Kiusaamisen ääri-ilmiö voi olla että jostain syystä josku kertoilisi vuosikaudet laajalle yleisölle "sen" elämää...
sen ??
Pistää miettimään mikä se on ja mistä aineksen luomiselle syntyvät ? Jonkun todellisen ihmisen elänmän tarinasta ja fiktiosta ? Kirjailijat, romaaneissaan luovat fiktiivisiä hahmoja, joihin he yhdistävät aineksia ehkä todellisuudessa kohtaamisensa ihmisten elämäntarinoista. Kyse on kuitenkiun romanin kirjoittamisesta ja romaanin tarkoitus on olal viihdettä. KAikki tietävät lukevansa fiktiota.
mutta entäspäs jos esimerkiksi psykologi, lääkäri , johtaja, tai tuomari alkaisi kertoa kollegoileen tarinoita " sen elämästä " kollegoilleen, yhteistyökumppaneilleen, asiayhteyksissä joissa käsitellään vain todellisten ihmisten asioita. Eikö se herättäisi hämmennystä ? Miksi virkamies, poliisi, tuomari, psykologi, tai sosiaalityöntekijä, jopa johtaja kertoisi " Sen " elämää ? Mikä se on? Fiktiivinen henkilö ? No miksi kertoa fikstiivisestä henkilöstä kollegoille ja virkamiehille, lääkäreille ja psykologeille yms ? Millainen mielikuva siitä syntyisi ?
entäpä jos nämä virkamiehet, psykologit, tuomarit, lääkärit, toimittajat jonain päviänä kohtaavat todellisen ihmisen jonka elämässä tapahtumat, henkilöt ja paikat ovatkin samoja ja ajankohdat samoja kuin " Sen " kuvittellisen fiktiivisen romaanihahmon mitä he olivat kuulelet aiemmin ?
En tiedä ? Mutta jos joku töissä oleva virkamies, tuomari, psykologi, lääkäri tai sosiaalityöntekijä kertoilisi SEN elämää rikkoisivat he jopa mahdollisesti vaitiolovelvollisuuksia ? Lääkärit, psykologit yms. eivät saa tunnsitettavasti kertoa ainakaan potilaistaan ja jso he puhuisivat kolelgoistaan kyseessä olisikin työpaikkakiusaaminen
Selvä järkinen tulkintani
sen ??
Pistää miettimään mikä se on ja mistä aineksen luomiselle syntyvät ? Jonkun todellisen ihmisen elänmän tarinasta ja fiktiosta ? Kirjailijat, romaaneissaan luovat fiktiivisiä hahmoja, joihin he yhdistävät aineksia ehkä todellisuudessa kohtaamisensa ihmisten elämäntarinoista. Kyse on kuitenkiun romanin kirjoittamisesta ja romaanin tarkoitus on olal viihdettä. KAikki tietävät lukevansa fiktiota.
mutta entäspäs jos esimerkiksi psykologi, lääkäri , johtaja, tai tuomari alkaisi kertoa kollegoileen tarinoita " sen elämästä " kollegoilleen, yhteistyökumppaneilleen, asiayhteyksissä joissa käsitellään vain todellisten ihmisten asioita. Eikö se herättäisi hämmennystä ? Miksi virkamies, poliisi, tuomari, psykologi, tai sosiaalityöntekijä, jopa johtaja kertoisi " Sen " elämää ? Mikä se on? Fiktiivinen henkilö ? No miksi kertoa fikstiivisestä henkilöstä kollegoille ja virkamiehille, lääkäreille ja psykologeille yms ? Millainen mielikuva siitä syntyisi ?
entäpä jos nämä virkamiehet, psykologit, tuomarit, lääkärit, toimittajat jonain päviänä kohtaavat todellisen ihmisen jonka elämässä tapahtumat, henkilöt ja paikat ovatkin samoja ja ajankohdat samoja kuin " Sen " kuvittellisen fiktiivisen romaanihahmon mitä he olivat kuulelet aiemmin ?
En tiedä ? Mutta jos joku töissä oleva virkamies, tuomari, psykologi, lääkäri tai sosiaalityöntekijä kertoilisi SEN elämää rikkoisivat he jopa mahdollisesti vaitiolovelvollisuuksia ? Lääkärit, psykologit yms. eivät saa tunnsitettavasti kertoa ainakaan potilaistaan ja jso he puhuisivat kolelgoistaan kyseessä olisikin työpaikkakiusaaminen
Selvä järkinen tulkintani
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.