa suhteessa, kun pelätään sitä, että mitä jos ei saadakaan ketään muuta. Siinä ei ole mitään viriiliä tai luonnollista, että pitää valehdella ja pettää. Jos henkilö kokee olevansa moniavioinen, niin ole sitten avoimesti mitä olet! Jotain selkärankaa!
Tulipas vähän vuodatettua.:) Hienoa oli törmätä täällä samat arvot omaavaan ihmiseen. Hyvää jatkoa ja menestystä myös Sinulle!
mies, sitä enemmän syrjähyppyjä
Ei syrjähypyt johdu viriliydestä vaan luonteen heikkoudesta. Tai ehkä siitä että tarvitsee oman egonsa tukemiseen paljon kaatoja.
Onneksi minulla on viriili mies, vieläpä nuorempi minua. Mutta ei hän siltikään koe tarvetta pettää minua. Eikös olekin kummallista, ehkä hänen itsetuntonsa on kohdillaan?
T. Seksuaalisesti erittäin aktiivinen nainen 40
Useammassakin seksikäyttäytymistutkimuksessa tehtyjen kyselyjen mukaan noin 65-70% miehistä on pettänyt puolisoaan ennen 40 ikävuotta.
On mahdollista, että kyselyissä on houkuttelevaan liioitella omia seikkailuja ja osa tutkimuksista on tehty 70- ja 80-luvulla, jolloin oli hyvin vapaamielinen aikakausi. Helsingin yliopistossakin on tehty opsikelijoiden keskuudessa vastaavanlainen kysely ja saatu tulos oli hyvin samankaltainen. Tämä tutkimus tehtiin muistaakseni 90-luvun puolella, AIDSin aikakaudella.
Naisten pettämistiheys on ollut kaikissa lukemissani tutkimuksissa aina selvästi alempi kuin miesten, luokkaa 25-30%.
Jos mietin omia kavereitani, niin äkkiä laskien noin kymmenestä kaveristani yksi, ehkä kaksi on ollut uskollisia puolisolleen. Luulen, ettei yhdenkään vaimo tiedä miehensä syrjähypystä.
Minä olin pitkään uskollinen, mutta sitten hyvin nopeassa tahdissa minulle tuli useampi syrjähyppy. Ne olivat seurauksia avioelämän seksin laantumisesta. Nainen kun muuttuu rakastajattaresta ensisijaisesti äidiksi, on selvää, ettei seksi ole enää yhtä aktiivista. Muun väittäminen on uskottelua ja itsensäpettämistä.
hömppälehtien kyselyitä. Nimittäin tutkimusten (tieteellisten) mukaan alle puolessa suhteita petetään.
linkkiä, jossa olisi luotettavat lähdeviitteet, mutta oheinen vastaa niitä oikeita tutkimuksia, joihin olen perehtynyt:
"Lehden tekemä tutkimus kertoo, että joka kolmas suomalainen (34%) on ollut uskoton kumppanilleen vakituisen parisuhteen aikana.
55-64-vuotiaista, peräti 44% ilmoitti kyläilleensä elämän varrella muissa, kuin omassa sängyssä.
Miehet (39%) pettävät hieman todennäköisemmin kuin naiset (30)."
http://fi.shvoong.com/newspapers/1849594-uskottomuus-suomalaisten-joukossa/
Sinä varmaan pistät kanssa edes jonkun linkin (lähdearvoltaan minkä tahansa), joka tukisi väittämääsi. Muutoin sinun on turha vängätä sitä 70 prosenttiasi. Pettävä mies on jäävi puhumaan yksin omassa asiassaan. Jos luet vain Jallua ja Kallea, niin maailmankuvasi voi olla HIEMAN vääristynyt... Kannattaisi vaan myöntää itsellesi, että sinä ja kaveriporukkasi kuulutte vähemmistöön. Roskasakki viihtyy varmasti hyvin yhdessä.
vakiintuneessa suhteessa petetään ja pettäjätkin jakaantui aika tasan, naiset kunnostautuvat pettämisessä ihan samalla tavalla kuin miehetkin.
Luin kiinnostuksella M45:n ajatuksia herättävät osuudet keskustelusta. Kysyisin, kuinka selität sen, että haluat olla vain lisääntymiskykyisten naisten anssa, ja kuitenkin jätit vaimon kun hän muuttui rakastajattaresta äidiksi.
Haluatko vain tehdä naisia raskaaksi mutta sen jälkeen he eivät enää kiinnostakaan?
Haluatko tehdä jälkeläisiä loputtomiin, ilmeisesti vielä yhdeksänkymppisenäkin?
Kun nykyinen vaimosi tulee vaihdevuosi-ikään, vaihdatko hänet taas lisääntymiskykyiseen?
Entäpä viehättävä nuori nainen, joka ei voi tulla raskaaksi, kelpaisiko hän sinulle?
Jos sinua ei kiinnosta seksuaalisesti esim. yli nelikymppinen kumppani, niin kuinka luulet että nuoret naisetkaan tuntevat halua keski-ikäiseen mieheen? (paitsi toki taloudellisesti tms käytännön syistä)
Suuri ikäero näyttää tulevan vastaan siinä vaiheessa kun naisen ikä ylittää 40 vuotta.
(taloudellisesti miehestä riippuvaiset marttyyrit ovat asia erikseen)
Tulipa mieleen yksi tapaus, jonka tiedän elävästä elämästä. Yli 40 vuotias mies otti parikymppisen naisen (käytän sanaa otti, sillä 20 vuotias on todella naiivi 40 vuotiaan rinnalla). Nyt aikaa on kulunut 15 vuotta. 4 yhteistä lasta. Nainen on muuttunut parikymppisestä tytöstä yli satakiloiseksi alkoholisoituneeksi perheenäidiksi, joka on itseään vanhemmasta ja kiinnostuksen menettäneestä miehestä riippuvainen.
Onkohan nämä nuorikkoja hamuavat ylipäätään kykeneviä terveisiin pitkäaikaisiin suhteisiin ja sama kysymys toisin päin nuorempien osalta. Lähdetäänkö sitä helpommin eri ikäisen matkaan kun ei uskalleta lähteä tavalliseen suhteeseen ja kuvitellaan tämän iästä johtuvan erilaisuuden olevan se pelastava tekijä...
Useimmat huomattavasti nuorempia naisia ottavat miehet eivät yksinkertaisesti kykene sosiaaliseen kanssa käymiseen ikäistensä naisten kanssa. Jäävät helposti reppanat alakynteen. Ainut mahdollisuus on ottaa nuori, ajatusmaailmalta samaa tasoa oleva nuori, johon vielä voi psyykkisesti vaikuttaa.
Hyvä huomio. Näin olen asian itsekin tulkinnut.
kastia, pohditte muiden asioita, joista ette tiedä mitään. Ei taida olla omassa elämässä mitään mielenkiintoista.
