Olen 25-vuotias nainen ja haluaisin saada hieman neuvoja miehiltä tilanteessani. Minut raiskattiin vajaa vuosi sitten, tekijä oli silloisen poikaystäväni puolituttu kaveri, joka tarjosi minulle autokyydin kotiin, mutta raiskasi minut kotini läheisellä parkkipaikalla autossaan. Tapahtuneesta oli todella vaikea päästä yli, olen syyllistänyt itseäni sinisilmäisyydestäni lukemattomia kertoja. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että olen oppinut hyväksymään tapahtuneen enkä enää ajattele sitä kovinkaan usein. Poikaystäväni jätti minut pian tapahtuneen jälkeen, mikä tuntui todella pahalta tuolloin. Nyt olen kuitenkin alkanut ajattelemaan ettei tilanne todellakaan ollut helppo hänellekään ja suhteemme tuskin olisi voinut jatkua entisellään pitkään aikaan. Reilu kuukausi sitten tapasin ihanan miehen, jonka kanssa olemme olleet tiiviisti yhteydessä ja tapailleet. Olen todella ihastunut häneen ja hänkin on antanut ymmärtää samaa. Hän olisi jo halunnut seksiä kanssani, mutta en tuntenut kykeneväni siihen vielä. Viikko sitten rohkaistuin ja kerroin hänelle kaiken raiskauksesta. Tuntui, että hänen kuuluu tietää enkä voi alkaa suhteeseen ennen kuin hän tietää tämän asian. Hän oli aika järkyttynyt kuullessaan asiasta, mutta myös todella vihainen, mikä oli aika hämmentävää. Tuon illan jälkeen hän ei ole ottanut minuun itse lainkaan yhteyttä, vastaa kyllä jos minä soitan, mutta on kuulemma nyt niin kiireinen töissä ettei ehdi tavata tai jutella. Tässäkö tämä sitten oli? Enkö enää kelpaakaan, kun minut on raiskattu? Oliko kertominen virhe? Läheisyys, suutelu ja hellyys ovat tuntuneet niin ihanilta hänen kanssaan niin pitkästä aikaa ja haluaisin häntä todella, mutta ajatus itse seksistä tuntuu todella pelottavalta. Kertominen hänelle tuntui vievän osan pelosta pois, mutta jos hän ei nyt enää haluakaan minua? Haluaisin siis kuulla voisitteko te ryhtyä suhteeseen raiskatun naisen kanssa ja jos ette niin miksi ette? Olenko likainen mielestänne? Haluaisin ihan rehellisiä mielipiteitä.
Kelpaako raiskattu nainen miehille?
Damaged good
251487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
vain neitsyt kelpaa
Käydä heti tekemässä muutaman aloituksen minusta. Saisiko sellaisia ärhäköitä.
osaavat olla törppöjä. Häpeän olla mies jos he noin käyttäytyvät.
Hyvä että kerroit hänelle, se oli oikein. JOs hän ei ole valmis sinun kanssasi olemaan, hän ei ole sinua myöskään ansainnut. Etsi parempi!
Ton kun olisin tiennyt jo sata vuotta sitten. En kumminkaan usko, että kertomatta jättäminen olisi suhteessa mitään muuttanut. Yleensä pahasti häiriintyneet/seonneet keksivät sitten muita "syitä" omalle hulluudelleen.
tuo kertoo vain miehen henkisestä kypsymättömyydestä ja , ehkä se totuuden sanominen päästi sinut pälkähästä.
Sinuna olisin onnellinen siitä että mies paljasti noin helposti oman kypsymättömyytensä.
Yleisluontoisesti tuohon kelpaamiseen en osaa sanoa mitään. Me miehetkin ollaan yksilöitä.
Teit oikein kun kerroit.
Voisin ryhtyä suhteeseen.
Et ole likainen. Se mies on, joka sinut raiskasi.
Ja nämä olivat rehellisiä vastauksia.
Säikähti tilannetta ja epäilee ettet enää kykene suhtautumaan keneenkään mieheen normaalisti.
Hankala neuvoa, sillä miehiä on niin monenlaisia.
Ehkä on parasta että laitat itsesi kunnolla kuntoon ja sitten voit sanoa että olet ok, eikä sillä toisella ole syytä säikkyä mahdollisia reaktioitasi.
Meillä kaikilla on erilainen historia takanamme,
elettyä elämää . Jos kaverisi on henkisesti
aikuinen niin jutustelkaa asiasta . Siitä
voinet sitten päätellä onko hän kaveruutesi
arvoinen . Parempi tietää ajoissa ettei pety
ihmisen suhteen äärettömästi .
OLen samaa mieltä siitä, että kaikilla on historiansa... Mutta asiasta ei ehkä mielellään "jutustelisi". Jos asiaan pitää aina palata, voi sitä vielä vuosien päästäkin joutua miettimään aina sen jutustelunkin jälkeen useita päiviä. Helpommalla selviää, jos ei kuule raiskauksista yhtään mitään, ikään kuin niitä ei maailmassa tapahtuisi.
törkee mies >:(((( Ei ois pitänyt lukea tätä :´(
Paljon voimia sulle ja halaus!!
oikeesti naistaan rakastaa, niin ei todellakaan haittaa mikään tollanen.
