Siis mitä minun pitäisi tehdä? En voinut enää luottaa puolisooni. Kaikki mureni ja toivo meni.
Siis tarinan kulku seuraava:
Tapasimme sattumalta yhteisten asioiden piiristä. Suhteemme alkoi yhden yön seksistä.
hän halusi seksiä. sitten kertoi, että hänellä on poikaystävä toisella paikkakunnalla. Että näkevät harvoin, eikä halua että hän saa hänen tekemisistään mitään tietoa.
No olin tietysti ihan sekaisin, että mitä tämä oikein on etten halua olla mikään seksiobjekti tai lelu.
No sitten hän halusikin olla minun kanssani, sanoi että ei se poikakaveri nyt niin vakava juttu ollut, että nähneet vain muutaman kerran ja sopineet jotain. Jätti hänet.
No sovimme, että olemme yhdessä, ei enää muita ja tämä on nyt sitten tässä. Että alamme yhteistä tulevaisuutta suunnittelemaan. Edellinen suhteeni päättyi puolisoni pettämiseen, kerroin senkin, että se olisi pahin virhe ja valehteleminen.
No ei mennyt aikaa, kun hän kertoi pettäneensä. Sanoi sen olleen kännisekoilu, että pitää odottaa sukupuolitauti testiä, ettei halua minua tartuttaa. Sen jälkeen hän on kieltänyt minua tapaamasta naispuolisia ystäviäni. Pelännyt tietysti että kostaisin. Niin en tietenkään ole ystäviäni hylännyt. Ja niistä onkin sitten tapeltu enemmän ja vähemmän.
En halunnut jatkaa suhdetta, enää mutta asuimme jo yhdessä. No aikansa meni ja aloin luottamaan taas. Meni noin vuosi ja sain hänet taas kiinni. Eräissä juhlissa oli joku hänen miestuttunsa. Koko illan jutustelivat ja kaikki näytti olevan ok. Sitten loppuillasta sain hänet kiinni imeskelemästä tämän miehen kimpussa. Taas oli selitys että kännissä kun on niin voi erehtyä, ettei ollut tarkoitus ja plaa plaa.
Tietysti sanoin että tämä on nyt tässä. Että alkaisi nyt jo pakata tavaroitaan. Hän taas ruikutti että ei lopeteta että se oli kännimokailua, koeta ymmärtää. Ettei juo enää. No sitten hän lähti matkalle.
Niin ja yllätys yllätys palasi sieltä raskaana takaisin. Juuri pahimpaan ovulaatioaikaan sattui tuo matka tietty.
Ja jälkeenpäin selvisi että on tavannut vielä expoikaystäväänsä baarissa, vain muka. Jonka oli jo jättänyt minun takia. Myöhemmin selvisi että ensimmäinenkin pettäminenkin oli tapahtunut tämän saman henkilön kanssa.
Niin ja nyt vannoo että lapsi on minun, ettei ole muka mitään tehnyt. Eihän tuollaiseen ihmiseen voi enää ikinä luottaa. Lapsi parka, mihin joutuu, toivottavasti se ei ole minun, en haluasi että lapseni on tuollaisen ihmisen hallussa.
Niin ja nyt kun olemme vihdoin päässeet asumaan eri osoitteissa. hän itkee ja vahtii tekemisiäni, rähjää. Minun pitäisi kuulemma muumioitua ja odottaa, että hänkin ehtisi etsiä jonkun, mutta kun ei voi kun on viimeisillään jo. niin kun tuntuu pahalta nähdä minut tai tietää että olen muiden seurassa etc...
Nyt kun itse tätä luen tuntuu ettei tuo voi olla edes totta, miten en ole onnistunut pääsemään hänestä eroon aikaisemmin. Niin se on outoa, muuten täysin sopiva ihminen minulle viihdymme yhdessä ja tulemme toimeen, mutta kuitenkin jos hän pääsee muualle tai juo niin tulee täysin sekopääksi. Eikä osaa huolehtia itsestään yhtään. Tiedän että se on alkoholismia ja sairaus, mutta en jaksaisi kärsiä enää. Enkä ainakaan luottaa.