Sauli ja uusi vaimo voivat olla ihanteellinen pari, karimaattinen, fiksu varakas mies, vaikka vielä lapsi ja presidentin linnaan.
Onnea heille!
Vielähän se jalka nousee kuuskymmpisellä, mutta kymmenen vuotta eteenpäin... En kyllä nelikymmpisenä katselisi seisemänkymppistä ukon käppänää, olkoon kuinka sharmantti hyvänsä.
Einojuhani Rautavaara on 80 ja hänen puolisonsa Sini on 51. He kertovat julkisesti kuinka onnellisia he ovat yhä.
Sinäkin puhut vain luuloista, et tiedosta.
Sinulla tuntuu olevan selvä agenda tässä. Haluta tuomita isot ikäero suhteissa. Itselläsi on 8 vuotta, joka ei ole vielä mitään. Sinäkin puhut vain luuloistasi et tiedosta.
Huomaa, että puolet suhteista päättyy eroon joka tapauksessa. Yksittäisiä tapauksia voidaan nostaa esille kuten teit.
Olen seurannut näitä ikäerokeskusteluita jo kahdeksan vuoden ajan ja olen tehnyt kaksi selvää havaintoa.
1) Tuomitsijoilla ei ole omaa kokemusta
2) Ne joilla on, eivät tuomitse
muuten en viitsisi kommentoida typeää kirjoitustasi: Tuo sinun ajatelutapasi nähdä tulevaisuudessa kaikki mahdolliset mörköt, estää sinua olemasta onnellinen tässä hetkessä. Sallisit sen edes muille, usein on niin, että jos on itse onneton, on ärsyttävää nähdä onnellisia ihmisiä....sehän on niiiin väärin minua kohtaan.
Jos Sini on normaali 50 kymppinen seksuaalisesti aktiivinen nainen, niin epäilen.
Riippuu tietysti ihmisestä, kaikille ei seksi ole se tärkeä juttu, ilman sitäkin varmaan pystyy elämään.
Voiko joku oikeesti kiihottua ja tuntea himoa 70 - 80 vuotiasta miestä kohtaan.
Ja se siitä.
5-kymppisestä naisesta=todella harva, yli-60v tuskin kukaan.
Monet nuoret miehet :))))))) ja vanhemmatkin kiihottuu 50 kymppisistä naisista.
Ravintoloissa saa hätistellä nuoria miehiä ympäriltä. Monet jää roikkumaan, jos on seksiin asti päässeet. Jopa vuosien jälkeen viestittelevät jälleenäkemisen toivossa.
Tuntuu että nykyisin ei kysyntä ja tarjonta kohtaa.
Vanhemmat miehet haaveilee nuoremmista naisista ja nuoremmat miehet vahemmista naisista. Kokemusta on.
Todella uskottavaa :)))))))))))
joku friikki tai sitten 90 nainen
Minulla ei toiminut. Ikäeroa ei ollut kuin 14 vuotta, mutta toinen tuntui liian lapselliselta edes ikäisekseen. Alkuhuuma meni ja sitten ei ollut enää mitään. Toinen ei osannut edes hoitaa suhdetta loppuun asiallisesti vaan teki sen lapsellisesti katkaisemalla yhteydenpidon ja lopettamalla vastaamisen puheluihin ja viesteihin. Pidin ylpeyteni ja annoin olla, mutta kyllä tästä lähtien katson ainakin henkistä kypsyyttä ja kykyä kommunikoida.
No minulla on 60 ihana naisystävä ja seisoo heti kun ajatteleekin häntä. Kyllä oli taas ihanaa nannaa nussia hänen herkkupeppuaan.
Olemme muutenkin samalla aaltopituudella harrastusten, mielenkiinnon ja mielipiteiden suhteen, puhuttavaa ja pohdittavaa riittää historiasta ja ajankohtaisista aiheista.
Olen itse 50 ja seksin suhteen lähes kyltymätön.
Onneksi hänelläkin riittää intohimoa, ei voi valittaa, hellyyttä ja intohimoa saa kumpikin tarpeekseen. Ei ole ulkonäköpaineita tai huolta raskaudesta, taloudellisesti olemme riippumattomia ja kummallakin omaakin elämää.
Voimme vapaasti nauttia toisistamme ja kokea jaetun ilon kaksinkertaistumisen.
kirjoitusta kommentoit.
Eikö suhteessa nimenomaan pitäisi nähdä se tulevaisuus?
Sinun ajattelutapasi on hyvin lyhytnäköistä.
Aikuisia naisia (50 jne.) ei niinkään vaivaa tarjonnan puute, vaan kasvanut oma vaatimustaso.
Kun on nähnyt elämää noinkin paljon, ja kokemusta miehistä on kertynyt (ei välttämättä seksikumppanina, vaan noin yleensä) niin ei ihan heti tartu ensimmäiseen ehdokkaaseen. Kun elää, niin oppii.
Tämä on nyt sitten tallennettu vakiovastaukseni ikäeroaiheeseen. Tämä aihe kun tulee uudestaan ja uudestaan esiin.
Minulla on kokemusta suuresta ikäerosta parisuhteessa. Minä siis tiedän, en siis vain luule tietäväni. En puhu uskomuksista tai luuloista, ennakkoluuloista vaan omista kokemuksistani.
Olin pitkään avoliitossa itseäni 17 vuotta nuoremman naisen kanssa. Kun salasuhteemme tuli aikanaan julki, se oli aikamoinen shokki läheisillemme. "Hänhän voisi olla isäsi", "Haluatko omaishoitajaksi?", "Hänhän on täysi pedofiili!". Hänen äitinsä kysyi joka kerta tavatessaan häneltä: "Joko pian eroatte?" Samainen noita kuiskasi minulle, että hänen tyttärensä jättää minut heti, kun on saanut minulta pari lasta.
Meille kahdelle ikäero ei ollut koskaan mikään ongelma. Meidän omassa arjessamme se ei tullut vastaan koskaan ainakaan negatiivisesti. Joskus tosin kiinnitimme huomiota siihen, että kävellessämme käsikkäin jotkut ihmiset katsoivat pitkään, mutta toisaalta tiesimme olevamme melko näyttävä pari mittasuhteiltamme.
Ystäväpiirimme eivät sekoittuneet, mutta siihen liittyi vähän muitakin ongelmia. Suuri osa omista ystävistäni oli ystäviä myös aiemman vaimoni kanssa enkä halunnut aiheuttaa vaikeita tilanteita kenellekään. Minä ystävystyin avopuolisoni yhden ystäväpariskunnan kanssa hyvinkin, muut jäivät aika etäisiksi. Ajan myötä ennakkoluulot tuntuivat karisevan monilta avopuolisoni ystäviltä. Mutta loppujen lopuksi tilanne ei eronnut aiemmasta yhtään. Parisuhteen myötä muut ystävyyssuhteet aina ohenevat muodollisemmiksi.
