Oletteko pystyneet kertoa kavereille minkä ikäinen poikaystävänne on, jos teillä suuri ikäero? Minulla semmoinen tilanne, että olen 15 v. vanhemman miehen kanssa, alussa kun tavattiin ei otettu asiaa niin vakavasti, hän jopa sanoi olevansa 5 v. nuorempi kuin mitä on (ehkä hän pelkäsi oikean iänsä säikähtävän minua pois tai jtn..) Myöhemmin kuitenkin ruvettiin seurustelemaan kunnolla, ja sain tietää että hän onkin 37 v. Totta puhuen olisin kyllä alussa heti jättänyt hänet jos olisin tietänyt tämän. Nyt kuitenkin olen rakastunut häneen, enkä enää välitä iästä. Mikä kuitenkin mietityttää on se, että kaikille kavereille olen sanonut hänen olevansa 32v, niin kuin hän alussa väittikin. Enkä mä enää sitä voi muuttaa ja yhtäkkiä sanoa, hei hän onkin 37v..tulis vaan epäluuloja, ärsyttäviä kommentteja, valituksia..mitä se haittaa jos nyt on vähän ikäeroa? Kohtalotovereita?
Pystyttekö kertomaan muille ikäerostanne?
22 & 37
271998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Olen juuri täyttänyt 19 vuotta ja mieheni täyttää tässä kuussa 31. Ikäeroa on jonkun verran, mutta eipä tuo juurikaan ole haitannut alun jälkeen vaikka seurustelun alkaessa olinkin alaikäinen. Takana nyt 3 vuotta seurustelua. Tosin mies aluksi luuli, että olin täysi-ikäinen ja annoin hänen ollakin siinä uskossa jonkin aikaa. No onneksi nekin sotkut on selvitetty ja ollaan onnellisesti yhdessä.. :)
Me ollaan 26 ja 46 että siinä oli ympäristöllä sulattelemista. Ei pidä välittää jos itse silti tietää tekevänsä oikein ja miten sydämessään tuntee. Kyllä mäkin alussa sanoin että nelikymppinen tai että ikäeroa on...myöhemmin sanoin oikean iän, parin kuukauden jälkeen. Ihan hyvin voit sanoa että siinä oli itsellesikin alussa sulattelua, että nyt vasta voit kertoa iän. Jos ystäväsi ovat ystäviäsi niin kyllä he ymmärtävät.
Se on tärkeää että mietitte, haluatteko esim. kumpikin vielä perheen. Itse tein selväksi heti alussa, että mulla on vielä kaikki tämä edessä ja jollei toinen enää halua sitä ni sitten en ole valmis tähän. Eihän se näin päin ole niin paha jos nainen on nuorempi...siis lasten saamisen kannalta. Eikä vissiin yhteiskunnalliselta kannaltakaan. Enemmän kauhistellaan jos on vanhempi nainen. Äidilläni on muuten 14v nuorempi mies, että hänellä ei ollut mitään nokan koputtamista tähän meidän asiaan :-D
Isällä kesti aika kauan hyväksyä. Rakkaus kaiken voittaa, ainakin jonkun ikäeron!
Aikalailla sama tarina :) minä kanssa jäin käsitykseen että mies oli 5 vuotta nuorempi ku olikaan! Mä olen 24 ja mies 38.. meillä on siis 14 vuotta ikäero. Ja minä en olis hänen matkaan lähteny jos olisin tienny oikean iän! Kun tajusin asian oikean laidan niin suuttumuksen jälkeen tajusin, että asiat meni just niinkuin pitikin. Hyvä näin :) ehdottomasti elämäni mies, se suuri rakkaus..
Mua sinänsä vähän häiritsee tuo ikäero, mutta kaippa siihen tottuu ajan kans. Tää juttu on muuten niin täydellinen että en halua sen takia erotakkaan. Ootteko te muuten kauan ollu yhdessä?
Mun kaverien lisäksi myös vanhemmat luulivat miehen oleven 5 vuotta nuorempi ku on.. On ihmisiä, joille en ikinä tuu korjaamaan tuota asiaa. Lähimmille kavereille ja vanhemmille kerroin. Se oli lähinnä väärinkäsitys miksi mä luulin toista ja mies sitte ei heti tohtinu kertoa todellista ikää.
