Ristivetoa

Lääkelaitos on asiantuntijavirasto, missä työskentelee paljon akateemisesti koulutettua väkeä. Tässä mielessä voi puhua elitistisestä joukosta. Valtion palkkatason huomioiden kyse ei kuitenkaan ole sen suhteen mistään erityisen hyväosaisesta ryhmästä. Elitismi näkyy enemmän koulutustasossa ja nyt siinä, että tällainen ryhmä kykenee omaehtoisesti tuottamaan siirron vastaperusteita esille. Lääkelaitoksen tehtäväkenttä on myös tyystin toinen kuin esim. jonkun maksukeskuksen, joka suorittaa valtion maksuhallintoon liittyviä varsin mekaanisia tehtäviä. Sellaisten osalta ei nykyisessa sähköisen asioinnin maailmassa ole suurtakaan väliä, tuotetaanko palvelu Helsingissä vai Utsjouella. Tämäntyyppisiä palveluja tuotemaan mailmalla jopa muissa maissa kuten yleisesti Intiassa.

Itseäni häiritsee alueellistamisessa eniten se, ettei ole halua miettiä itse tehtävää, vaan alistetaan se aluepolitiikan alle hintaan mihin hyvänsä. Tämä johtuu osin siitä, että alueellistettavista kohteista vallitsee niukkuus. Yksikään ministeriö ei tarjoa mielellään virastoja alueellistettavaksi. Luontaisten mahdollisuuksien tie on käyty siinä loppuun ja nyt on enää valittavana sellaisia kohteita, joissa juuri syntyy toiminnallisia ongelmia alueellistamisen seurauksena.

Asiantntijavirastojen toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden verkostokumppanit sijaitsevat myös fyysisesti lähellä. Tämä helpottaa asiointia ja se helpottaa myös näiden toimijoiden välillä tapahtuvaa työntekijöiden urakiertoa ja rekrytointia. Alueellistaminen hankaloittaa viraston toimintaa aluksi jopa katastrofaalisesti kuten nyt Lääkelaitoksen kohdalla on selkeänä vaarana ja pidemmälla aikavälillä myös tietynlaisena tasonlaskuna ja päivittäisten toimintojen vaikeutumisena, kun kumppanit ovat muualla.

Yritysmaailmassa ei koskaan tehtäisi näin perustuvanlaatuisia virheitä. Yritys miettisi aina sen toiminnan kannalta optimaalista sijaintia eikä sijoittautumispäätöksissään tietoisesti vaikeuttaisi omaa toimintaansa. Valtionhallinnon alueellistamisessa tehdään täsmälleen päinvastoin, kun itse alueellistamisesta tulee tavoite ylitse muiden asioiden.

Mielipidepankki kirjoitti:

Lääkelaitos on asiantuntijavirasto, missä työskentelee paljon akateemisesti koulutettua väkeä. Tässä mielessä voi puhua elitistisestä joukosta. Valtion palkkatason huomioiden kyse ei kuitenkaan ole sen suhteen mistään erityisen hyväosaisesta ryhmästä. Elitismi näkyy enemmän koulutustasossa ja nyt siinä, että tällainen ryhmä kykenee omaehtoisesti tuottamaan siirron vastaperusteita esille. Lääkelaitoksen tehtäväkenttä on myös tyystin toinen kuin esim. jonkun maksukeskuksen, joka suorittaa valtion maksuhallintoon liittyviä varsin mekaanisia tehtäviä. Sellaisten osalta ei nykyisessa sähköisen asioinnin maailmassa ole suurtakaan väliä, tuotetaanko palvelu Helsingissä vai Utsjouella. Tämäntyyppisiä palveluja tuotemaan mailmalla jopa muissa maissa kuten yleisesti Intiassa.