Seksi sujui mainiosti ja meistä kahdesta minä, selkeästi vanhempi, olin aina se aktiivisempi.
Aika on nyt jättänyt suhteemme. Ikäerolla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä eromme kanssa. Sittemmin tapasin naisen, johon kiinnyin tahattomasti hyvin syvästi, pikkuhiljaa. Hän oli minua yli 20 vuotta nuorempi. Tästä ei lopulta kuitenkaan tullut mitään. Uskoakseni suuri syy siihen oli hänen vanhempiensa leimaus. Hänellä ei yksinkertaisesti ollut uskallusta lähteä ottamaan "riskiä". Sosiaalinen paine ja yleinen paheksunta oli liikaa. Ystävien vinot katseet, puheet selän takana, odotus siitä, että joku, jolla ei ole omaa kokemusta asiasta, saa sanoa: "Mitäs minä sanoin!", "Tuossahan ei nyt ollutkaan mitään järkeä!"
Ikäeroasian yhteydessä unohdetaan usein se tosiasia, että puolet avioliitoista päättyy eroon joka tapauksessa. Avoliitoista päättyy vielä suurempi osa. Ikäero ei tiettävästi korreloi, ainakaan negativiisesti, suhteen epäonnistumiseen. Jonkun pitäisi tutkia tätä asiaa huolella ja tieteellisesti.
Kun puhutaan onnellisesta avioliitosta ja etsitään esimerkkejä julkkiksista, niin ensimmäisenä mainitaan aina Hollywoodin unelmaliitto Humbrey Bogartin ja Lauren Bacallin välillä. Humbrey oli 45-vuotias, kun tapasi 20 vuotiaan Laurenin. On selvää, että tähtien elämällä ei ole juurikaan tekemistä tavallisten ihmisten arjen kanssa, mutta lähempääkin löytyy esimerkkejä. Paavo Lipponen on 26 vuotta vanhempi kuin siippansa Päivi ja Jari Kurri on 17 vuotta Vanessaansa vanhempi. Eräällä yrittäjätuttavallani on hyvin onnellinen avoliitto itseään 24 vuotta nuoremman naisen kanssa.
Tapasin muutama vuosi sitten ulkomailla kollegani, noin ikäiseni naisen, siinä 40...45, jonka mies oli 70 ja siis pitkästi jo eläkkeellä. Kysyin naiselta, eikö tilanne ollut vaikea. Hän vastasi, että hänestä oli ihanaa mennä kotiin valmiiseen ruokapöytään, kun mies oli vanhoilla päivillään innostunut kokkailemaan. Oli kuulemma muutenkin ihan mies vielä nivelvaivoista huolimatta. Sanoi, että hänen miehessään oli enemmän miestä kuin viidessä kolmekymppisessä, että hän ei vaihtaisi mistään hinnasta. Ainoa mikä häntä häiritsi, oli se, että asiasta aina kysyttiin. Pyysin anteeksi. Tuli sellainen tunne, että sen täytyi olla aitoa.
Kun olen näitä palstoja seurannut, olen kerrassaan kauhistunut, kuinka ihmiset kirjoittavat mielipiteitään faktoina. Yleensä kyse on pelkistä uskomuksista, luuloista. Niin kovin harvalla on omaa kokemusta asiasta. On niin helppo luulla tietävänsä, kun todellisuudessa vaan luulee. Ja sitten kun oikein moni luulee tietävänsä, niin siitähän vasta varmuus syntyykin. Tulee mieleen se hullu, joka 1600-luvulla luuli tietävänsä, että maa onkin pyöreä pallo eikä lättänä. Mitähän sekin oikein luuli.
Olisiko tämä nyt sitten jotain yleistä viisautta, mutta kyllä minusta on selvää, että mies kypsyy paljon hitaammin kuin nainen. 25-30-vuotias mies on sittenkin perin lapsellinen. Vasta yleensä lapsen syntymä, lainojen lyhennykset ja karu arki tekevät pojasta miehen. Ja kun se puolet liitoista päättyy, niin mies vapaana ollessaan katsoo asioita uudesta vinkkelistä, viisaampana ja osaa antaa nuorelle naiselle paljon enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Loppujejn lopuksi se taitaa olla perin luonnollista. Miehen lisääntymisaika on käytännössä noin 15-65 välillä eli noin 50 vuotta. Naisen vastaava aika on 15-45 vuoden välillä eli 30 vuotta. Raskaus on nini paljon kuluttavampi naiselle kuin miehelle, että hedelmällinen aika jää väkisinkin lyhyemmäksi naisella. Miehen tehtävä on levittää perimäänsä ja naisen tehtävä on synnyttää perillinen. Sitä ei minkään poliittisen suunnan tasa-arvoilijat voi muuttaa.
Loppujen lopuksi eikö olisi aika pervoa ja luonnotonta, jos viriili mies haluaisi naista, joka ei enää kykene synnyttämään? 45-60 vuotias mies on yleensä täysin lisääntymiskykyinen. Miksi hän haluaisi hedelmättömän naisen. Ystäväksi toki.
Loppujen lopuksi eikö olisi aika pervoa ja luonnotonta, jos seksuaalisesti aktiivista vaihetta elävä nainen haluaisi miehen, joka ei enää kykene? 45-60-vuotias nainen on vielä seksuaalisesti täysin aktiivinen, mutta siinä vaiheessa miehillä jo alkaa hiipua, ja entäs sitten jos mies on vieläpä naista vanhempi. Miksi nainen haluaisi vaivoikseen ukon, joka ei jaksa enää mitään? ystäväksi toki.
Niin ja parisuhdehan ei tarvitse synnyttämistä eikä monikaan ykli nelikymppinen halua enää lapsia, olkoon siihen mahdollisuuksia tai ei.
Anteeksi jos olet jo ottanut jossain kantaa tähän kysymykseeni, mutta en ole suinkaan näitä kaikkia ikäkeskusteluja lukenut alusta loppuun (ei oikeastaan itseä niin kosketa). Eli onko sinusta yhtä luonnollista että nainen on huomattavasti vanhempi kuin mies? Minä tunnen naimisissa olevan parin jossa mies on 36 ja vaimo 55.
Minusta olennaisinta on se, että jokainen saa valita itse tapansa elää tulematta tuomituksi. Jos nainen rakastaa nuorempaa miestä, ei se kuulu kenelläkään toiselle eikä sitäkään saa kukaan muu tuomita.
Minä vihaan ennakkoluuloisuutta ja suvaitsemattomuutta.
Muuten, yleensä mies vie lisääntymiskykynsä hautaan, joten väittämä, että mies hiipuisi seksuaalisesti ennen naista on huuhaata. Eiköhän me kaikki tiedetä se, että naisen seksuaalinen aktiivisuus laskee merkittävästi, kun lapset on tehty.