Kyllähän tässä miettii vaikka 10 vuoden päähän mutta eipä sitä kannata liikaa miettiäkkään. Ja ainahan sitä voi tulla jotain minkä takia erotaan, mutta en halua että se syy on tämä ikäero. Eikä se nyt loppujen lopuks suuri ole, esim 17 vuotta ja yli on jo vähän liikaa mulle. Onhan niitä toki pareja kuten tää Sauli Niinistö ja nuorikko, 29vuotta :)
me juuri puhuttiin miehen kanssa että tästä saa tavallaan paljon enemmän kuin suhteesta omanikäisen kanssa. Kyllä minua on tämä suhde rikastuttanut ihan eri tavalla kuin kaksi aiempaa suhdettani samanikäiseen...ihan kakaroita pojat vielä alle 30-vuotiaina, eivät osaa edes itsestään vastuuta kantaa...no ei voi yleistää mutta kuitenkin..sitä ehkä pelkäsin eniten että seksielämässä tulee ongelmia mutta eipä ole tullut, ei ole nuorempien exien kanssa ollut näin mahtavaa koskaan. Vanhempi mies osaa huomioida naisen ihan eri tavalla.
Saulihan on paremmassa kunnossa kuin moni nelikymppinen, etten ihmettele...
Ollaan oltu yhdessä huhti-toukokuusta asti, tosiaan sain tietää hänen oikean ikänsä vasta syyskuussa. Kavereille en ole kertonut oikeaa ikää (5 v nuorempi kuin mitä on), enkä varmaan koskaan tule kertomaankaan. Parhaalle kaverille olen kyllä kertonut, koska hän ymmärtää. Tosiaan en kyl ole pystynyt mun vanhemmille kertomaan, koska tiedän miten ne reagoisi..
jos salailet miehesi ikää. Itse olen 36, miesystäväni 50 ja kaikille olen sen kertonut. Omapahan on suhteeni. Jos jonkun mielestä ikäeromme on liian suuri, so what?
Tilanne taitaa olla hankala just sen takia että aluksi on ilmoitettu väärä ikä.. sitä voi olla hankala korjata :/
Sinun on oltava todella pelottava, kun miehen ikäkin säikähtää sinua :D
Minä olen taas 25 v. nuoremman naisen kanssa ja itse olen yli viisikymppinen. Tiesin kyllä hänen ikänsä ja ajattelin sen olevan vain yhdenyön suhde. Nyttemmin olemme viettäneet viikonloppuja yhdessä ja hän asuu välillä luonani. Minun on tosi vaikea esitellä häntä ystävilleni ja sukulaiset eivät tiedä vielä mitään. Vaikka voisi kuvitella, että mies on ylpeä nuorikostaan niin minua tämä ikäeroasia vaivaa paljon enemmän. Hän on välillä vihjannut yhteisestä lapsesta, mutta en todellakaan tiedä. Pelkään aloittaa oikeaa seurustelua hänen kanssaan ja rakastumista. Kaipa jokainen mies joka on itseään paljon nuoremman naisen kanssa joutuu näitä pohtimaan. Joskus kun näin eronneiden kaveritten pyörivät nuorempien naisten kanssa niin sitä katseli lähes kateellisena. Nyt kun olen itse ajautunut samaan niin huomaan, että ei tämä niin herkulliselta tunnukkaan. Ikäeromme kyllä näkyy ja en ole pystynyt siitä kertomaan kun aivan muutamalle ystävälleni.
jo ennestään? Oletko valmis aloittamaan sen kaiken alusta. Se on selvä, että nuori nainen haluaa lapsia, mutta mitkä on sinun omat ajatuksesi itsestäsi pappa-ikäisenä isänä. Jaksatko vaipparallia, yöheräämisiä, lapsiperheen arkea ja murkkuikäisen kasvatusta 65-vuotiaana vanhuuseläkeläisenä? Totuushan on se, että lapsenteko ja isäksi tuleminen on paljon, paljon muuta kuin hedelmöityshetken läsnäolo. Se on 20 vuoden sitoumus. Voi olla, että 51 vuotiaalla on jo muunlaiset loppuelämän suunnitelmat kuin 26 vuotiaalla.
