Onko kukaan muu ollut huomaavinaan saman suomi24 treffeissä, että uusia tuttavuuksia löytää kyllä ja treffeillekin voi päästä jopa ihan ok:n oloisten ihmisten kanssa. Muutaman tapaamiskerran jälkeen kuitenkin enää jutellaan harvakseltaan netin välityksellä, koska vaikka juttu kummankin mielestä tavallaan luistaa, niin suhdetta ei tule, koska "se jokin" puuttuu ja koska kumpikin "vain katselee", eikä kummallakaan ole kiirettä suhteeseen.
Tavallaan kyseinen ilmiö on hauska ja on mukava löytää uusia tuttavuuksia, mutta toisaalta tuntuu surulliselta varsinkin niiden puolesta, jotka hakevat tosissaan.
Tavallaan kyseinen ilmiö on hauska ja on mukava löytää uusia tuttavuuksia, mutta toisaalta tuntuu surulliselta varsinkin niiden puolesta, jotka hakevat tosissaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Toisaalta se on ihan ymmärrettävä, koska eihän kukaan "rakastuu" jokaiseen tapaamansa ihmiseen vaikka olisi kuinka mukava jutella keskenään. Siihen että rakastuu johonkin ei tapahdu tilauksesta, vaan se tapahtuu ihan odottamatta.
Minulla on töissä paljon mukavia miehiä jonka kanssa juttu luistaa ja tullaan hyvin toimeen, mutta en silti voi kuvitellakaan että rakastuisin sen takia. Siihen tarvitaan paljon muutakin, kuten oikeat tunteet sitä toista kohtaan eikä vaan kaveri tunteita.
Minullakin on ihania miestyökavereita pari, mmutten ikinä rakastuisi heihin. Mukavaa, että maailmassa on paljon hyviä tyyppejä ja omalla työpaikalla on semmoset osuneet kohdalle.
saman kaltaista. Omaa profiiliani käydään pikaisesti ziigaamasa, muttei sen enempiä. Pari kolme asiallista viestiä olen saanut sekä saman verran näiltä hoono soomi ja viä hoonompi lontoon murre viestien jättäjiltä.
Mutta kuiteskin olen sitä mieltä, että suomi24 rehvipalsta on ihan ok verrattuna esim be2 palstaan, missä selvästikin on vain ylläpitäjien rikastuttaminen tavoitteena eikä kumppanien kohtaaminen. Sielläkin minulla oli rohviili jonkin aikaa, kun sen sai ilmatteeksi sinne tehhä. Ihmettelin sit miksei kukaan käy sitä koskaan katsomasa ja lopulta huomasin, että se näkyy vain minulle ittelleni. Ja kun sitten vastasin myöntävästi kysymykseen, haluatko rofiilisi näkyvän muillekin niin heti alkoi tulla summia, mitä joutuisin moisesta maksamaan.
Tuumasin vain et maksaa kuka maksaa - minä en maksa.
juttu. Niinhän se on livenäkin, että voi mennä tansseihin ja pyöriä siellä joidenkin mukavien ihmisten kans, mutta se jokin puuttuu. Joskus se sit voi kolahtaa netissä tai tansseissa. Ois aika outoa ihastua jokaiseen, kenen kans juttelee...
"pyörit" jonkun kanssa, niin kai sulla olis oikeus sentään tietää miks juttu loppui... pelkkä hiljasuus ei ole oikein toista kohtaan, ainakaan mun mielestä!!
Kaikki vaan loppui yks kaks, vaikka viimeksi kaikki oli vielä hyvin!!
menee, mutta se vain vaatii kärsivällisyyttä. Joskus se oikea tulla tupsahtaa eteen ja vielä silloin kun sitä vähiten odottaa. Pitkään se voi kestää, mutta sitäkin palkitsevampaa se on. :)
Molemmilla kun on samanlaiset tavoitteet, eikä vain leikkiseuran etsiminen, niin helppo jatkaa eteenpäin. Täytyy vain osata pysähtyä, eikä kokoajan etsimällä etsiä uutta.
Ehkä liian moni hakee sitä täysin virheetöntä ja täydellistä, jota tuskin koskaan tulee löytämään.
...mutta ei S24 Treffeissä :) Pelkkä tunnevammaisten leikkikenttä.
Että sinä sit olet löytänyt sen täydellisen. Joka myös etsii täydellistä. Ja nyt siis olet yksin. Kun se toinen hakeekin täydellistä...
myöntää etsivänsä tosissaan elämänkumppania, toinenhan voi vielä luulla että alat riippumaan perässä.
Tuntuu hassulta että ihminen ei hae mitään, mutta kuitenkin pitää profiilia, mitä järkeä siinä on? Aivan varmasti jokainen hakee jotakin, jos vain olisi rehellinen.