Suomen vanhin isä on muuten 79 vuotias ja maailman vanhin 90. Maailman vanhin äiti on 70.
(Siis tullut isäksi/synnyttänyt tuonikäisenä)
No tuosta seksuaalisesta kyvystä.
Kyllä se päin vastoin naisilla lisääntyy, kun lapset lentävät pesästä.
Itse heräsin seksuaalisesti täysille 45 v, kun lapset oli isoja ja olin eronnut.
Nyt oon 50 v ja aina vaan paraneet. En oo koskaan ollut näin vaupunut sen suhteen kuin nämä vuodet eron jälkeen.
Ja totta on sekin, että oman ikäisten tai vanhempien miesten kunto ei riitä vauhdissa.
Monesti on lupaavasti alkaneen suhteen takia joutunut pettymään juuri tämän vuoksi, kun miehien kyvyt on hiipuneet. Ja tämä lähempi tutustuminen on tuottanut aikamoisen pettymyksen.
Olet yksi miljoonasta. En ole edes ihan varma, uskonko sinua. Sen verran on omaa kokemusta naisista. Läheisyyden tarve ei välttämättä vähene naisen iän myötä. Olen joskus vähän ollut huomaavinani,e ttä ikääntyvä nainen tarvitsee enemmän huomiota kompensoidakseen vanhentumistaan. Tavallaan, hänen täytyy saada tukea enemmän naiseudelleen.
Sähän juokset parikymppisten perässä. Vaikea uskoa näiden sun juttujen perusteella, että sulla 40-50-v naisista edes olis kokemusta. Juttujesi perusteella saa sen käsityksen, että välttelet heitä.
Kerro miksi se 17-vuotta nuorempi nainen häipyi, niin on helpompi uskoa, ettei ikäerolla ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Minulle tuli suhde. Oletko nyt tyytyväinen.
Ja taas nuoren tytön kanssa :)))))))
Lyöt päätäs jatkuvasti seinään, mutta et edes itse tajua sitä :)))))))))) ikuisen nuoruudenkaipuusi kanssa.
Tunnusta ja hyväksy oma ikäsi. Kaikki me vanhetaan.
Et nuorru sillä, että seurustelet jonkun nuoren tytön kanssa. Aloitat elämäsi kerta toisensa jälkeen alusta, kun voisit jatkaa siitä missä nyt olet :)
sinulle tulla tupsahti suhde :)
Et mennyt vapaaehtoisesti vieraaseen petiin vaan se tuli vaan hupskeikkaa... on tää elämä vaan kummallista.
Eiks ne sivuja syrjähypyt pitäis olla 40 iässä jo hypitty ja miehen olla luotettava ja kaikinpuolin uskollinen.
Hehee
Toi oli hyvin sanottu tälle miehelle..hänen kirjoituksiaan seuranneena..ihan nyt naurattaa..
t.parikymmentä vuotta vanhemman miehen vaimo
OHOH, mitä sanoitkaan:
"Eiköhän me kaikki tiedetä se, että naisen seksuaalinen aktiivisuus laskee merkittävästi, kun lapset on tehty."
Ei naisen seksuaalinen aktiivisuus liity lasten tekoon, vaan päinvastoin naisista tulee aktiivisempia, kun ei ole enää huolta raskaaksi tulemisesta. Naisena tiedän kokemuspohjalta, että naisten aktiivisuus lisääntyy iän myötä, samalla kun miesten kyvyt ja halut yleisesti heikkenevät. Täälläkin kirjoituksissa huomaat, kuinka paljon naiset valittelevat miesten haluttomuutta!
Älä nyt ihmeessä jankuta lisääntymiskyvystä silloin kun puhutaan seksistä. Useimmat ihmiset käyttävät ehkäisymenetelmiä, seksiä siis harrastetaan muistakin syistä kuin lasten hankkimiseksi. Vastaavasti rakastutaan, solmitaan parisuhteita ja ollaan onnellisia myös ilman synnytyksiä.
Useiden tutkimusten mukaan miehet "heräävät" nuorena nopeammin seksuaalisesti ja ovat aktiivisimmillaan alle kolmikymppisinä, naiset hitaammin ja saattavat olla hyvinkin aktiivisia esim kuusikymppisinä, jolloin heidän samanikäiset miehensä ovat muissakin asioissa jo vähän jämähtäneitä. Keski-iässä vielä sopeudutaan, mutta ikäero kumpaan tahansa suuntaan saattaa todellakin tuoda ongelmia myöhemmässä vaiheessa.
Oma ongelmansa on myös iän myötä rupsahtamnen, joka tapahtuu sekä miehille että naisille. Samanikäistä kumppania se ei haittaa, koska asiaan suhtaudutaan iän tuomalla kypsyydellä, mutta nuorempi nainen tai mies saattaa menettää kiinnostuksensa iäkkään puolison muuttuessa vääjäämättä fyysisesti ja usein psyykkisestikin.
joka täytti juuri viisikymmentä. Hän hakkaa kyllä mennen tullen kaikki nuoret miehet, ainakin jos rakastelusta puhutaan. Seisokissa ja jaksamisessa ei ole mitään vikaa. Ennemmmin väsyn minä vaikka olen 14 vuotta nuorempi nainen. Ja ne rakastelutaidot... Alle kolmikymppiset miehet eivät ymmärrä naisen päälle mitään!
Mun mielestä joka asiaa ei tarvitse tehdä yhdessä, se 20-vuotias voi ihan hyvin olla nuori, ja 30-vuotiaalla omat haasteensa, mutta molemmat voi tulla myös vastaan. Tottakai elämä tuo eri asioita vastaan, mutta tuohan se muutenkin. Ihmiset kypsyy, kasvaa, katkeroituu tai elää, rakastaa, perustaa perheen eri aikaan, eri ikäisinä ja hyvä niin.
Mun mielestä on vähän hassua ihan suoraan sanoen kuvitella, että edes samanikäisen kanssa ei voisi tulla eroa siinä, kumpi haluaa "vielä mennä" ja lähteä toteuttamaan itseään milläkin tavoin. Tottakai tulee! Vanhempana saattaa haluta uusia asioita, nuorempi olla pelokas, "edustuskelpoinen"???!!!! Siis etikkö sä jotain 80-vuotiasta missiä vai mitähän sä tarkotat tolla? Tuleeko jossain kohtaa ikä, ettei saa enää liikkua ulkona?
Sä joudut vielä monta kertaa kokemaan asioita, mitä et halua, jos aijot pitää liittosi kasassa, ja sitä ei moni tunnu tajuavan. Että ei se ikä miltään pelasta, omat haasteensa on joka suhteessa, ja vaikka te olisitte syntyneet samana päivänä samana vuonna, voi olla, ettei toinen ihan aina ymmärrä.
Mun vanhemmilla oli melkein 30 vuotta ikäeroa, he olivat naimisissa kunnes kuolema erotti. Kaverini mies sairastui syöpään 35-vuotiaana ja kuoli 36-vuotiaana: jäi nuori leski samanikäisyydestä huolimatta. Oma mieheni oli nuorempi, erosimme, koska minä halusin lähteä luomaan uutta, hän ei. Tunnen pariskunnan joka on vähän päälle 2kymmpinen: kumpikaan ei halua enää mennä, eivät juhli eivät juuri mitään. Ja pariskunnan mikä on 6kymppinen, matkustelee, juhlii ja aivan siitä edustuskelpoisuudesta huolimatta.
Mun mielestä on yhtä lapsellista ajatella, ettei ikäero voi tuoda mukanaan mitään haasteita, kun että samanikäisen valitseminen on kriisien ehkäisyä ja täydellisen liiton edellytys. Mun mielestä on lapsellista ajatella ikää kumppania valitessa, kun tärkeämpää on se ihminen.
"Itse olen sitä mieltä että 20 ja 30 vuotiaan suhde ei oikeasti toimi"
"Oma avopuolisoni on 8 vuotta nuorempi ja homma toimii"
Sinun mielestäsi 10 vuotta ei voi toimia, 8 vuotta sen sijaan voi. Aika hyvin olet sitten ainakin onnistunut rajaamaan toimivat suhteet: alle 9 vuoden ikäero. Ehkä kannattaisi kirjoittaa kirja, nykyäänhän niillä parisuhdeoppailla tienaa aika hyvin ;)
No joo, kyllähän sä myöskin toteat, ettet tiedä vastausta, ja siinä et ole yksin, ei kukaan tiedä. Ei nekään, jotka väittää tietävänsä. Sen tietää jokainen ihminen vain omalta kohdaltaan sitten kun tilanteen kohtaa, ja se siitä. Eikä se muille kuulukaan.
Jeps, luitpa hyvin tuon 10 vuoden ikäeron ja kertomani 8 vuotta. Pisteet siitä. Ne nyt vain olivat esimerkkejä.
Ylipäätään olen puhunut siitä kokemuksellisesta ikäerosta. Olisi pitänyt tuoda näköjään esiin näkökanta, että se voi koskea myös kahta samanikäistä ihmistä. Itse olen joskus kokenut sen toisinpäin, eli iältäni vanhempana, mutta kokemuksilta nuorempana.
ole mielestäni merkitystä. Tärkeää on, mitä suhteella on tavoiteltu, se on yhteinen sopimus. Kuka takaa, että seksi toimii koko loppuiän vaikka olisi samanikäinen pari, kuka takaa että kaikille naimisiin meneville siunaantuu lapsia, kuka takaa että pysytään hoikkina ja haluttavina. Jos säilyy molemminpuolinen kunnioitus, huomioiminen ja anteeksianto tarpeen vaatiessa, mikäs sen parempi.
Keskusteluyhteys parisuhteessa on tärkeä, muuten mennään hetkessä hunningolle. Kun ollaan mummuja ja paappoja, niin mielelläni pitäidin paapan, joka pussaa ja juttelee ennemmin kuin mököttää.
Onnea vaan avioparille!
Jotkut ovat koko ikänsä kakaroita ja jotkut vanhoja aikaisin; virheitä ei tarvitse kokeilla, koska uskoo mitä niistä seuraa havannoimalla ympäristöä.
silti ikäeron kokeminen on erilaista eri suhteissa ja eri ihmisillä. Itse olen 18 ja suhteessa 30 vuotiaan kanssa. olemme seurusteleet jo useamman vuoden ja voin sanoa että toimiihan tämä. Toki on totta että molemmilla on erilainen maailmankatsomus, mutta on sitä oppinut tässä vuosien mittaan tulemaan suvaitsevaisemmaksi ja oppinut paljon.
Olen oppinut katsomaan asioita eri kanstilta ja niin on kumppaninikin. toiselta oppii paljon. Miesysätäväni on vielä nuoremman oloinen mitä oikeasti fyysiseltä iältä onkaan.
Olette seurustelleet siis ainakin kolme vuotta. Sinähän olit "sakkolihaa" aloittaessanne. Kyllä sellaisen miehen täytyykin olla ikäistään nuoremman oloinen (=lapsellinen), joka aikuisena alkaa teinin kaa.
Hyvät naurut sai ei voi muuta sanoa. kaikki ihmiset eivät vain ole niin ahdasmielisäi kuten sinä: heti ajattelemassa että tyypill viiraa päässä kun on nuoremman kanssa. joopa joo. ehkäpä kyseinen tyttöbnen todellakin on vanhemman oloinen ja näköinen mitä oikeasti on, ei vika miehissä aina ole. itselläsi taitaa olla suppeahko maailmankatsomus :DDDD
Keski-ikäisten naisten suurin kollektiivinen pelko on keski-ikäinen mies yhdessä nuoren naisen kanssa. Naiset pelkäävät menettävänsä miehen nuoremmalle naiselle. Niin monelle käy nykyään niin.
Saulin ja Jennin kaltaisten parisuhteitten tuomitsijat ovat näitä naisia tai sitten kateellisia miehiä.
Antaa kaikkien kukkien kukkia.
Kyllä Saulin uskottavuus on kärsinyt.
Harkinta petti pahemman kerran.
Kyllä Suomen poliittinen johto on mokannut aika hyvin naisasioillaan.
Ensin oli Vanhanen joka tuntuu asian suhteen nukkuvan ruususen unta.
Sitten mokasi Kanerva pahemma kerran.
Naiset valtaan niin ei tällaista pelletouhua olisi :))))))))))
ja hänen puolisolleen mitä parhainta onnea. He ovat aikuisina ihmisinä toisensa valinneet ja ovat varmaan tarkkaan harkinneet yhteensopivuutensa etenkin julkisuuden, ajoituksen ja kulissien suhteen. Tunteittensa aitoudesta on paha mennä kenenkään ulkopuolisen sanomaan yhtään mitään eikä se meille muille edes kuulu.
Mitä tulee puolisoitten väliseen ikäeroon, niin onhan se tulessa palamaton tosiasia, että 30 vuotta vanhempi mies on kauhistus, jos ajattelee avioliittoa pysyvänä sitoutumisena puhumattakaan jälkeläisten hankinnasta ja heidän kasvattamisestaan. Olkoonkin korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa, varakas ja vielä kohtalaisessa fyysisessä kunnossa, mutta ikämies on ikämies eikä luonnonlaeille ihminen mitään voi. Mitä ajattelee 60-vuotias tuore aviomies esim. mahdollisesta isän osastaan, jaksamisestaan ja vastuustaan lasten kasvatuksessa? Entä vaimon tulevaisuudesta? Tilastojeen mukaan suomalaisen miehen ennuste eliniäksi on 5-6 vuotta vähemmän kuin naisilla eli nuorella naisella on odotettavissa pitkä leskeys ja mahdollinen yksinhuoltajuus lapsista. Tämän mukaan olisi perustellumpaa, että miehet olisivat vaimojaan vähintään 5 vuotta nuorempia.