Kiitos hyvistä neuvoista! Eihän 51 v. tuollaisia vielä osaa ajatella ;) Eipä ole omia lapsia ja yksi liitto on jo takana. Nappulat menivät jakoon viime laman jälkeen ja sitten tuli tehtyä enimmäkseen töitä uuden asunnon ja kesäpaikan eteen. Tähän nykyiseen tilanteeseen olen ajautunut aivan sattumien kautta. En todellakaan ole etsinyt itselleni nuorta naista. Samanlaissa tilanteessa olen ollut jo parikymmentä vuotta sitten. Lapsia ei vain tullut. Nyt olisi viimeiset mahdollisuudet, mutta kuten totesit, ne loppuelämän suunnitelmat voivat olla erillaiset. Kukapa asioita etukäteen tietää, paitsi jälkiviisaat. Toisaalta sitten kun olen 95 niin hän on jo 74, ei kai se ikä-ero silloin enää haittaa? :)
Niinpä niin, jos ei ole ennestään lapsia, ei voi arvatakaan mitä kaikkea sellainen tuo mukanaan - iloa ja onnea, toki. Mutta aika paljon jaksamista ja voimiakin tarvitaan. Parisuhde muuttuu ja myös ajankäyttö muuttuu kertalaakista.
Toisaalta ne 5kymppiset, joilla niitä lapsia on, ovat jo unohtaneet mitä lapsiperheen arki on. Muistavat sitten, kun ovat taas keskellä sitä. Olen tässä seurannut yhtä lähipiirin miestä, joka lähti toiselle kierrokselle 27 v nuoremman naisen kanssa. Miehen ent liiton lapset ovat jo aikuisia eikä isä heidän lapsuudessaan ollut niin mukana lastenhoidossa, toisin kuin nykynaisten kanssa on oltava. Nyt on sitten uuden vaimon kanssa on kaksi pientä lasta ja mies koti-isänä, koska ehti jäädä töistään eläkkeelle. Vaimo meni töihin. No, mies on aika kovilla ja sanoi käyneensä jo kysymässä, että pääsiskö takaisin töihin :) Kotirouvien päiväkahviseurana hänellä on aikuinen tyttärensä, jolla itsellään on pieni lapsi. Niinpä tämä isoisä kyselee vauvanhoitovinkkejä omalta tyttäreltään.
Kun ei ole ennestään lapsia, on aika vaikea hahmottaa lapsiperheen arkea. Ja ne 5kymppiset, joilla on, ovat unohtaneet minkälaista se oli ensimmäiset 15 vuotta.
Ei ikäero enää 74/95 haittaa, jos nyt mies enää hengissäkään on. Eikä se varmaan hirveästi haittaa 26/51, mutta sanoisin että kriittistä saattaa olla kun simpsakka nainen on 36-46 v ja ukkonsa 61-71 v ;)
jos 36:n lisää 15 eikös se ole 51 eikä 61 ? tollo
pukkaat horsmaa tossa vaiheessa ja naisellasi on uusi mies "Toisaalta sitten kun olen 95 niin hän on jo 74, ei kai se ikä-ero silloin enää haittaa? :) "
Mutta toisin päin siis mies on 7-vuotta nuorempi kuin minä ja miehelle on kova pala mun ikäni, tai se että olen tehnyt ekat lapseni tosi nuorena, siis teini-ikäisenä ja lapset ovat aikuisia jo.
En tiedä, enkä osaa sanoa kuinka meidän käy, juuri tämän ikäeron takia, minua itseä se ei hirvitä, eihän seitsemän vuotta ole mitään. Tosin emme ole vielä edes kertoneet kellekkään meistä, en minäkään koska vaistoan miehen epävarmuuden ikäeron takia.
Hei, meillä myös ikäero niin et minä naisena 8 vuotta vanhempi, kuin mies....meillä molemmilla 3 lasta minun lapset 16, 14 ja 8. Hänen 10, 6 ja nuorin 4. Minua rasittaa hänen kaksi nuorinta lastaan....en ole paha, mutta en mahda mitään sille, etten enää jaksa pienten lasten kiukkuilua ( varsinkin kun ne ei ole omia), jota nämä kaksi nuorinta "harrastaa" meillä ollessaan. Heille en viitsi niin topakasti sanoa, kun omilleni, kun ovat tosi näsäviisaita ja heti sanomassa et kerron äidille!!
Olen paljon pohtinut, että kyllähän nuo tosta kasvaa, vanhenee ja viisastuukin, mutta tällä hetkellä asia on minulle rasite. Oikeasti en tiedä jaksanko sitä odottaa. Huomaan itsestäni olevani tosi kireä, kun se viikonloppu lähestyy, että hänen lapsensa on meille tulossa.
