Olinpa tuossa viikon intin metsä leirillä, sen jälkeen viikonlopun kiinni kasarmilla, jonka jälkeen taas vikon leiri, jonka aikana tyttöystäväni alkoi lähettelemään outoja tekstiviestejä asioista joista hän ei voi kertoa puhelimessa.
Tietenkin aavistelin, että jotain ei ehkä niin mieluista ollut tiedossa, kun pääsisin lomille...ja kas kummaa tyttöystäväni vetosi siihen "mul ei oo tarpeeks aikaa itelleni"-juttuun...siis mitä v****a?Sillähän ei mitään muuta oo ollukkaan ku aikaa itellensä ja oliko ihan pakko jättää mut just pahimpaan mahdolliseen saumaan,prkl!
Mä todella rakastin sitä naista, kumminki yli 3½ oltu yhdes ja yht´äkkiä se haluu jättää mut noin vain.
Tietenkin aavistelin, että jotain ei ehkä niin mieluista ollut tiedossa, kun pääsisin lomille...ja kas kummaa tyttöystäväni vetosi siihen "mul ei oo tarpeeks aikaa itelleni"-juttuun...siis mitä v****a?Sillähän ei mitään muuta oo ollukkaan ku aikaa itellensä ja oliko ihan pakko jättää mut just pahimpaan mahdolliseen saumaan,prkl!
Mä todella rakastin sitä naista, kumminki yli 3½ oltu yhdes ja yht´äkkiä se haluu jättää mut noin vain.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mä jätän naiseni itse jos tulee jotain parin viikon eroja. Niiden aikana ämmät kuitenkin aina katselevat muita miehiä.
Jos ei intti niin sit opiskelu ja tai työt jossain toisella paikkakunnalla myöhemmin, syitä olis tullut myöhemmin. Intti oli sit testi, jota tyttöystäväsi ei kestänyt. Tiedän, että ei tää lohduta, mutta ajattele selkeästi, se voi auttaa. Jos tyttö tulee katumapäälle, harkitse tarkkaan, mitä teet.
Heippa, kirjoittelen näin naisen näkökulmasta, miltä musta tuntui silloin 10 vuotta sitten kun mieheni oli armeijassa. Oltiin seurusteltu sitä ennen 4 vuotta.
Alku meni ihan hyvin, kestin sen armeija ajan kun MIES ja olin kärsivällinen, mutta sitten tuli aika kun en enään jaksanutkaan, mieheni hösssötti kokoajan siitä armeijasta ja nähtiin vaan viikonloput ym..
Tapasin yhden miehen ja oltiin eka kavereita ja sitten ruvettiin seurusteleen..... sitä kesti 3 kk (ei onneksi menty sänkyyn asti, mutta lähellä oli), ja mulla oli tosi paha olla, koska rakastin edelleen sitä miestä joka oli siellä armeijassa.
Laiton poikki tän armeijassa olevan kanssa, mutta sitä ei kestänyt kun pari viikkoa, niin ruvettiin taas oleen yhdessä, me ei kestetty olla toisistamme erossa, ja sitten puhuttiin samalla kaikki asiat kuntoon, muutettiin yhteen (armeijaa oli vielä jäljellä silloin n. 3kk) eli periaatteessa kela maksoi meidän vuokrat, koska itse opiskelin ja mieheni oli armeijassa. Ja oli vielä se hyvä aika, kun kelakin syyti rahaa ovista ja ikkunoista.
Nyt olemme onnellinen perhe 1 lapsi (6v) ja naimisissa ollaan oltu jo 7 vuotta.
Joten koita pärjätä, se armeija aika on kovaa niin siellä olijalle kun niitten tyttöystäville jotka odottelee siellä kotona omaa kultaansa.
Koittakaa puhua asioista, eihän noin pitkään kestänyt suhde voi kaatua tosta vain yhden armeijan takia.
TSemppiä sulle !!!!
Kiitos vaivastasi. Tosiaan nämä intin aikana tapahtuvat bänät on tosi yleisiä. No, jos homma ei mee putkeen, niin ei muuta ku Rock´n Roll-vaihde vaan päälle ja radalle uusiin seikkailuihin...kyllä tälläselle komealle nuorelle miehelle aina uusia helmoja löytyy, hehheh! :)
Kaikkea hyvää sulle.