Niin ja kaikki ihmiset nyt ihmettelevät, että miksi emme ole yhdessä, vaikka toinen on raskaana. No en minä voi kellekään tätä, asumme pienellä paikkakunnalla. Jossa kaikki tuntee toisensa.
Teksisi mieli vajota vain maan alle.
Kestänyt olen erossa olla jo jopa kuukauden huh huh. Tiedän ettei näin kuralle mennyttä suhdetta voi enää korjata.
Siis tarinan kulku seuraava:
Tapasimme sattumalta yhteisten asioiden piiristä. Suhteemme alkoi yhden yön seksistä.
hän halusi seksiä. sitten kertoi, että hänellä on poikaystävä toisella paikkakunnalla. Että näkevät harvoin, eikä halua että hän saa hänen tekemisistään mitään tietoa.
No olin tietysti ihan sekaisin, että mitä tämä oikein on etten halua olla mikään seksiobjekti tai lelu.
No sitten hän halusikin olla minun kanssani, sanoi että ei se poikakaveri nyt niin vakava juttu ollut, että nähneet vain muutaman kerran ja sopineet jotain. Jätti hänet.
No sovimme, että olemme yhdessä, ei enää muita ja tämä on nyt sitten tässä. Että alamme yhteistä tulevaisuutta suunnittelemaan. Edellinen suhteeni päättyi puolisoni pettämiseen, kerroin senkin, että se olisi pahin virhe ja valehteleminen.
No ei mennyt aikaa, kun hän kertoi pettäneensä. Sanoi sen olleen kännisekoilu, että pitää odottaa sukupuolitauti testiä, ettei halua minua tartuttaa. Sen jälkeen hän on kieltänyt minua tapaamasta naispuolisia ystäviäni. Pelännyt tietysti että kostaisin. Niin en tietenkään ole ystäviäni hylännyt. Ja niistä onkin sitten tapeltu enemmän ja vähemmän.
En halunnut jatkaa suhdetta, enää mutta asuimme jo yhdessä. No aikansa meni ja aloin luottamaan taas. Meni noin vuosi ja sain hänet taas kiinni. Eräissä juhlissa oli joku hänen miestuttunsa. Koko illan jutustelivat ja kaikki näytti olevan ok. Sitten loppuillasta sain hänet kiinni imeskelemästä tämän miehen kimpussa. Taas oli selitys että kännissä kun on niin voi erehtyä, ettei ollut tarkoitus ja plaa plaa.
Tietysti sanoin että tämä on nyt tässä. Että alkaisi nyt jo pakata tavaroitaan. Hän taas ruikutti että ei lopeteta että se oli kännimokailua, koeta ymmärtää. Ettei juo enää. No sitten hän lähti matkalle.
Niin ja yllätys yllätys palasi sieltä raskaana takaisin. Juuri pahimpaan ovulaatioaikaan sattui tuo matka tietty.
Ja jälkeenpäin selvisi että on tavannut vielä expoikaystäväänsä baarissa, vain muka. Jonka oli jo jättänyt minun takia. Myöhemmin selvisi että ensimmäinenkin pettäminenkin oli tapahtunut tämän saman henkilön kanssa.
Niin ja nyt vannoo että lapsi on minun, ettei ole muka mitään tehnyt. Eihän tuollaiseen ihmiseen voi enää ikinä luottaa. Lapsi parka, mihin joutuu, toivottavasti se ei ole minun, en haluasi että lapseni on tuollaisen ihmisen hallussa.
Niin ja nyt kun olemme vihdoin päässeet asumaan eri osoitteissa. hän itkee ja vahtii tekemisiäni, rähjää. Minun pitäisi kuulemma muumioitua ja odottaa, että hänkin ehtisi etsiä jonkun, mutta kun ei voi kun on viimeisillään jo. niin kun tuntuu pahalta nähdä minut tai tietää että olen muiden seurassa etc...