Osaisko joku oikeasti auttaa minua neuvoillaan, onko jollain samanlaisia kokemuksia tms ?
Mutta kasvaahan ne siitä ja jos täytyy komentaa tai kieltää niin sun täytyy kieltää ja komentaa.
Ehkä olisi syytä puhua miehen kanssa millaiset rajat te asetatte kaikille lapsille? Ja jos lapset uhkaa kertoa äidille niin entä sitten, teillä on omat säännöt joita jokaisen täytyy naudattaa.
Lapset ovat varmaan huomanneet että et jaksa kiukuttelua ja siksi kiukuttelevat vielä enemmän.
Elämäsi on nyt sellaista ja joko sen kestät tai sitten et ja teet asialle jotakin.
Kuinka kauan te olette olleet yhdessä?
Lapset on lapsia ja sun pitäisi olla aikuinen.
Niinpä niin ja sen TIEDÄN tasan tarkkaan lapset on lapsia ja minä aikuinen.
Juu ja miehen kanssa olen asiasta puhunut, yleensä hän siitä loukkaantuu minulle....ei hänen lapset ym tai rupeaa sanomaan, että niinhän sinunkin lapset!
Yhdessä taivallettu vasta 1,5 vuotta.
Suhteessamme muutenkin paljon kaikkea, hän kamalan mustasukkainen, vaikkei sitä myönnä, kaikki pitäisi hänen mielestään heti olla yhteistä ym.
Vaikken mikään horoskooppifriikki olekaan niin oikeasti olen sitä mieltä, että rapu (minä) ja jousimies (mies) on hankala pari yhdessä.
ja tiedän myös että lapset oikeasti vaistoavat sen että ärsyttävät sinua, joten sun olisi jotenkin päästävä siitä yli tai sitten vain erottava miehestä.
Tietenkin mies loukkaantuu jos kokee että hänen lapsensa ovat huonompia kuin sinun lapset ja nousee puollustamaan omiaan, ihan niin kuin sinä loukkaannut siitä että hän sanoo sinun lapsista jotakin.
Kun alkaa patisuhteeseen lapsellisen ihmisen kanssa on vain siedettävä ja tultava toimeen niiden lastenkin kanssa.
No, minun mielestä kaikki on yhteistä jos asutaan yhdessä, ei pitäisi olla minun ja sinun omaa vaan yhteistä. Mutta tässäkin me ihmiset olemme erilaisia.
Horoskoopeilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa tuleeko toimeen vai ei.
Jos sinulla ei ole hyvä olla miehesi kanssa niin eroa sitten, ei ole muita lapsia kiusana kuin omasi.
Näyttää siltä, että viimeistään muutaman vuoden päästä, kirjoitat tänne, että ikäeron oli liian suuri. En paheksua sinua, joskus vaan asiat pitää kokea "kantapäänkautta".
Eihän siitä tarvitse välittää mitä mieltä muut ovat. Mieti ainoastaan sitä, haittaako ikäero sinua itseäsi tai teitä.
Kaverit ja sukulaiset hyväksyy asian ja tottuvat siihen, jos näkevät että te itse ette sitä salaile!
mulla ja mun miehellä on ikäeroa 45vuotta.
ite oon 24 ja mies on 69.
olihan se aika järkytys mun sukulaisille ja kavereille, mut jos haluu suhteen joka ei ole pelkkää seksiä niin pitää ettiä sitten sellainen mies, joka panostaa muuhunkin.
ollaan ajateltu hankkia lapsiakin, joten on lääkäriinkin varattu aika, testataan onko miehellä siittiöt missä kunnossa.
joskus miehen entisen liiton lapset haukkuukin meidän suhdetta sairaaksi, mutta mä sanon että me ollaan onnellisia yhdessä, ikäerosta viis.
