Rakkautta..Rakkautta

Huh huh..lukiessani noita kirjoituksia.
tuli mieleen kirjoittaa kokemusta elämästä
elin..suhteessa joka kesti yli kymmenen vuotta
no alku meni suhkot ihan ok.
mutta muutaman kuukauden päästä alko oireet,, minä ajattelin että kylläse tästä hyväksi muuttuu..
enkä ajatellut asiaa.
Alkoholia kului päivittäin aika suuret annokset ja minä ajattelin että kyllä minä voin sen muuttaa..
no aika kului meni vuosia ei muutosta,sitte alko puhumaan et pitäs lapsi tehdä että hän muuttuu lopettaa alkoholin juonnin.. no aika tuli tein lapsen siitäse helvetti alko .. en tiedä löytyykö semmoista haukkuma sanaa jota minuun ei käytetty
minä huorasin.. vaikka ei ikinä tullu mieleen että pettäsin toista sanoinki monet kerrat etten petä. toisen osapuolen luottamus ei toiminu.. en ollu lapselle hyvä äiti..en saanu kaupassakaan käydä ettenkö huorannut kauppareissulla hänen mielestä.. ulkonakaan en käynyt kun 3-4 kertaa vuodessa hänen mielestä kävin joka viikoloppu töissä oli vaikea olla koska luuli et sielläkin huoraan soitteli jatkuvasti että mitä teen missä oon.. alkoholista ei kestäny mainita yhtään sanoiki että hän juo minun takia. ajattelin että olen minä paha ihminen ja teki kyllä melkosen arven minun elämässä erosta on nyt muutama vuosi ja hän edelleen haukkuu minua jopa lapselle..en ole pystyny enkä uskaltanu aloittaa suhdetta.. kauhun vuosien jälkeen... onko kokemusta kauhun vuosien seurustelusta. kertokaa ihmeessä
2675
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Koko tarina oli kuin omani, kesti myös kymmenen vuotta, mutta meillä ei yhteistä lasta,molemmilla omia kylläkin.

Ero oli vaikea ja pitkä, onneksi kuitenkin lopulta pääsin irti, tosin olen nyt eräänlaisessa velkavankeudessa, enkä tiedä miten selviän,kun laskuja ja lainoja jäi mulle kun oli tullut (TYHMÄ!!) otettua ne mun nimiini!

Mies vainosi mua pitkään,lopulta vain päätin kovettaa itseni, enkä vastaillut enää hänen yhteydenottoihin. Toivottavasti ei enää tule ovenkaan taakse, ainoa mitä ajoittain nykyisin vielä pelkään!

Onneksi meillä ei niitä yhteisiä lapsia ole, vaikka hänkin niitä olisi joskus halunnut!

Uutta suhdetta olen yrittänyt aloitella,mutta menevät aina mönkään, kun en vaan voi näköjään ymmärtää, että joku voisi ihan puhtaan aidosti olla minusta kiinnostunut.
Parempi varmaan olla vaan yksin...

Tsemppiä sulle!!

Äänestä
  • Ihan kun olisin lukenut omaa kirjoitustani, paitti sillä erolle, et tämän toisen entisen miehen kanssa en tehnyt lapsia, enää.
    Olin pelkkä huora, töissä panin siivouskomerossa miesten kanssa, olin pahin ihminen maanpäällä, pilasin kaikkien miesten elämän. Jopa isänikin aloitti ryyppäämisen siksi, kun olin niin paha ihminen. Skitsofreniaan sairastuneen ystävänikin tilaan olin syypää.. kuinkas muutenkaan.
    Lisäksi hänen mielestään olin pedofiili, hyväksikäyttäjä, varas, häirikkö, ruma, lihava, tyhmännäköinen, kaikki mun ystävät (joiden elämää saastutin) oli huoria, tätini oli huora, tyttäreni oli huora, poikani juoppo.
    Voitte vain kuvitella, kuinka hajalla olin tuon kammottavan suhteen jälkeen..
    Erosta on nyt yli neljävuotta, ensimmäiset kaksi olin hyvin masentunut, ja toki se jätti pahat arvet sieluuni, myöskin lasteni...
    Äijä ärsytti aivan tahallaan minut raivon partaalle, ei antanut nukkua, ei vaikka sanoin, että unettomuus on pidemmän päälle vaarallista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epäonnistunut kirjoitti:

Huh huh..lukiessani noita kirjoituksia.
tuli mieleen kirjoittaa kokemusta elämästä
elin..suhteessa joka kesti yli kymmenen vuotta
no alku meni suhkot ihan ok.
mutta muutaman kuukauden päästä alko oireet,, minä ajattelin että kylläse tästä hyväksi muuttuu..
enkä ajatellut asiaa.
Alkoholia kului päivittäin aika suuret annokset ja minä ajattelin että kyllä minä voin sen muuttaa..
no aika kului meni vuosia ei muutosta,sitte alko puhumaan et pitäs lapsi tehdä että hän muuttuu lopettaa alkoholin juonnin.. no aika tuli tein lapsen siitäse helvetti alko .. en tiedä löytyykö semmoista haukkuma sanaa jota minuun ei käytetty
minä huorasin.. vaikka ei ikinä tullu mieleen että pettäsin toista sanoinki monet kerrat etten petä. toisen osapuolen luottamus ei toiminu.. en ollu lapselle hyvä äiti..en saanu kaupassakaan käydä ettenkö huorannut kauppareissulla hänen mielestä.. ulkonakaan en käynyt kun 3-4 kertaa vuodessa hänen mielestä kävin joka viikoloppu töissä oli vaikea olla koska luuli et sielläkin huoraan soitteli jatkuvasti että mitä teen missä oon.. alkoholista ei kestäny mainita yhtään sanoiki että hän juo minun takia. ajattelin että olen minä paha ihminen ja teki kyllä melkosen arven minun elämässä erosta on nyt muutama vuosi ja hän edelleen haukkuu minua jopa lapselle..en ole pystyny enkä uskaltanu aloittaa suhdetta.. kauhun vuosien jälkeen... onko kokemusta kauhun vuosien seurustelusta. kertokaa ihmeessä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu