Mitä merkityseroa ruotsinkielen haukkaa

Vastauksena kysymykseesi tuli mieleeni, että suomen kieli ei ehkä erota näitä kahta "haukkaa" kielellisesti toisistaan siksi, koska suomalaiset rakastavat epätarkkuuksia, lue: ovat henkisesti helkkarin laiskaa, köyhää ja kapeaa kansaa.

Kunhan on sinne päin, se riittää. Insinöörit voivat olla poikkeuksia numeroidensa kanssa, mutta muuten suomen kieli vilisee epätarkkuuksia.

Jamesch kirjoitti:

Vastauksena kysymykseesi tuli mieleeni, että suomen kieli ei ehkä erota näitä kahta "haukkaa" kielellisesti toisistaan siksi, koska suomalaiset rakastavat epätarkkuuksia, lue: ovat henkisesti helkkarin laiskaa, köyhää ja kapeaa kansaa.

Kunhan on sinne päin, se riittää. Insinöörit voivat olla poikkeuksia numeroidensa kanssa, mutta muuten suomen kieli vilisee epätarkkuuksia.

johtua. Venäjässäkin on kaksi sanaa haukalle...

Riki Sorsa lauloi joskus muuttohaukasta. Saman kappaleen ruotsalaisessa versiossa oli eri laji: aftonfalk eli punajalkahaukka (Falco vespertinus)

Molemmat mainitut linnut kuuluvat jalohaukkojen heimoon (Falconidae). Tässä muutama sellainen:

aavikkohaukka/tatarfalk Falco cherrug
ampuhaukka/stenfalk Falco columbarius
arabihaukka/berberfalk Falco pelegrinoides
keltapäähaukka/slagfalk Falco biarmicus
nuolihaukka/lärkfalk Falco subbuteo
muuttohaukka/pilgrimsfalk Falco peregrinus
nokihaukka/sotfalk Falco concolor
pikkutuulihaukka/rödfalk Falco naumanni
punajalkahaukka/aftonfalk Falco vespertinus
tunturihaukka/jaktfalk Falco rusticolus
tuulihaukka/tornfalk Falco tinnunculus
välimerenhaukka/eleonorafalk Falco eleonorae

Kanahaukka eli ruotsiksi duvhök (= ”kyyhkyshaukka”), Accipiter gentilis, kuuluu eri heimoon, haukkoihin (Accipitridae). Varpushaukka/sparvhök (Accipiter nisus) on toinen tunnettu tämän heimon edustaja.

Havukka-ajattelija kirjoitti:

Riki Sorsa lauloi joskus muuttohaukasta. Saman kappaleen ruotsalaisessa versiossa oli eri laji: aftonfalk eli punajalkahaukka (Falco vespertinus)

Molemmat mainitut linnut kuuluvat jalohaukkojen heimoon (Falconidae). Tässä muutama sellainen:

aavikkohaukka/tatarfalk Falco cherrug
ampuhaukka/stenfalk Falco columbarius
arabihaukka/berberfalk Falco pelegrinoides
keltapäähaukka/slagfalk Falco biarmicus
nuolihaukka/lärkfalk Falco subbuteo
muuttohaukka/pilgrimsfalk Falco peregrinus
nokihaukka/sotfalk Falco concolor
pikkutuulihaukka/rödfalk Falco naumanni
punajalkahaukka/aftonfalk Falco vespertinus
tunturihaukka/jaktfalk Falco rusticolus
tuulihaukka/tornfalk Falco tinnunculus
välimerenhaukka/eleonorafalk Falco eleonorae

Kanahaukka eli ruotsiksi duvhök (= ”kyyhkyshaukka”), Accipiter gentilis, kuuluu eri heimoon, haukkoihin (Accipitridae). Varpushaukka/sparvhök (Accipiter nisus) on toinen tunnettu tämän heimon edustaja.

Viron kielikin osaa erotella haukat ja jalohaukat fiksummin kuin suomi:

haukka = kull
jalohaukka = pistrik

Aulis Rintalan viron kielellä riimittelemä runo ’Kullimunad pillutasin’ on ollut esillä tällä palstalla aiemminkin, mutta tulkoon linkitetyksi nytkin:
http://kalevalamitta.blogspot.com/2008/09/k-u-l-l-i-m-u-n-d-p-i-l-l-u-t-s-i-n.html

Suomen ja viron kielten samalta kuulostavia mutta merkitykseltään eriäviä sanoja on hyödynnetty tuossa runossa varsin hauskalla tavalla!

Sana "falco" esiintyy kyllä joskus myöhäislatinassa, mutta on harhaanjohtavaa puhua lajien latinankielisistä nimistä, kun tarkoitetaan tieteellisiä nimiä, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html

Oikein olisi sanoa, että suomen kielessä kutsutaan jalohaukoiksi niitä lajeja, joiden tieteellisen nimen sukuosa on /Falco/.

Toisaalta pelkkä ”haukka” (joka lienee germaanista alkuperää ja samaa juurta kuin ruotsin ”hök” – ruotsissahan aiempi au-diftongi on kehittynyt pitkäksi ö:ksi) tarkoittaa yleiskielessä sekä jalohaukkoja että eräitä Accipitridae-heimon lajeja. Esiintyyhän tämä sana myös jalohaukkojen nimien osana.

Lintutieteilijät kyllä hiukan hämmentävästi käyttävät nimeä ”haukat” koko Accipitridae-heimosta, johon kuuluvat myös kotkat ja korppikotkat (mutta eivät siis jalohaukat); ks. esim.
http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml#Accipitridae

Jalohaukkojen ja haukkojen sukulaisuussuhteet ovat epäselviä ja kiistanalaisiakin. On mahdollista, etteivät ne ole sen läheisempää sukua toisilleen kuin linnut yleensä. Samankaltaisuudet selittyisivät elämäntapojen samantapaisuudella (päiväaktiivisia saalistajia). Itse asiassa samankaltaisuudet eivät ole kovin suuria vaan kyse on aika erilaisista perustyypeistä. Jalohaukat ovat selvemmin kehittyneet nopeiksi hyvin lentäjiksi, muodoltaan enemmän tai vähemmän sirppimäisiksi. (Sana ”falco” saattaa olla samaa juurta kuin ”falx”, gen. ”falcis”, ’sirppi’.)

Jään kiinnostuneena odottamaan, missä vaiheessa besserwisseröivät uudelleennimeäjät keksivät vaatia jalohaukoille jotain uudisnimeä, ”koska ne eivät ole haukkoja”.