Ei se, että nainen on raiskattu, ole mikään syy olla seurustelematta. Ongelma on siinä, jos siitä ei ole päästy yli. Ei minusta ole kenenkään terapeutiksi. Ja sinä et selvästikään ole vielä päässyt traumatisoivasta kokemuksestasi yli, eli et mielestäni ole vielä valmis uuteen suhteeseen.
ilmoitan omasta puolestani että kelpaa.
Monesti ihmiset pakenevat asioita, joita eivät osaa käsitellä, jotka herättävät ahdistusta. Saattaa olla että mies välttelee ihan neuvottomuuttaan. Vaikka onhan palstoiltakin saatu lukea mitä omituisimpia moraalikäsityksiä.
Olen pahoillani puolestasi, että olet joutunut todistamaan noin montaa viallista miestä peräkkäin.
Oli hyvä kertoa koska tapahtunut on osa menneisyyttäsi. Anna miehelle aikaa sulatella kuulemaansa ja jos hän ei kykene asiaa lähestymään, niin sinä et asialle voi mitään. Mies voi kokea olevansa kykenemätön käsittelemään asiaa ja saattaa nolostella suhtautumistaan.
Mitä kerroit hänelle ja miten? Murruitko vai kykenitkö kertomaan asiasta suhteellisen neutraalisti? Tapasi kertoa tapahtuneesta antaa miehelle mielikuvia miten olet asiasta eteenpäin päässyt. Hän voi pelätä ihan sitäkin, että joutuisi terapeutin rooliin tai hän joutuisi pidättelemään itseään ettet kokisi oloasi ahdistuneeksi seksin aikana jnejne.
Oletko hakenut ammattiapua asian työstämiseen? Sinulle on tehty suurta vääryyttä ja voisit saada paljon apua asian käsittelyyn ammatti-ihmiseltä. Vuosi on kovin lyhyt aika.
En etsi itselleni terapeuttia tapailemastani miehestä, olen käynyt tapahtumasta asti terapiassa ja käyn edelleenkin. Siellä asiaa on puitu uudelleen ja uudelleen enkä enää koe mitään tarvetta puhua tapahtuneesta itseni vuoksi. Tuntui reilulta miestä kohtaan kertoa hänelle asiasta, koska tiedän hänen odottavan seksiä enkä tiedä miten pystyn siihen vastaamaan. Kerroin hänelle melko tiivistetysti tapahtumista, lähes kokonaan murtumatta. Ei tällaista ole helppo kertoa ihmiselle, josta välittää. Järkytys oli aivan odotettavaa, mutta se viha hämmentää edelleen. Tunteeko hän vihaa minua vai tätä miestä kohtaan? Jotenkin tuo vihanpuuska sai minut sen verran lukkoon etten ymmärtänyt kysyä häneltä enkä ole uudestaan päässyt asiasta keskustelemaan.
Toiselle kirjoittajalle: rikosilmoituksen kyllä tein.
Itsensä syyttäminen on vaikeampi asia päästä yli. En niinkään syytä itseäni siitä, että naivina luotin tähän mieheen lähteäkseni hänen kyytiinsä. Olin aiemminkin ollut hänen kyydissään useita kertoja poikaystäväni kanssa ja tunsin hänet joten kuten parin vuoden ajalta, hän pyöri samoissa piireissä poikaystäväni kanssa. En ollut humalassa tai käyttäytynyt mitenkään provosoivasti. Lähinnä löydän itseni aina välillä jossittelemasta, miksi en juuri silloin ottanut taksia, odottanut poikaystävääni lähteäkseni yhdessä hänen kanssaan tai osannut puolustaa itseäni paremmin. Turhaahan se enää on, mutta nämä ajatukset pääsevät aina salakavalasti livahtamaan päähäni. Ja tunnen tarvetta perustella tekemisiäni tuona iltana.
Ehkä on sitten parempi antaa tapailemalleni miehelle aikaa miettiä asiaa ja jos hän ei enää ota yhteyttä niin antaa olla?
rohkeasti käydessäsi terapiassa. Kuten itse kerroit, oli ja on reilua kertoa tapahtuneesta tapailemallesi miehelle. Halusi kertoa asiasta on myös reilua ja sopivaa itseäsi kohtaan.
Me ihmiset suhtaudumme niin eri tavalla asioihin ja vaikka haluaisit ymmärtää miehen reaktiota, vain hän tietää mistä se johtuu ja hänestä yksinomaan on kiinni kykeneekö hän tuntemuksiaan sinulle ilmaisemaan. Mistä me tiedämme, vaikka aihe on jostain syystä hänelle entuudestaan arka? Raiskaukset ja väkisinmakaamiset eivät ole harvinaisia.
Jokainen jossittelee ja syyllistää itseään tuollaisen tapahtuman jälkeen. Ei ole olemassa ajatuksia jotka olisivat turhia tapahtuneen läpikäymiseksi. Anna itsellesi aikaa.
Sinuna antaisin aikaa, mutta se ei poissulje sitä, että voit viestittää antavasi hänelle tilaa reagoida haluamallaan tavalla.