mies on todellakin herrasmies, tarjoo illallisia ja kohtelee minua kuin prinsessaa.osaa jopa yllättääkin erinomaisilla kokkauksillaan ja yllätyslahjoillaan=)
toivottavasti tulee pieni nyytti yllätykseksi meille lähiaikoina=)
harvemmin haittaa sillon kun molemmat ovat viela nuoria/kohtalaisen nuoria. Omilla vanhemmillani on 16,5 vuotta ikaeroa. Aiti on nyt myohemmin kertonut minulle etta seksi oli sellainen osa-alue missa tuli ongelmia sitten myohemmin kun isan ika alkoi jo olemaan aika korkea, mutta aidilla teki viela mieli... Tama on ihan vakava ja varteen otettava asia jota kannattaa jo nyt miettia. Onko valmis elamaan selibaatissa sitten kun mies ei pysty enaa toimittamaan "askareitaan" makuuhuoneessa... Moni mies varmaan sanoo etta seksia harrastetaan hautaan asti, mutta ei se kuitenkaan niin mene :) Ei se pippeli ajatuksen voimalla nouse :D
Itse 22 ja mies 36. kauan yritin taistella halua&tunteita vastaan juuri tuolla "ikäerolla".Tavatessamme molempien kiinostus heräsi heti yhtäaikaa(ja sen huomasi),vaikka silloin seurustelin...
Tuo mies on vaan kaikkea mitä mieheltä haluan hän kuntoilee,pitää huolta itsestään,ottaa muut huomioon,kohtelias,muutenkin arvot samanlaiset kuin minulla ja tietenkin komea ja seksikäs,luonnollinen ja oma rehellinen itsensä.
Alussa oli selvästi havaittavissa paheksuntaa,mutta kyllä vanhemmat ja ystävät ovat hyväksyneet kun tajusivat meidän olevan tosissaan! eivätpä he muuten aitoja ystäviä olisikaan!
Miehellä ei lapsia mikä helpotti. Itse uskon ikäero-parien olevan jopa jossain määrin onnellisempia,johtuen juuri siitä että rakkaus ja halu ovat jo heti lähtiessä voittaneet sen kaikkein pahimman (PELON) pelon siitä,mitä muut ajattelevat,pelon epäonnistumisesta jne.. Ja ylipäätään ihmiset jotka tuomitsevat ikäerot ovat valitettavan usein kokemusta vailla olevia tai niitä jotka epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen samaniköisenkinkanssa!
Älkää välittäkö muiden mielipiteistä vaan antakaa mennä ja nauttikaa! Teillä on aivan samat mahdollisuudet onnistua!
Frederikillä on yli 30 vuotta nuorempi avopuoliso
16.01.2009 06:15
Avopuolisoaan kolmekymmentä vuotta vanhempi laulaja Frederik, 63, kannustaa miehiä rakastamaan nuorempia naisia.
Sauli Niinistön ja Jenni Haukion tammikuiset yllätyshäät ovat tehneet nuoren naisen ja vanhemman miehen parisuhteesta alkuvuoden kuumimman puheenaiheen.
- Nuori morsian ymmärtää meitä kaavoihin kangistuneita miehiä ja on valmis joustamaan toisin kuin joku kääkkänä muija. Nuori nainen hyväksyy virheemme paremmin kuin pinttynyt vanhapiika. Vanhemmat miehet, nauttikaa nuorten naisten seurasta. He tuovat sisältöä elämään, Reetu hehkuttaa.
- Jos ennen lauloin, että porno on pop, niin nyt voisin laulaa, että ikäero on pop.
Frederik on seurustellut seitsemän vuoden ajan itseään huomattavasti nuoremman naisen kanssa. Tarkkaa ikäeroa hän ei suostu paljastamaan, mutta kehuu olevansa ennätysmies, mitä julkkisten ikäeroihin tulee.
- Enemmän meillä on ikäeroa kuin Niinistöllä ja hänen morsiamellaan, yli kolmekymmentä vuotta. Tarkkaa lukua en paljasta, Thaimaasta tavoitettu viihdyttäjä ilmoittaa.
Frederikin Saana-tytär on vain muutaman vuoden isänsä avopuolisoa nuorempi. Frederik luuli tyttöystävänsä tavattuaan tätä vanhemmaksi, mitä hän oli.
- Hän vaikutti vanhemmalta. Hieno nainen, jonka kypsyys hämäsi minua. Samalla lailla kävi varmaan Niinistöllekin.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1634415
37 vuotias rakastunut 15 vuotiaaseen? nyt ei taida olla ihan puhtaat jauhot pussissa tosiaankaan. Itse olen 18 ja seurustelen 30 vuotiaan kanssa ja sanoisinpa että kyseinen ikäero on tässä iässä jo aikamoinen katto, mutta että 15 vuotias ja 37 vuotias. Ja mitkähän ovatkaan tarkoitusperät! Tervettä, noei!