Jätin poikaystäväni hänen ollessaan intissä. Hänen poissaollessaan huomasin, etten oikeastaan kaipaa häntä mihinkään. Hän ei ollut kohdellut minua hyvin ennen lähtöään, oli maininnut usein maailmassa olevan runsain mitoin minua ihanampia naisia ja esim. yhdessä ravintolassa ollessamme haki ahkerasti muita naisia hitaisiin vaikka kerroin miten kurjalta tuntuu. Olin onnettoman rakastunut ja luulin etten pärjää ilman häntä. Oli aikamoinen yllätys kun ikävän sijaan vallitsevin tunne oli helpotus. Kyllä jaksoi nyyhkyttää ettei intin aikana saa jättää.
Joo, sinänsä nyt en haekkaan täs mitään "nyyhnyyh" sympatiaa keneltäkään...ja ilmeisesti sul oli muutenki menny aika kurjasti ton sun silloisen poikaystävän kans.
Itse kuitenkin oo tämmönen ok kaveri suurimman osan ajasta...no,mitäpä tässä itkemään life goes on!
Jos tyttö pistää tuon takia poikki niin eipä se ole murehtimisen arvoinen! Ei muuta ku radalle ja pelimiehen otteet kehiin!
Tuohon, mitä sun tyttikses sano "mul ei oo tarpeeks aikaa itelleni" nii se voi tarkottaa sitä, että just silloin ku teijän pitäs nähä sil saattais olla just jotain muuta itelleen tärkeetä menoa/tekemistä..
Mut se kyl tarkottas tässä tapauksessa sitäkin, et sillä ei oo tarpeeks intoa nähdä sua just silloin...
Joten, sehän voi olla, niinkuin aavistelitkin (?),että menoa nyt.. Toisaalta, kyllähän se 3½ vuotta (jos se nyt niin oli?) on pitkä aika..
Itse varmaan tiedät parhaiten :)
Älä välitä, omien kokemusten mukaan hirveän suuri osa teinirakkauksista (mukaan lukien omani n vuosikymmen sitten) kompastuu armeijaan, tai ainakin heti sen jälkeen. Oletan että olet vajaa parikymppinen, ja tuon ikäisinä teillä on vielä henkinen kasvu ja oman identiteetin haku kesken.
Joten ihan turha kuvitellakaan että tämä nykyinen kumppani on se ainoa maailmassa minulle. Vaikka se juuri nyt saattaa tuntua siltä. Sinulla on elämäsi parhaat vuodet edessä, on aika lentää kukasta kukkaan ja hakea kokemuksia erilaisista naisista, ja päättää mistä pidät ja mistä et. Yhden naisen perusteella sitä on _hirveän_ vaikea sanoa.
Jep.. tällänen tarina. Olimme seurustelleet poikaystäväni kanssa parisen vuotta ennen kuin hän lähti armeijaan.. alussa kaikki meni hyvin vaikka hän arveli että palvelusajaksi napsahtaisi vuosi.No niinhän siinä tietenkin kävi. Sitten aivan yllättäen hänen käytöksensä muuttui, vaikka lupasin hänelle etten missään nimessä jättäisi häntä armeijan takia (koska se olisi kundia kohtaan todella julmaa) Hän jätti minut sen kesän aikana neljä kertaa, ja kohteli muutenkin kuin paskaa.. vaikka en ollut tehnyt mitään sellaista kohtelua ansaitakseni! No jätkän kaverithan otti tapauksista kaiken irti ja yrittivät kaikki kilpaa iskeä mua.. no, tää mun jätkä päätti sit myöhemmin että jatketaan vaan (kun tarpeeks suostuttelin..tais olla virhe), ja kun kuuli että sen kaverit oli yrittäny mua niin totes vaan ettei halua puhua asiasta.. tosi hienoo.. nyt kun oon sitten jättämässä sitä tunteetonta idioottia niin kyllä se nyt itkee kuinka rakastaa ja muuta paskaa.. et ei se oo aina muija jonka takia inttiaikana hommat menee puihin jos jätkät kohtelee muijiansa näin...
Joo, näistä jutuistahan löytyy aina kaikenlaisia esimerkkejä, toi sun esimerkki tapaus ei ollu mitenkään erikoisen mukava.
Itsehän olen tälläinen ihan OK-tyyppi, enkä tod. kohdellut tuota nykyistä ex-muijaani mitenkään halpamaisesti, tai muutenkaan ollut mitenkään ilkeä paskiainen hänelle...no, mutta mitä vittua tästäki enää lässyttämään, se on nyt sitten finaalissa sekin kolmi vuotinen suhde ja that´s it.
Olo on ehkäpä jollakin tavalla jopa helpottunu, sitä vaan ihmettelen, että miten se nyt sitten yhtääkkiä keksi jättä mut? Ei itku auta, enkä kyllä viitsiskään vuodattaa hänen takiaan. :)