Totta puhut. Aluksi ollaan kiinnostuneita mutta sitten kaikki lässähtää. Uskon, että monet hakevat aina vain paremman näköistä jne. Kukaan ei jaksa oikein tutustua kunnolla toiseen.Itse en ole ikäisekseni pahan näköinen (miehet usein pahennan näköisiä), jospa ne ajattelevat että kun saavat noinkin siistin naisen treffeille, niin ehkä löytävät vieläkin paremman. Mutta ei se niin mene, todella surullista!
niin pitäisikö minun ruveta seurustelemaan ensimmäisen naisen kanssa joka on myös tosissaan? Siis täällähän haetaan kullekkin sopivaa ihmistä. Suhde alkaa, kun kaksi toisistaan pitävää ihmistä tapaa toisensa. Toki ymmärrän pettymiset, missä on viestitelty ensin pari kuukautta ja sitten vasta uskalletaan tavata. Kaveri ei miellytäkkään ja jää asiasta huono maku molemmille. Mielestäni mahdollisimman nopeasti treffeille julkiselle paikalle ja naama hymyyn, vaikkei joka treffeistä suhdetta syntyisi. Ja treffeillä en tarkoita samaan sänkyyn hyppäämistä, se kait on sanomattakin selvää. Toki on niitä luupäitä joita pitää oikeasti varoa, mutta julkinen paikka päivällä, It can't be so hard...
Parempi sopia nopeasti treffit neutraaliin ja turvalliseen paikkaan, jos vähäkään kiinnostaa ja tsekata natsaako. Jos molemmat ovat varustettu terveellä itsetunnolla, niin epäsopivuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ei liene ongelma, ja aikaa säästyy puolin ja toisin. Netissä viikkotolkulla kitkuttaminen vaan lisää todennäköisyyttä mahdolliseen pettymykseen. Ja aikaa kuluu taas..
Rohkeasti vaan tapaamista sopimaan, jos muutaman viestin kirjoittelun ja faktojen perusteella vastapuoli vaikuttaa mielenkiintoiselta. Meitä on moneksi ja osa haluaa todellakin kirjoitella ja tunnustella viikko- tai kuukausitolkulla. Minä en :).
Ja sitten se natsasi. Kirjoittelimme viestejä yhden illan ja yön. Seuraavana päivänä mies soitti aamupäivällä ja tapasimme illalla, teimme kävelylenkin ja sillä "lenkillä" olemme olleet nyt reilut 2,5 kk. Rakkaus kukoistaa, on intohimoa, jo ollut arkeakin yhdessä monenlaista, paljastettu arkojakin asioita ja monenlaista elämistämme. Kemia on vahvaa välillämme. Miksi siis silloin "pidätellä". Joskus se vaan kolahtaa. Minullakin kesti vuosia löytää todella itselleni sopiva mies...
Sulle ja kaikille tosissaan silmät auki kulkeville paljon onnea etsintöihin!!
... sehän on nettideittailun idea? Ainakin muualla maailmassa: Tavata mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä, löytää ystäviä, flirttailla, ja ehkä joskus löytää se oikeakin. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jos keskustelu ja yhteydenpito hiipuu niin se on ihan luonnollista: kemiat eivät vain kohdanneet. Ei kenelläkään sitä minulle tarvinnut erikseen sanoa.
Minuakin on tästä asiasta syytetty monta kertaa, ja enemmän kuin kymmenen miehen näppikseltä sain viestiä, etten tule koskaan löytämään sopivaa. Mutta kuinka kävikään..;) Ja villistä ikisinkusta tuli vallan luotettava tyttöystävä.
Kaikkia ei kiinnosta kuule leikitellä ja tapailla paljon eri ihmisiä sekä flirttailla heidän kanssaan.
Joillekin "sen oikean" etsiminen on etusijalla eikä "joskus" ja "ehkä" riitä heille.
"Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jos keskustelu ja yhteydenpito hiipuu niin se on ihan luonnollista: kemiat eivät vain kohdanneet."
Se loppuu vain siitä syystä että joku päättää ettei kemiaa ole löytynyt. Se voi johtua myös siitä ettei ole yritystä edes löytää sitä kemiaa.
olevan paljon liikkeellä.
Pyöritään parvissa rupatellen kenen kanssa tahansa jotka täyttää yksi-kaksi kriteeriä ja pääasia että on hauskaa.
Vakavamman seuran etsijät leimataan epätoivoisiksi, takertujiksi tai tosikoiksi.
Siltä minun silmään tuo nettideittailu vaikuttaa:
Flirttailu, Seksiä ja pelleilyä.
Muuten ihan ok mutta ei kelpaa niille jotka oikeasti hakevat suhdetta.
päätä leikattiin. Hain minäkin tosissani, mutta kun äijät ei olleet tosissaan vaikka aluksi niin väittivätkin. Eivät uskaltautuneet edes treffeille. Nyt mulla on profiili joka on vain "katselua" varten. Ilmoitan asian heti alkutekstissä; etten enää ole tosissani.... jne...
Tyhjän saa pyytämättäkin ja seura tekee kaltaisekseen.