Hän valehtelee päivittäin noin 2-5 kertaa asioista joista minulla on faktat. Ihan pikkujutuistakin hän voi valehdella. Olen varma että hän on pettänyt minua pitkän suhteemme aikana (n.20 vuotta) useita kertoja, minulla on siitä vahva tunne, mutta en ole vain saanut häntä kiinni. Hän on aina askeleen edellä. En tiedä mitä tehdä. Viha vain kasvaa. En tunne enää minkäänlaista hellyyttä häntä kohtaan.
Tulee vastenmielinen tunne kun koskenkaan häntä.
Hänellä ei ole minkäänlaista moraalia. Hän saattaa valehdella tutuillemmekin ja tekee muutenkin vilppiä monien asioiden suhteen. Hänestä on tullut materialistinen kauneuden- ja nuoruudenpalvoja. Minussa hän aikoinaan ihastui vain seksiin ja vartalooni. En tuntenut hänen välittävän siitä mitä minä olen, vain miltä minä näytän. Hän halusi minun pukeutuvan tietyllä tavalla, käyttäytyvän tietyllä tavalla. Yritti muokata minut mieleisekseen.
Nykyään hän vihaa sitä että tiedän joistakin asioista enemmän kuin hän, osaan jotkin asiat paremmin kuin hän. Hän ei siedä neuvoja. Hänellä ei ole minulle mitään opetettavaa. Hän ilmeisesti naisen joka on heikko, jolle hän voi olla isähahmo; kiihottuu teineistä. Enkä minä ole enää teini.
Olen ajatellut jättää hänet. En vain tiedä miten. Meillä on yhteinen asunto josta kumpikaan tuskin tahtoo luopua, en minä ainakaan, toisaalta en pysty maksamaan häntä ulos kuin ei hänkään minua.
Olemme umpikujassa. Vihani kasvaa joka päivä enemmän. Se haittaa jo keskustelujamme. Välillä hän on väkivaltainen ja käy kimppuuni. Olen säilynyt kuitenkin pienillä ruhjeilla.
Olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Ehkä minun pitäisi yrittää unohtaa hänet ja elää omaa elämääni? Hankkia salasuhde. Piristystä päivään.
Niinhän hänkin on yrittänyt tehdä yhdessäkin profiilissa tervehdystekstillä "Kiva päivä tänään".
Onko kenelläkään mitään neuvoa mitä tekisin. Luulen etten kauan jaksa, tulen pian hulluksi tai jotain.
Tulee vastenmielinen tunne kun koskenkaan häntä.
Hänellä ei ole minkäänlaista moraalia. Hän saattaa valehdella tutuillemmekin ja tekee muutenkin vilppiä monien asioiden suhteen. Hänestä on tullut materialistinen kauneuden- ja nuoruudenpalvoja. Minussa hän aikoinaan ihastui vain seksiin ja vartalooni. En tuntenut hänen välittävän siitä mitä minä olen, vain miltä minä näytän. Hän halusi minun pukeutuvan tietyllä tavalla, käyttäytyvän tietyllä tavalla. Yritti muokata minut mieleisekseen.
Nykyään hän vihaa sitä että tiedän joistakin asioista enemmän kuin hän, osaan jotkin asiat paremmin kuin hän. Hän ei siedä neuvoja. Hänellä ei ole minulle mitään opetettavaa. Hän ilmeisesti naisen joka on heikko, jolle hän voi olla isähahmo; kiihottuu teineistä. Enkä minä ole enää teini.
Olen ajatellut jättää hänet. En vain tiedä miten. Meillä on yhteinen asunto josta kumpikaan tuskin tahtoo luopua, en minä ainakaan, toisaalta en pysty maksamaan häntä ulos kuin ei hänkään minua.
Olemme umpikujassa. Vihani kasvaa joka päivä enemmän. Se haittaa jo keskustelujamme. Välillä hän on väkivaltainen ja käy kimppuuni. Olen säilynyt kuitenkin pienillä ruhjeilla.
Olen miettinyt eri vaihtoehtoja. Ehkä minun pitäisi yrittää unohtaa hänet ja elää omaa elämääni? Hankkia salasuhde. Piristystä päivään.
Niinhän hänkin on yrittänyt tehdä yhdessäkin profiilissa tervehdystekstillä "Kiva päivä tänään".
Onko kenelläkään mitään neuvoa mitä tekisin. Luulen etten kauan jaksa, tulen pian hulluksi tai jotain.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet vaikeassa tilanteessa, muttet toivottomassa.
Käydääs joitain faktoi läpi:
1. Miehesi ihastui sinussa seksiin ja vartaloosi.
-ei kerro oikein muusta kuin miehestä jolle
nainen on esineenä kättökelpoinen.Tunne
puolta ei oikeasti ole sinulle tai se on
jostain syystä miehelle kamalan vaikeaa
osoittaa millään tavalla.
2. Pettäminen
-Miehesi taitaa olla ainut, joka asian laidan
tietää. Mitään faktaahan ei ole sinulla ole-
massa, pelkkä aavistus. Unohda illuusio ja
keskity niihin asioihin jotka tiedät
varmasti olevan.
3. Viha
-Kertoo että tunnet sentään jotain miestäsi
kohtaan. Uskallan väitää, että jopa jossain
mielessä rakastat häntä yhä.
4. Valehtelu
-Pelokas eläin pakenee ja piiloutuu. Ihminen
seisoo paikoillaan, mutta luo kuvan parem-
masta.
Yhteenvetona: Vaikka teillä onkin koti, josta molemmat varmasti tahtoo asua, ei jääräpäisyydellä ole teidän suhteessa pitkälle pötkitty ennenkään. Olisiko aika tehdä se sisäinen oma päätös hyvinvoinnistaan ja enää suurempia hölmöilyitä toteuttaa sen minkä tahtoo.
Jos miehesi merkitsee sinulle vielä pienessäkin mielessä jotain, niin nosta kissa pöydälle ja passita teidä parisuhdeterapiaan.Oman pöydän ääressä juttelut ei teitä enää paljon auta. Tai jos se eroaminen on se viisain ratkaisu sinusta niin, ota tavarasi ja jätä se talo, vaikka se olisikin kaiken a ja o sinulle. Elämä ei saa olla tynnä esteitä, joiden takia kärsiä. TAi pyydä miestäsi muuttaman pois ja sopikaa erosta koituvat järjestelyt aikuiseen malliin.Älä tee siitä elämäsi suuinta näytöstä vaan hilitysti ei paha pääse valloilleen.
Huom! Usko kumminkin syvästi siihen että jos kerrankin vain ette päästäsi niitä pahoja ajatuskia päähänne niin se vihakin heltyisi ja lopulta asiat kirkastusivat. Terapia on auttanut yksilöinä ja pareina olevia paljon ja se ei ole mikään häpeä sanoa että minä haluan parantaa parisuhdettani ja itseäni.
todella hyvä vastaus..
osuvasta tekstistä ja neuvoista. Taidat olla asiantuntija tuon suhteen.
väittää ettei hänellä ole mitään ongelmia eikä hänessä ole mitään vikaa. "Kaikki on sun pään sisällä". Viittaa siihen että kuvittelen että meill ä menee huonosti.
Kerron nyt sinulle ihan tuoretta omakohtaista kokemusta. Mietin itse pitkään, mitä teen kun oma avosuhteeni ei toiminut millään osa-alueilla. Mietin asiaa lähes pari vuotta. Päädyin tällä viikolla ratkaisuun... erosimme ja tuntui kuin kivi olisi pudonnut sydämeltäni.
Ei kannata hairahtu asyrjähyppyhin, siitä saa todennäköisesti vain huonon omantunnon.
Niin siinä varmasti kävisi, huono omatunto, ei vielä kokemuksia asiasta, niin kovin helpolta se muiden tekemänä näyttää.
Luin kirjoituksesi ja olen ollut itse samassa tilanteessa, joten tunteesi riipaisevat kovasti.
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta harkitse asiaa joka kantilta. Mieti haluatko elää loppuelämäsi noin? Jokaisella meistä on oikeus onneen ja 20 vuotta liittoa sekä talo ovat pikku juttu, kun elämä ei enää suju. Itse jätin kaiken ja sitä en ole katunut. Alussa oli vaikeaa, ikäväkin, mutta tietyn ajan päästä kaikki selkenee ja huomaa, että elämä jatkuu ja se on mielenkiintoista. Huomasin myös sen, että raha tai materiaali eivät tuo sitä onnea jos elämänkumppanin kanssa ei suju. Voimia sinulle, olet ajatuksissani.
se lähteminen on vain niin vaikeaa. Ei nyt tavallaan ole rahastakaan kiinni. Talolla on kyllä kulttuurihistoriallista arvoa mitä ei voi korvata, mutta ei rahallista arvoa niinkään. Olemme aika persaukisia molemmat. Vaikka hän aina puhuu kuinka lottovoitto tulis tekis sitä ja tätä, hän ei osaa olla onnellinen siitä mitä on - tai siltä minusta ainakin tuntuu.
Se tässä huvittavinta että kaikki tuttumme kuvittelevat ettei meitä onnellisempaa paria olekaan. Ihmettelen kuinka he voivat olla niin väärässä... ;(
Oletatko vain asioita miehestä vai ovatko ne oikeasti totta? Jos inhoat häntä tai olet vihannut, niin miksi hän ei olisi hakenut vierasta seuraa? Menkää parisuhdeterapeutille, siellä on helpompi puhua jos et näe kuin punaista. Ei sinun suhdetta tarvitse korjata jos et halua, mutta selviäisi monta asiaa ja myös miehen näkemyksiä. Miksi et voi luopua asunnosta? Tai mies? Lainalla voisi maksaa puolet asunnosta lähtijälle ja lähtijä ottaisi uuteen asuntoonsa puolet myös lainana jostain. Mutta raha-asiat pitäisi selvittää kunnolla ja lainat. Miksi mies valehtelee, kai senkin saa siellä selville. Oletko kertonut tuosta nuoruuden jutusta hänelle, se ulkonäkö juttu?
Oletko varma siitä teinijutusta? Entä miksi ajattelet ettei hän pidä sinusta? Väkivaltainen, miksi asut enää yhdessä jos hän on väkivaltainen? Oletko henkisesti väkivaltainen sanoissa tai eleissä ja hän fyysiesti? ? Lopettakaa väkivalta kokonaan se ei auta ketään vaan vahingoittaa. Jookos? Sattuuko miestä kun olet aina torjunut hänet? Onko kommunikointi väärinkäsityksiä täynnä tai muuta.
Suosittelen nyt puhumista yhdessä rauhassa sen parisuhdeneuvojan kanssa. Ei tuosta tule mitään kun kumpikin lapsellisesti kyräilee toista ja mies käy ihan päälle.
Niin minun mielipiteeni oli tuo. Jos olet miestä "viisaampi" niin eikö se ole hieno asia. En minä ainakaan ole usein törmännyt itseäsni viisaampaan kaikissa asioissa ;) Usein joudun antamaan anteeksi muiden heikkouksia, ja omianikin - en ole täydellinen. Kaikki ovat jossain hyviä.
Zemppiä. Hyvä että kuitenkin uskot itseesi.
En oleta, minulla on todisteita siitä että hän valehtelee. Hän jää niistä aina kiinni, puhuu sitten itsensä ulos. Esim. deittiprofiilit joiden rekisteröinnit tulivat hänen sähköpostiinsa, väitti että ne on viruksia eikä niitä saa avata. Kun sitten arvasin sen, löysin hänen profiilinsa ja salasanan arvasin. Se oli hänen sukunimensä. Hän kielsi tehneensä sellaista profiilia, vaikka kaikki oli mustaa valkoisella. Aivan naurettavaa. Hän kieltää aina kaiken viimeiseen saakka.
Ja mitä pettämiseen tulee, on hän ainakin ruinannut työkaveriltani kerran seksiä ja muitakin
epäilyttäviä tapauksia on ollut rutkasti.
Väkivaltainen hän on, minäkö, en edes sanoissani, en koskaan korota ääntäni. Ehkä ahdistan hänet kysymyksilläni nurkkaan, mutta hän raivostuu esim. siitä jos hän joutuu esittämään minulle kysymyksen kahdesti.
Hän on aina viehättynyt nuorista naisista. Poikammekaan ei ole vielä tuonut näytille tyttöystäväänsä, enkä yhtään ihmettele miksi.
korjaanko että koulutetumpi ja joistakin asioista enemmän perillä oleva... ja varsinkin joistakin sellaisista asioista joista miesten pitäisi enemmän tietää kuin naisten. Se varmasti ärsyttää häntä.
Voi. Onpa harmillista, varmasti loukkaa sinua paljon. :(
sullakin aika agressiivinen asennoituminen , koitappa nähdä itsesi miehesi silmin. En oikein suostu uskomaan että itse olet kovinkaan helppo ihminen! Et näe mitään hyvää miehessäsi, ja kaikki mitä sanot ovat aikalailla omia olettamuksiasi. Kyllä hän vaistoaa vihaisuutesi, et sinäkään ihan ole oikeilla jäljillä tuossa parisuhteessasi.
Mutta kun parikymmentä vuotta katsoo samaa toistuvaa kaavaa, haluaa todella jotain muutosta.
Jos edes johonkin sanaan voisi luottaa, mutta olen kyllä huomannut ettei nykyaikana voi ihmisten puheisiin muutenkaan aina luottaa. Vähän niin kuin Amerikan malliin "I love you" on vain monesti lause, ei mitään muuta.
vihaa sitä että tiedät tai osaat paremmin kuin hän, taidat vaan tehdä siitä niin suuren numeron että se ärsyttää häntä. Äläppä ryhdy leuhkaksi..
Hei!
Vaikeaksi ovat asianne menneet täytyy sanoa, epäilet miestäsi ja keskinäinen luottamus on siis täysin mennyt, epäilen vaikka kuinka asiasta keskustelisitte sitä on erittäin vaikea saada takaisin. Onko teille kenellekkään järkeä elää tuollaisessa tilanteessa joku teistä tulee sairastumaan kyllä todella pahasti ei ihmistä ole tehty kestämään jatkuvaa painetta ja stressiä. Luulen että ainakin hetken teidän kannattaa asustella erillään ja sitten katsoa lähdettekö ihan kokonaa eri teille vai jatkatteko yhdessä, joskus lähtemällä kauksi on helppo nähdä lähelle. Toivon sinulle kaikkea hyvää luulen vain että alatte molemmat olemaan aivan loppu tuossa tilanteessa.
jos luulet että leuhkisin.
kun edes hetken ero olisi mahdollista. Tosin en takaisin enää palaisi. Siitä olen varma. En vain halua lähteä kodistani, siinä ongelma.
voisi jopa luulla että olet hän.
Minulla on ihan samanlainen mies! Profiileja kielsi olevan, mutta minä loysin yli 20 deittisaittia! Kielsi, vaikka avasin koneen ja kädestäpitäen kaiken jouduin näyttämään. Jos se kerta on niin viatonta, miksi sitä pitää sitten salata? Toisella on oikeus tietää kenen kanssa on. Juuri tuosta valehtelusta minulla on niin hurjan paha olo sisällä. Olen jo vuoden verran taistellut asian kanssa, eikä mikään ole muuttunut. Annoin sormukseni eilen takaisin ja sanoin, että sormuksen symboliikkaa on Tahdon. Hänen elämäänsä määrää sana Haluan. Sormus siis on tarpeeton, enkä ikinä voisi kuvitella enään meneväni hänen kanssaan naimisiin.
Mikä ihme siellä internetissä oikein sinne vetää? Ihan kuin pikkupoika tuhmastelee äidin selän takana.
Terapianeuvoja ja muuta, okei, ehkä sekin, jos välttämättä haluaa, voi auttaa. Mä en jotenkin usko, että kuvailemasi mies mihinkään terapiaan suostuu tai ylipäätään näkee itsessään mitään vikaa.
Mietin vaan, että näetkö sinäkään? Tosiasiahan on se, että te olette tunteneet jo pitkään, ja sä olet itse valinnut rahan eli asunnon takia asua ihmisen kanssa jota väität vihaavasi. Miehellesi et ehkä mahda mitään, mutta itsellesi kyllä.
Miksi hän ei pettäisi ja valehtelisi? Pysythän sinä siinä ilmeisesti vaikka hän on väkivaltainenkin? Miksi hän parantaisi tapojaan: hän ei nää vikaa itsessään, eikä ole alunperinkään välittänyt sinun tunteistasi, ja siinä sinä vain olet. Ainakin hän on, mitä on. Sitä miksi sinä sitä siedät, ei tiedä ehkä kukaan muu, kun sinä.
Et ole muuta ollutkaan kun seksiä. Hän on moraaliton ja väkivaltainen. Vihaat häntä. Hän ei kuuntele sinua, etkä taida saada suhteesta mutenkaan muuta kuin vihaa ja kuvotusta. Sinussa ei ole mitään, mitä hän haluaa, paitsi ehkä kotipiika?? En tiedä. Ajattelit ratkaista asian hankkimalla salasuhteen? Ok, joudut silti asumaan sen saman miehesi kanssa.
En tiedä kuinka materialisti olet, enkä tiedä, mikä linna teillä on, ehkä sinulla ei ole mahdollisuutta elättää itse itseäsi, mutta en voi ymmärtää miten joku asunto on noin arvokas? Siis, mä ennemmin vaan lähtisin, oikeudessa tavataan ja asunto myyntiin, se siitä, muitakin asuntoja on. Samoin suhteita ja miehiä. Mahdollisuuksia.
Mun mielestä sä tarvitset terapiaa vähitään yhtä paljon, kun se mieskin, luepa itse oma tekstisi, jos se ois sun parhaan ja rakkaimman ystävän kirjoittama, niin mitä sä neuvoisit hänelle? Ehkä se olisi hyvä neuvo sitten sulle itsellekin?
laitat sen lihoiksi.piste. asuntolaina jää kyllä jommallekummalle niin sovittaessa mutta voihan asunnon sitten myydä ja muuttaa pienempään ja pienilainaisempaan.