Viha on aivan normaali tunne miehelle tuollaisessa tilanteessa. kai kuka vaan mies haluaisi mennä tirvaisemaan kunnolla turpiin tuollaista raukkamaista raiskaria. Itse ainakin menisin ja ihmettelen todella ettei poikaystäväsi (se ex siis) ole mitään tehnyt (vai onko?) kun kyseessä oli vielä miehen kaveri. Voi olla että exäsi tunsi niin paljon syyllisyyttä ettei kestänyt olla kanssasi. Ei se viha sinuun kohdistu, ei todellakaan. Useimmat miehet tuntisivat ennemminkin suojelunhalua naista kohtaan, jos nainen on raiskattu. Sellaisen tilanteen kohtaaminen voi olla myös tosi hämmentävää ja pelottaa miehen karkuun kun ei tiedä miten pitäisi reagoida tai mitä uskaltaa tehdä tai sanoa.
Ei raiskaus sinun vikasi ollut. Älä syytä itseäsi. Ei normaali mies raiskaa naista, vaikka tämä auton kyytiin lähtee.
Sun pitää vaan terapoida tuo läpi, että susta tulee suhdekelpoinen. Moni ei meinaan halua suhteessaan olla mikään terapeutti ja käydä asiaa läpi uudestaan.. uudestaan ja vielä kerran. Ja vielä kerran. Ajatellen siinä samalla että mäkö nyt tänkin jutun joudun maksaan ja kärsiin vaikken ole elämäni päivänä ketään raiskannut.
Tuolla raiskauksella ei oikeasti ole merkitystä normaalille miehelle. Sitten sä olet tarpeeksi yli asiasta kun et tunne tarvetta alkaa sitä kaikille kertoon ensimmäisenä joka tosiaan saattaa säikäyttää ne pois jotka eivät halua alkaa paapoon traumatisoitunutta ja varoon sitä ja tekemisiä seuraavan 5 vuotta.
Ei toi oikeasti ole niin paha asia etteikö siitä kannattaisi yli päästä, ja vain sinä voit sen tehdä sillain että sen yli pääset. Tsemppii.
Mieti ihmeessä terapiaanmenoa, jos et olejo käynytkin. Siellä asian saisi puhuttua halki, poikki ja pinoon. Olen samaa mieltä, että vuosi on tosi lyhyt aika ja asia voisi olla oikeassa suhteessa liian tuore ja tunkea liikaa etualalle.
Mutta älä todellakaan kuvittele, että vika on sinussa, miesystäväsi kuulostaa keskenkasvuiselta. Tsemppiä! Asioilla on tapana jarjestyä ja aika armahtaa!
kirjoituksesta ja nainen olen mut sanoisin et nainen/tyttö hyvä, vika ei ole sinussa vaan siinä miehessä. Älä missään tapauksessa syyllistä itseäsi. Olisit voinut tehdä hänestä rikosilmoituksen mut se olisi pitänyt tehdä heti tapahtuman jälkeen. Ikävää et sinulle on sattunut sellaista.. Toivotaan et paha saa palkkansa, muodossa tai toisessa. Hyvää jatkoa sinulle! :)
Häpeän tunne on yleensä liian suuri, varsinkin jos itsellä on tavallaan jotain osuutta asiaan. Miksi olit siinä ja siinä paikassa, siihen ja siihen aikaan, miksi olit ehkä juonutkin jotain jne (=tavallaan). Niin jos ajatellaan, niin naisten olisi paras pysyä kotona ainakin öisin, välttää aina kaikkia miehiä ja ehdottomasti olla juomatta mitään.
ei ole helppo sille miehellekään. Naisiin ja lapsiin kohdistuu miesten puolelta suojelunhalua, koska ovat fyysisesti heikompia. Se opetetaan jo lapsesta lähtien ettei naista saa lyödä, ja että se on erittäin paheksuttavaa.
Herättää suunnattomasti vihaa sekä turhautumista, kun kuulee että tuollaista on tapahtunut varsinkin ihmiselle josta välittää. Siinä tuntee itsensä heikoksi ja kyvyttömäksi, kun tajuaa mitä on tapahtunut ja kuinka asialle ei ole voinut tai voi mitään tehdä.
En usko että kyseessä olisi se ettet enää kelpaisi kenellekään. Ehkä se on enemmän sitä että asian sulattelu vaatii myös mieheltä jonkun verran aikaa ja yritystä. Jos joku hylkää vain sen takia että sinut on raiskattu, ei kyseessä olevaa ihmistä ole syytä surra sen pidempään. Onko tuo yksipuolinen yhteydenotto kestänyt kuinka kauan?
...miettiä omaa kelpaamistaan, niin ei se mulle kelpaa.
samaa mieltä olisin miehenä.
tuonne, sieltä saat apua.
http://www.tukinainen.fi/
Eikä kyse ole syyllistämisestä.
Ja huom. et voi tulkita ex-poikaystäväsi mietteitä, joita hän ei ole tuonut julki.
Olis nyt per.... käynyt tinttaamassa kunnolla turpiin tekijää.