kuinka suuri osa parisuhdetta on se, että on yhteinen kiinnostus nähdä muita ihmisiä? mieheni on epäsosiaalinen, hänellä ei ole yhtään ainutta parasta ystävää, ja hän ei koskaan näe ketään muuta kun pakolliset kuviot koulussa. hän ei pidä yhteyttä perheeseensä, vaan minä pidän heihin
minä olen sosiaalinen, ystäväpiiri on laaja, ja suhteet minun perheeseen on läheiset, vähän liiankin.
olemme siis toistemme vastakohdat tässä asiassa. minua potuttaa se, etten saa häntä kovin mielellään tai ollenkaan usein lähtemään yhtään mihinkään. hän olisi mieluiten kotona ja katsoisi tv:tä tai konettaan.
tämä mm. on alkanut hiertämään suhdettamme.
minulla on pitemmän aikaa (n. yli vuosi) jo tuntunut siltä, että muut miehet kiinnostavat myös. silti omakin mies kiinnostaa, seksiä on ja hän ei ole millään tavalla etäinen tai mitään. emme riitele paljoa ym. mutta muut kiinnostaa! haaveilen muista ja entisista heiloistani, joiden kanssa ei asiat menneet yhteen, syystä tai toisesta.
haluaisin kovasti tuntea intohimoisen vanhanajan rakkauden, en niinkään mitään seksiä. vaan sellaisen, että kun sitä toista ihmistä koskee, tai sen lähellä on, tuntuu että sydän tulee rinnasta ja tekee mieli repiä siltä vaatteet pois :D
hölmöä, tiedän. haluaisin tuntea jotain.
mistä tietää onko oikean kanssa, mistä tietää pitääkö erota vai ei. mistä mitäkin perhana tietää. ÄÄÄÄÄÄH.
minä olen sosiaalinen, ystäväpiiri on laaja, ja suhteet minun perheeseen on läheiset, vähän liiankin.
olemme siis toistemme vastakohdat tässä asiassa. minua potuttaa se, etten saa häntä kovin mielellään tai ollenkaan usein lähtemään yhtään mihinkään. hän olisi mieluiten kotona ja katsoisi tv:tä tai konettaan.
tämä mm. on alkanut hiertämään suhdettamme.
minulla on pitemmän aikaa (n. yli vuosi) jo tuntunut siltä, että muut miehet kiinnostavat myös. silti omakin mies kiinnostaa, seksiä on ja hän ei ole millään tavalla etäinen tai mitään. emme riitele paljoa ym. mutta muut kiinnostaa! haaveilen muista ja entisista heiloistani, joiden kanssa ei asiat menneet yhteen, syystä tai toisesta.
haluaisin kovasti tuntea intohimoisen vanhanajan rakkauden, en niinkään mitään seksiä. vaan sellaisen, että kun sitä toista ihmistä koskee, tai sen lähellä on, tuntuu että sydän tulee rinnasta ja tekee mieli repiä siltä vaatteet pois :D
hölmöä, tiedän. haluaisin tuntea jotain.
mistä tietää onko oikean kanssa, mistä tietää pitääkö erota vai ei. mistä mitäkin perhana tietää. ÄÄÄÄÄÄH.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis mikaan suhde ei ole taydellinen, eika kukaan ihminen ole taydellinen. Jos teilla menee muuten hyvin mutta han on sellainen "koti hiiri", niin mita sitten? Anna hanen olla kotona kun han kerran siita tykkaa. Kay sina katsomassa sitten taas ystaviasi. Tuskin sen miestasi haittaa? Jos tollaisen asian takia eroat, niin..
Meillä ei nainen halua mitään sosiaalista toimintaa, itse kaipaisin jotain joskus.
Melkein sanasta sanaan voisin yhtyä kirjoitukseesi.
Vakka kantensa valitsee
Se kyllä mietityttää et onko se oikea? Ollut useamman vuoden yhres ja nyt alkaa tuntua ja alkaa kysellä iteltään onko oikea, jonka kanssa laittaa kunnolla hyntteet yhteen. Ei paljon muita suhteita ole. Uskaltaako sitä seurata sydäntä, entäpä jos sit ei tulekaaan toista jonka kanssa olis niin hyvä ja turvallinen olla, pitäisikö sitä kokeilla muutakin ennen kuin tekee mitään lopullisia päätöksiä. Jos ero kaduttaa voiko vanhan suhteen uudelleen aloittaminen tuntua samalta.? Sitä pitäis kai vaiston varaisesti kulkea mutta entä jos sitä tipahtaakin korkelta ja menettää paljon enemmän mitä luulee..
...kulkevat eläimet, ja pääsevät näin panemaan muita eläimiä. Fiksut ihmiset sen sijaan ajattelevat rationaalisesti eivätkä lähde heti kun arki astuu suhteeseen ja ensihuuma on ohi.
Ja turhaan kyselet, että 'tuntuuko vanhan suhteen uudelleen aloittaminen samalta', sillä jos ero alkaa kaduttaa, vanhaan ei ole paluuta ellei miehesi ole täysin tahdoton idiootti. Kuka mies oikeasti odottaa kiltisti kun nainen seikkaailee siellä täällä ja kun nainen sitten muutaman seikkailuvuoden jälkeen päättää ettei ruoho ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella, kuka mies todella ottaa naisen avosylin takaisin?
Ongelmasi on se, että haluat kokea uudestaan sen ensihuuman. Yksi ihan hyvä vaihtoehto voisi olla arkisen romantiikan ja hellyyden lisääminen nykyiseen suhteeseesi, voisitpa vaikka innostua hänestä uudelleen.
Miehesi on joko ujo tai muuten vaan epäsosiaalinen. Nämä asiat kuuluvat ihmisen perustemperamenttiin, eikä ekstrovertti ole mitenkään sen 'parempi' kuin introverttikaan. Ongelma tuo on vain, jos mies itsekin haluaisi enemmän sosiaalista elämää, mutta ei syystä tai toisesta siinä onnistu. Jos asia on näin, voit auttaa häntä tutustumaan omiin kavereihisi.
Jos mies taas on itse tyytyväinen tilanteeseensa, ongelma on vain sinun asenteessasi. Introvertti mies voi kokea painostavana ja ahdistavana sen, että häntä syyllistetään hänen introverttiudestaan. Kyseinen ominaisuus sitä paitsi tuo joitain erittäin hyviäkin puolia mukanaan joiden takia ainakin itse haluaisin introvertin miehen: kotona viihtyvä ei todennäköisesti petä, ei katoa baarireissuille, eikä muutenkaan aiheuta ongelmia vaan yhteiselo on rauhallista ja mukavaa.
Vastaus kysymykseesi: yhteinen kiinnostus nähdä muita ihmisiä ei ole iso osa parisuhdetta. Sen sijaan yhteinen kiinnostus nähdä toisiaan on. Mies joka viihtyy kotona ilmeisesti myös viihtyy sinun kanssasi (olettaen että asutte yhdessä). Tämä pitäisi tulkita positiiviseksi asiaksi. Ja koneella olo ja tv ovat hyvin pieniä paheita verrattuna monien ekstroverttimiesten örveltämiseen. Sitä paitsi miehellä saattaa hyvinkin olla juuri tuota sosiaalista elämää verkossa, jolloin sinun tulisi suhtautua asiaan kannustavasti.
Miksi ajattelet entisiäsi? Siihen on syynsä, että he ovat entisiä ja nykyinen on nykyinen. Jokaisessa parisuhteessa katsellaan ja ajatellaan toisinaan muita ja se on normaalia, mutta tätä kiinnostusta ei pidä ruokkia.
Miehesi kuulostaa ihanalta ja olisi väärin jättää hänet vain siksi, että hän ei ole sosiaalinen. Eivät kaikki ole, eikä tarvikaan.
Täällä toinen ujo. Istuu ja kattoo telkkaria tälläkin hetkellä. Ei käy koskaan missään. Kerran viikossa käy yhden sukulaisensa luona, ja jonkun kerran kaupassa, siinä se.
Ei kavereita joitten kanssa liioin tekemisissä. Ei vaan kaipaa kai niitä. On tosin sanonut, että saisi meille tulla, mutta itse ei viitsi mennä ns kylään. Yksi mieskaveri on, joka soittaa miehelleni ja he näkevät ehkä kerran vuodessa, siis hän tulee meille. Mieheni ei koskaan soita tälle kaverille, vaan aina toisinpäin. Ei kirjoita kirjeitä, ei edes joulukortteja (tämä kaveri lähetti nytkin meille), ei kelleen. Ei harrasta sähköposteja, ei tekstiviestejä viitsisi tai jaksaisi edes kirjoittaa. Tai osaisikaan.
Ei harrasta mitään. Ei koskaan ota kuin korkeintaan saunakaljan. Harvinaista on jos kolme neljä, ja sekin johtuu minun "yllytyksestä" jos niin käy. Omatoimisesti ei ota sitä yhtäkään, jos en siis itse ota.
On turvallinen ja luotettava kuin kallio. Tekee aina mitä lupaa. Ei tekis pahaa kärpäsellekään. Hiljainen, kuuntelee naista eikä ärsyynny. Ei silti lapatossu, vaan osaa pitää ns puolensakin (hyvä vain). Osti nyt jopa joululahjan (korun vieläpä), joten onnistui yllättämään minut totaalisesti!:) Vaikka olimme sopineet, että emme osta kumpikaan. Enkä sitten ostanutkaan.. en olisi toden totta osannutkaan. (harmittaa) Juu no, ostinhan synttärilahjan tosin.
Itse olen aiemmissa suhteissa käynyt aina joskus mm. karaokessa. Luulin etten kaipaa sitä enää, mutta kyllä vaan olis kiva käydä joskus. Ja nimenomaan sen laulamisen takia. Mutta miestä tuskin sinne saisin, ja jos saisinkin, niin taksilla hän ei raskisi ajella, on sen verran pihikinttu (olen kyllä osin itsekin), ja matkaa siis on sanottaisko liikaa.
Lue hän ei mitään, eikä oikeastaan muuta kuin katsoo tosiaan telkkaria, ja netissäkään ei muuta tee kuin maksaa laskut ja pelaa jotain harmitonta peliä.
On ihana, kiltti, söpö, tekee kotitöitä, aivan kultainen vällyjen välissä, huomaavainen, rehellinen, oikeudenmukainen, ei koskaan riitele tai juuri edes provosoidu, tasainen luonne, ei huuda,... siis no, luetteloa piisaa;)
Haluttais vaan joskuskaan käydä jossain. Hän ei semmoista kaipaa.
Pitää kai vaan kertakaikkiaan käydä joskuskaan tapaamassa tuttuja ja muita sitten, yksin. Käydä näyteikkunaostoksilla (tai miksei enemmänkin), kirjastossa (sekin jäänyt nyt), .. mitä tahansa. Olemme jämähtäneet jotenkin tänne .. ja mies kun ei kaipaa mitään "ylimääräistä", niin minkä voit. En minäkään mitään muita miehiä kaipaa, kun tämä on kertakaikkinen hiomaton timantti (ei ihan hiomaton tosin enää;), en varmasti kaipaa ketään muuta SIINÄ mielessä enää koskaan!, mutta jotain tekemistä arkeen, ettei ihan vaan nyhjätä kotona.
Ja olemme tosiaan tunteneet jo vuosikaudet, mutta lähempi tuttavuuden teko alkoi noin parisen vuotta sitten. Kyllä, osaamme myös ns riidellä (miehen mielestä emme riitele, vaan meillä on joskus jotain erimielisyyksiä, ja sillä on vissi ero kuulema), mutta riidoissa ei panna nukkumaan, eikä asioita jätetä käsittelemättä. Nyt on ainut tosiaan tää, että itse olen sosiaalinen ja puhelias ja mies on täydellinen kotihiiri.