Pettymyksiä näillä sivuilla tuntuu monelle sattuneen. Onneks myös niitä onnistuneita, kukapa sen tietää muutaman viestin tai muutaman tapaamisen jälkeen että kaikki ihanuus voi loppua. Näitä pelimiehiä ja pelinaisia tuntuu jokaisen kohdalle melkein sattuneen. Olisko kuitenkin sellainen yksinkertainen selitys näille epäonnistumisille suhteen rakentamisessa, sen pidemmälle kuin muutama tapaaminen ja pitkät ihanat puhelut ja viestit. Sitten vaan kaikki loppuu ja uusi yritys jonkun toisen kanssa. Ei mitään senkummempaa kuin että ei molemmilla osapuolilla niitä syviä tunteita joilla yhteistä tulevaisuutta aletaan rakentamaan. Eikö koskaan näille jotka surevat pettymystään suureen ääneen ole sattunut tilannetta että he olisivat se jättävä osapuoli? Minä olen joutunut jätetyksi mutta on tullut myös tilanteita että itse olen se jättävä osapuoli. Itken itkuni mutta tiedän että joku on itkeny minun takiani myös. Turha alkaa syyttelemään ja sättimään toisia, syyllistämään pettureiksi ja vaikka miksi. Ei kaikkia meitä ole luotu toisillemme, kokeilemalla sen vasta tietää. Turha yrittää väkisin mitään ja ajattelemalla jos nyt jätän toisen toinen murtuu täysin. Tulee vain näitä kulissi liittoja. Kaikkea ei voi saada eikä varsinkaan lämpimät tunteet toista kohtaan tule pakottamalla. Jokaisen vaan on pystyttävä luopumaan siitäkin mikä elämässä tärkeintä ja rakkainta. Elämä joskus vaan kovaa.
Kuka niin varma?
Mieliks
0341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.