On se varmaan outoa, että Kela alkaa maksaa samaan talouteen yht'aikaa vanhuuseläkettä ja lapsilisää.
Kun tätä foorumia lukee, täytyy ihan ihmetellä, kuinka suvaitsemattomia jotkut ihmiset ovat. Jos joku asia pilaa Saulin ja Jennin suhteen on se kyräily, pahansuopuus ja kateus.
Minua ei kiinnosta vatvoa Saulin ja Jennin suhdetta. Ei kuulu minulle. Ihmiset on erilaisia ja haluaa eri asioita.
Mutta omalta kohdaltani ajattelen kyllä, että en ottaisi vanhaa miestä. Ehkä kymmenen vuoden ikäero menettelisi lyhyemmässä suhteessa, mutta en todellakaan haluaisi mennä naimisiin elämän ehtootaan elävän viisikymppisen kanssa (jos nyt ajatellaan tätä 30 vuoden ikäeroa). Tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, että elämäni parhaat vuodet veisin miestä hautaan ja olisin takaisin "sinkkumarkkinoilla" viisikymppisenä.
Mieluummin ottaisin itse esim. 30-vuotiaana kymmenen vuotta nuoremman miehen ;). Näin päin olisi parempi jo ihan siltä kannalta, että miehet kuolevat nuorempana, eli yhteistä loppuelämää olisi tilastollisesti pidempään tulossa kuin jonkun ikälopun kehäraakin kanssa.
Tämä on tervettä keskustelua ikäerosta, eikä kyräilyä Saulia kohtaan. Itse petyin kun Sauli ei suostunut presidenttikilpaan silloin kun Ahtisaarelle kyseltiin vapaaehtoisia seuraajiksi. Sauli on symppis, kaikkea hyvää Saulille.
Ajatellaan, että ideaalinen puoliso löytyy itsensä kaltaisesta ihmisestä. Koulutus, ikä, ulkonäkö, jne, kun nämä ovat mahdollisimman lähellä itseä, niin onni pitäisi olla varmistettu.
Samoja arvopisteytyksiä itsensä lisäksi peilataan tiedostamattomasti muihinkin pareihin. Kun jotkut valitsevat täysin näiden ns. pisteytyksien vastaisesti, niin se herättää ihmetystä, paheksuntaa. Esim. kaunokainen/komistus on parisuhteessa rumiluksen kanssa, ihmetellään, että miksi se tuon otti, olisihan pystynyt saamaan lukuisia kauniimpia puolisoitakin. Että eikö se tajua omia mahdollisuuksiaan?
Kunpa joku osaisikin tehdä sellaisen kaavan, että sillä voisi valkata puolison. Harmi kyllä se ei taida onnistua. Mutta vähän pitäisi olla jotain yhteistä mielenkiinnon kohdetta, muuten kuherruskuukauden jälkeen vieraannutaan kun arki ei suju.
Ensimmäiset 10 - 15 vuotta ovat varmasti huikean onnellista aikaa. Pikku hiljaa ukkoa kuitenkin alkaa kyrsimään että nuoremmat orit hääräävät jatkuvasti nuoren vaimon kimpussa kun ovat sitä mieltä että vanha ukko ei nuorta naista tarvitse ja että yritttänyttä ei laiteta. Ukon vanheneva mieli on altis mustasukkaisuuden peikolle joka teettää hänellä kaikennäköisiä temppujaan. Kun aika kuluu vaimo huomaa että on töissä vanhainkodissa. Miestä on holhottava, hänen tavaroitaan saa alituiseen etsiä ja kiukuttelujaan
kuunnella. Mustasukkainen mies alkaa kytätä vaimonsa liikkeitä tai ainakin se vaimosta siltä tuntuu. Parisuhdehelvetti on valmis. Nykyään nyt vaan eletään vanhemmiksi. Ennen noihin ikäeroliittoihin tuli luonnollinen loppu jo hyvissä ajoin ennenkuin asiat pääsivät kärjistymään. - Kuitenkin pidän mahdollisena että kaikki sujuu tällaisessa liitossa hyvinkin jos vain terveyttä kummallakin riittää. Hyviä aikoja tullee liiton varmasti olemaan jos on huonojakin aivan kuin samanikäistenkin liitoissa. Parisuhteet elävät ja muuttavat muotoaan moneen kertaan yhteisen taipaleen aikana. Kypsät, vastuuntuntoiset aikuiset ihmiset löytävät aina oman mallinsa eri eläntilanteissa. Rakkaus on Ihmeellinen Voimavara olemme vaan niin tottuneet punnitsemaan sitä aina seksin kautta.
Saulin malli tuskin soveltuu tavalliselle työeämässä olevalle pariskunnalle. Puolisoilla on usein esimerkiksi haaveita yhteisten eläkepäivien varalle (lähdetään pitkälle purjehdukselle, muutetaan lämpimiin maihin, vietetään aikaa mökillä yms). Mites tässä. Kun mies pääsee eläkkeelle, vaimolla on vielä yli 30 vuotta työuraa jäljellä! Vaiko on vain hyvä, että on vaipanvaihtaja omasta takaa.
toimiihan se kun peluri niinistö saa jättipotin ja nainen arvostetun aseman ja ovat varmaan näihin asemiin pitkään tyytyväisiä ja sen jälkeen pidetään kulissit yllä.
tämäkin keskustelu todistaa kuinka pintapuolisia ihmiset on kun aihe on julkis tai vastaava teennäinen juttu niin kyllä kilvan on kirjoittajia.
kun palstalle kirjoitaa jotain syvällisempää ja mitä se aidosti toisesta välittäminen on ja yrittää keskustella siitä niin aika harvoja kiinnostaa.
uskaltakaa mennä itseensä edes näissä keskusteluissa.
Vastausten perusteella Suomi on kyllä oikea suvaitsemattomien, kateellisten ja pahansuopien ihmisten valtakunta.
Mitä helvettiä se kuuluu kenellekään toiselle jos Sauli ja Jenni tai joku muu vastaava pariskunta haluaa olla yhdessä.
Mielipiteitä tyrkytetään ilman omaa kokemusta asiasta. Se on juuri niin, että kun riittävän moni luulee, niin siitä syntyy vakaa uskomus. 1500-luvulla moni tiesi, että maa on lättänä ja sitten tuli Galilei, joka luuli, että maa on pyöreä, koska oli tehnyt omia havaintojaan.