Nyt kun itse tätä luen tuntuu ettei tuo voi olla edes totta, miten en ole onnistunut pääsemään hänestä eroon aikaisemmin. Niin se on outoa, muuten täysin sopiva ihminen minulle viihdymme yhdessä ja tulemme toimeen, mutta kuitenkin jos hän pääsee muualle tai juo niin tulee täysin sekopääksi. Eikä osaa huolehtia itsestään yhtään. Tiedän että se on alkoholismia ja sairaus, mutta en jaksaisi kärsiä enää. Enkä ainakaan luottaa.
Niin ja kaikki ihmiset nyt ihmettelevät, että miksi emme ole yhdessä, vaikka toinen on raskaana. No en minä voi kellekään tätä, asumme pienellä paikkakunnalla. Jossa kaikki tuntee toisensa.
Teksisi mieli vajota vain maan alle.
Kestänyt olen erossa olla jo jopa kuukauden huh huh. Tiedän ettei näin kuralle mennyttä suhdetta voi enää korjata.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuliko nuo pettämisen muka yllätyksenä? Täytyy kyllä sanoa että itse olet soppasi keittänyt.
Katkaiset kaiken yhteyden sekä kiistät isyyden ja homma hoidetaan sitten virallisesti isyystestin kautta. Näin saat varmuuden tästä asiasta.
Minimoit elarit ja hylkäät lapsen. Sillä selvä.
Ehkä opit tästä jutusta jotain, esimerkiksi sen että toisen miehen naiseen ei kannata sekaantua, koska siitä ei seuraa mitään hyvää.
Ja ota hyvä mies itseäsi niskasta kiinni! Minä keskustelisin tuollaisen huoran kanssa ainoastaan nyrkeillä ja lakimiehen välityksellä isyyden ja elareiden välttämiseksi!
pentuja. Tai sitten muuten vain vajaa älyisten puuhastelulta kuulostaa.
Edellinen sanoikin jo kaiken olet typerys kun et ole ajoissa jättänyt tuota naista. Siinä vaiheessa kun paljastui että kuuluu toiselle, niin sinun olisi tullut lopettaa suhde.
No nyt isyystesti ja sitten elarien maksua.
Kyllä se siitä
Sulla ei ole enää muuta vastuuta kuin pitää lapsesta huolta, jos on sun, isyystesti aikanaan näyttää sen. Hölmöydestä pitää maksaa.
Koska ihmiset ymmärtää, ettei kerran pettäneen kans kannata jatkaa? Monet antavat anteeksi, mutta ei sitä unohdusta koskaan siitä saa, kulkee aina mielessä.
Aika parantaa haavat, muista se.
ensinnäkin, toivon sinulle jaksamisia, todella todella kauhea tilanne, ei tollaista voi kuvitellakkaan :( ei todellakaan ole hänellä kaikki kunnossa, eikä ole sopiva henkilö sinulle. Tuskin edes sinun lapsesi, jos on pettäny tiheästi? Vaadi isyystestiä lapsen synnyttyä. Kyllä raskaanaolevan naisen voi jättää. Yritä päästä hänestä pian eroon.
vanha sanalasku. Pitää paikkansa tässäkin. Eihän sitä voi tunnustaa, ennen kuin pakon edessä. Sitten kun isyystesti toisin kertoo.
sehän olisi typerää tunnustaa mitään ennenaikojaan, jos lapsi sattuukin olemaan sinun, niin maine näyttäisi olevan "pudas".
Olisihan se melkoinen häpeä pikkukylällä, seurustella jonkun kanssa ja sitten saadakin jonkun toisen lapsi. Mutta sellasta sattuu kun kaiken maailman horojen kanssa säheltää.
Otapa tästä opiksesi, pysyä moisista erossa.
ymmärrän sua ja olet oikeassa ei tuosta enää hyvää rakastavaa uskollista luottavaa suhdetta saa tai sitten saa olla aikamonen terapeutti joka tuon tilanteen pelastaa..
teit oikein, tää nainen on tainnut jäädä pikkutytön asteelle eikä yksinkertaisesti kykene elämään ainakaan tässä kasvuvaiheessa kenenkään kanssa normaalia parisuhde elämää
toki hänkin tarvitsee nyt tukea kun vauva syntyy..perheneuvola tms.
vaadi isyystesti ehdottomasti, ei kantsi luottaa tässä tilanteessa toisen sanaan!