Allekirjoitan M45:n mielipiteet, vaikka itse asian pistin liikkeellekin. Siis jos unohdetaan teoreettinen onnistumisen mahdollisuuden arvailu eri-ikäisillä pareilla, niin juuri tuo suvaitsemattomuus on jotain mistä tässä banaanivaltiossa kärsitään.
Pienenä esimerkkinä tuo, että pidin nuotiota taajamassa olevalla pihallani toissailtana niin kohta ajeli paloauto katua pitkin. Liekki, eikä savu ollut enää näkyvää siinä vaiheessa, mutta luulen että joku paskaperse soitti tuon auton. Puolen tunnin sisällä se mateli kaksi kertaa katua pitkin. Kuusi vuotta, jonka olen tällä kadulla asunut, ei paloautoa ole nähty kertaakaan ja nyt sellainen muka ajelee yhdeksän jälkeen illalla huvikseen. Hah, kyllä nauratti kun joku kateellinen soittaja varmasti harmistuneena katseli kun auto ei löydä taloa. Varmaan on kävellyt seuraavana päivänä katsomaan talonnumeroa postilaatikolta.
Tuo siis merkityksetöntä. Mutta suvaitsemattomuus on sellaista paskaa, että kannustan jokaista, joka ei yritä esittää harmaata perusihmistä muiden mieliksi ja näyttää sen mitä on vaikka se olisi sitten mitä. Ei ehkä tulisi sitten niin paljon noita väkivaltaan ja tappoihin johtavia tunteenpurkauksiakaan ihmisille jos eivät joutuisi pitämään asioita sisällään.
Onnea Saulille ja Jennille siis!
et salli muiden mielipiteitä, etkös vain nyt hauku väärää puuta.
Anna jokaisen pitää mielipiteensä, myös niiden joiden mielipide ei miellytä sinua.
Ja et sinä oikein riemuissaan ole ollut jos joku nainen 45 ikäinen kertoo että haluaa sen 30-vuotiaan miehen.
Jos kolmansien tahojen suvaitsemattomuus aiheuttaa parisuhde ongelmia, niin kyllä, sitä minä en siedä. ON mielestäni täysin suvaittavaa halveksia suvaitsemattomuutta.
Väittämä, että minulla olisi jotain sellaista 45 vuotiasta naista vastaan, joka haluaa olla 30 vuotiaan kanssa, on kyllä puuta heinää.
Kuten sanoin. Jokaisen tulisi saada elää oma elämänsä omin ehdoin muiden moralisoimatta.
Pahinta on se, että ihmiset, jotka luulevat tietävänsä, mutta todellisuudessa vain luulevat, tulevat ja esittävät asiat faktoina. Kuinka monella on kokemusta isosta ikäerosta parisuhteessa. Minulla on ja se oli aikamoinen silmienavaus minulle. Ikäero ei ole ongelma parisuhteessa. Ainoa asia, mikä ratkaisee on se, kuinka hyvin viihdytään yhdessä.
avautumiseen omakohtaista kokemusta?
Minä olen aina tiennyt että ihmiset pariutuvat, ei heidän iät.
Mutta se että joskus on ollut parisuhteessa vaikka 20-vuotta nuoremman/vanhemman kanssa ei sano että seuraavan kumppaninkin pitäisi olla samaa ikäluokkaa kuin edellinen.
Perustellut mielipiteet. Minustakin yhtälö tuntuu mahdottomalta, tää Saulin tapaus siis. Kaksi vuotta jatkunut suhde on pysynyt salassa. Se on jo ihmeteko Saulilta. Täytyy vaan ihmetellä, ja seurata tilannetta.
täällä leimataan heti suvatsemattomaksi jos ei ymmärrä kun iäkkäät raha miehet ja vallankahvassa olevat ottavat nuoren puolison.
kysyn teiltä suvaitsevilta perusteluineen jos tavallinen työmies käyttää maksullista naista tai käy bornellissa oletteko yhtä suvaitsevia.
itse en usko että kummassakaan esimerkissä on
aidot tunteet ja rakkaus mukana niin kuin minä käsitän oman ne filosoviani mukaan vaikka olen kuinka suvaitsematon.
Mitä parikymppinen nainen voi nähdä yli viiskymppisessä miehessä? Mies on ruma, ryppyinen ja rupsahtanut, jähmeä käytökseltäänkin ja vanhanaikainen mielipiteissään. Nuorella naisella täysin erilainen kokemus- ja elämänpiiri, ja vaikea löytää yhdistäviä tekijöitä, vaikka luonteet sopisivatkin yhteen. Tällaisen liiton perusteena täytyy olla rahan ja hyvän aseman saaminen miehen avulla, ei sitä muuten voi selittää. Jos se sopii molemmille niin hyvä niin.
mieheni on minua 3 vuotta nuorempi. aloimme seurustella ollessani 20 vuotias eli miekkonen oli vasta 17. saimme vastaan aika lailla sontaa mutta päätettiin että me ei anneta periksi. ystävät töneivät että "herää hei se on ihan penikka" yms. kyllä minä nyt tiesin että on mua paljon nuorempi ja siinä iässä vaikuttaa paljon. mutta ei tunteilleen mitään voi. mieheni teki aloitteen ja hänen vanhempansa hyväksyivät asin heti. annan kuin mies täytti 18 asuimme jo yhdessä. isäni naisystävä haukkui minut pedofiiliksi yms. mieheni kaverit haukkuivat minut mummoksi jne. äitini ja isoäitini pyöreivät tuskissaan kun "olen tullut hulluksi". mutta me pidettiin kiinni yhdestä asiasta. meidän elämä. nyt ollaan oltu yhdessä 7 vuotta ja ihmiset eivät edes muista enää ikäeroamme. ja meidän suhde on vahva ja kaikin puolin kunnossa, kaiketi siksi että sen eteen on pakostakin jouduttu työstämään niin paljon. ja äiti päätti sitten jossain vaiheessa ottaa itselleen 15 vuotta nuoremman miehen :D
Kummallista, miten ainoastaan 3 vuoden ikäero voi aiheuttaa noinkin vahvoja reaktioita. Parikymppisillä on kuitenkin usein paljon suurempiakin ikäeroja suhteessaan, kuin tämä mahdottoman suurelta ikäerolta tuntunut 3 vuotta, mutta useimmiten kai niin päin, että mies on vanhempi.
Ilmeisesti ongelma olikin siinä, että mies oli naistaan nuorempi, ja sitä ei tahdottu hyväksyä? Sillä, jos 20-vuotias nainen hankkisi 23-vuotiaan poikaystävän, niin sitä tuskin kovinkaan moni jaksaisi ihmetellä.
ihastunut itseäni 5 vuotta vanhempaan naiseen. Meillä on aina todella hauskaa, ja muutenkin tuntuu että meidät olisi tarkoitettu yhteen. Mutta tuo ikäero vain hieman pelottaa, vaikka se onkin "vain numeroita". Itsehän olen siis 19v ja nainen 24v
Ei muutama vuosi ole vielä mikään ikäero, ei viisi eikä seitsemänkän vuotta. Sillä ikäerolla ihmiset on vaihtelevasti samanlaisia, ja toiset vanhenee nopeemmin toiset hitaammin.
Yli 10 vuoden ikäero alkaa jo merkitä muitakin eroavaisuuksia jotka vaikeuttaa sopimista. Esim. kokemukset, tavat, ystäväpiiri jne. Mua häiritsisi myös yli 10 vuotta vanhemman miehen fyysinen olemus, alkaa meinaan näkyä rypyt ja veltostumat, vähintäänkin iho vanhenee vaikka kuinka treenais lihaksia, eikä tee mieli ei. Silti uskon että kun aikanaan vanhenen yhdessä omanikäisen kumppanin kanssa, se ei sitten haittaakaan, jos molemmat vanhenee samaan tahtiin
5 vuotta ei ole loppujen lopuksi kovinkaan suuri ikäero, sillä vaikka se teini-iässä voi suurelta tuntuakin, sen merkitys vähenee kun ikää tulee lisää.
Jos kerran on todella hauskaa yhdessä, ja tuntuu että teidät olisi tarkoitettu yhteen, kuten kirjoitat, niin olisi varmaan paras unohtaa koko ikäeron pohtiminen ja nauttia toisen seurasta. Siis suhtautua toiseen ihmisenä eikä jonkun ikäryhmän edustajana.
Ilmeisesti tuossa siis pelottaa muiden ihmisten suhtautuminen? Ehkäpä on kuitenkin parempi toimia siten kuin itse tuntuu hyvältä, eikä aina pomppia muiden mielipiteiden mukaan, vaikka jollain joku mielipide asiaan olisikin. Mitäpä se muille kuuluu.
Ja jos sitä mietit, että voiko suhde onnistua, niin turha silläkään asialla on itseään stressata, sillä eihän sama syntymäaika takaisi suhteen onnistumista kuitenkaan.
Meillä on 20v ikäeroa, 26 ja 46v eikä koskaan ole ollut minkäänlaisia ongelmia ikään liittyen. Enemmänkin meitä naurattaa jotkut asiat toisissamme mitkä siis liittyvät siihen että hän on syntynyt 60-luvulla ja minä taas 80-luvulla. Omanikäisiin exiini verrattuna mieheni on paljon aktiivisempi niin sängyn puolella kuin muutenkin. Ei ole kyyninen ja veemäinen, ei kuku yömyöhät netissä (kuten minä tänään teen heehheheh), elämässä on muutakin sisältöä kuin viina, naiset (oliskohan joku parempi ja sitä rataa) ja autonvanteet.
Se on sitten toinen juttu mikä meillä on tilanne 20 vuoden päästä, mutta tosiaan en tiedä vaikka kuolisin huomenna. Rakastan tätä miestä ja haluan hänen kanssaan olla senkin riskin ottaen että joudutaan käyttää viagraa joskus :-) just oli uutisissa juttu että nuoret miehet harrastavat seksiä paljon vähemmän parisuhteessa kuin vanhempi sukupolvi...urapaineet ym vaikuttavat...ja voin kyllä allekirjoittaa, tämä on eka suhde missä naisen ei tartte vongata seksiä ees pari kertaa viikossa...huoh ja helpotus :-)
Mitä hemmettiä se yleensäkään muille kuuluu paljonko on ikäeroa!! miettikää vähän omaa ahdasmielisyyttänne. Vaikka itse ette olisi vanhemman kanssa niin antakaa toisten olla, mitä se on teiltä pois. Eikä rakkautta voi määrätä, en kai itsekään olisi ajatellut joskus seurustelevani 20v vanhemman kanssa mutta niin se vaan on että jos kolahtaa niin kolahtaa ja sitä ei voi ennustaa eikä aikaa eikä paikkaa määrätä. Ihanaa olla vihdoinkin aidosti onnellinen!
Ja onnea vielä Saulille ja Jennille.
vaikka meillä kaikilla on omat näkemyksensä niin eihän kenenkään mielipide ole kiveen kirjoitettu totuus .
minusta useasti kuitenkin suuret ikäero suhteet menevät tietyn kaavan mukaan(poikkeuksiakin on)
siksi toivoisin että kertoisit teidän taustoista esim. oliko toisella reilusti rahaa tai tulot arvostettu asema tai onko toisella aukrotiteetti perheessä ym.
tämmöisestä filosovista tuntuu että nykyään aidot ja syvälliset ovat tunteet ovat menettäneet arvonsa muiden arvojen alle(toivottavasti olen väärässä)
onnea ja menestystä teidän suhteelle.
Kyllä hyväkuntoinen 46-vuotias mies pystyy vielä muutaman vuoden sinnittelemään, mutta "romahdus" tapahtuu aikanaan. Ihminen vanhenee sykäyksittäin ja jonakin kauniina päivänä 50-vuotispäivien jälkeen huomaakin kuinka ikä alkaa painaa; mikään uusi ei oikein innosta, kyllästyttää, tukka lähtee, maha kasvaa, hegästyy helpommin kuin ennen, kasvonpiirteet muuttuvat, tulee ryppyjä, harmaantuu, muuttuu ärtyneeksi, kiukuttelee, alkaa mustasukkaiseksi, narisee kaikesta, kolottaa, nivelet jäykistyvät, ryhti painuu. Tiesithän, että myös miehillä on vaihdevuodet, joista vasta nykyään on alettu enemmän puhua julkisuudessa. Yksilöitä olemme kaikki, mutta ikääntymiselle emme mitään voi.
Se on totta mitä fyysiselle olemukselle tapahtuu, mutta jostain kumman syystä tunnen paljon enemmän kyynisiä ja elämään kyllästyneitä kolmekymppisiä kuin keski-ikäisiä. Jos rakastaa niin kyllä siinä muut asiat ovat tärkeämpiä kuin rypyt. Mieheni on aktiiviurheilija kuten myös isänsä, jos katson hänen isää niin ei varmaan ole pojallakaan hätäpäiviä näkyvissä...seksi on asia mikä eniten ehkä vaikuttaa 20v päästä, mutta onhan viagra keksitty.
tämä suhde perustuu juuri niihin syvällisiin tunteisiin. En harrasta itseni ja sydämeni kusettamista, sitäkin olen joskus tehnyt ja saanut karvaasti katua. Hän on eka mies jota aidosti rakastan ja jonka kanssa haluan ottaa riskin, jonka kanssa haluan elää. Jos mulle raha jotain merkkaisi ni tuskin hänen kanssaan olisin :-) työskennellään samalla alalla ja muutenkin moni asia yhdistää meitä. Kiitos onnitteluista, sitä aina tarvitaan tahdon lisäksi.