Itseäni häiritsee alueellistamisessa eniten se, ettei ole halua miettiä itse tehtävää, vaan alistetaan se aluepolitiikan alle hintaan mihin hyvänsä. Tämä johtuu osin siitä, että alueellistettavista kohteista vallitsee niukkuus. Yksikään ministeriö ei tarjoa mielellään virastoja alueellistettavaksi. Luontaisten mahdollisuuksien tie on käyty siinä loppuun ja nyt on enää valittavana sellaisia kohteita, joissa juuri syntyy toiminnallisia ongelmia alueellistamisen seurauksena.

Asiantntijavirastojen toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden verkostokumppanit sijaitsevat myös fyysisesti lähellä. Tämä helpottaa asiointia ja se helpottaa myös näiden toimijoiden välillä tapahtuvaa työntekijöiden urakiertoa ja rekrytointia. Alueellistaminen hankaloittaa viraston toimintaa aluksi jopa katastrofaalisesti kuten nyt Lääkelaitoksen kohdalla on selkeänä vaarana ja pidemmälla aikavälillä myös tietynlaisena tasonlaskuna ja päivittäisten toimintojen vaikeutumisena, kun kumppanit ovat muualla.

Yritysmaailmassa ei koskaan tehtäisi näin perustuvanlaatuisia virheitä. Yritys miettisi aina sen toiminnan kannalta optimaalista sijaintia eikä sijoittautumispäätöksissään tietoisesti vaikeuttaisi omaa toimintaansa. Valtionhallinnon alueellistamisessa tehdään täsmälleen päinvastoin, kun itse alueellistamisesta tulee tavoite ylitse muiden asioiden.

Lue lisää

Lääkelaitos ei ole yksittäinen yksikkö, sillä on kytköksiä sekä lääketehtaisiin, että myös sairaalatarvikkeita tuottaviin laitoksiin, näissä molemmissa liikkuvat varsin isot rahat.

Kytkös on olemassa myös Hyksiin, siellä ollaan totuttu kohtalaisen nopeasti ottamaan uusi sairaalateknologia käyttöön. Järjestys on sikäli luontevaa, koska Hyksissä hoidetaan kaikkein vaikeimmat tapaukset ympäri maata. Mikäli yhteistyö takkuilee välimatkojen vuoksi, vastaavaa teknistä kehitystä ei voida luoda Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, syynä on se, että rahoituspohja on niin paljon pienempi. Hyksin rahoituksesta vastaavat pääosin pääkaupunkiseudun kunnat.

Lääkelaitoksen muutto on toimintana varsin typerää, siitä olen samaa mieltä. Kuitenkin, mielenkiintoinen kysymys on se, miten tästä voidaan päästä eteenpäin, kertoo varsin paljon poliittisesta kulttuuristamme se, voidaanko tyhmä päätös purkaa ja ellei voida, miten saadaan sekä ulkoinen että sisäinen kritiikki vaimennetuksi. Näyttäviä otsikoita on siis luvassa.

Aivan, yritysmaailmalla on tehokkuus ja tuotto-odotukset toiminnan päätavoitteita, yhteiskunnalla näin ei ole, eikä tosin voikaan olla, muut arvot ovat tärkeämmällä sijalla.

Niinpä niin kirjoitti:

Lääkelaitos ei ole yksittäinen yksikkö, sillä on kytköksiä sekä lääketehtaisiin, että myös sairaalatarvikkeita tuottaviin laitoksiin, näissä molemmissa liikkuvat varsin isot rahat.

Kytkös on olemassa myös Hyksiin, siellä ollaan totuttu kohtalaisen nopeasti ottamaan uusi sairaalateknologia käyttöön. Järjestys on sikäli luontevaa, koska Hyksissä hoidetaan kaikkein vaikeimmat tapaukset ympäri maata. Mikäli yhteistyö takkuilee välimatkojen vuoksi, vastaavaa teknistä kehitystä ei voida luoda Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, syynä on se, että rahoituspohja on niin paljon pienempi. Hyksin rahoituksesta vastaavat pääosin pääkaupunkiseudun kunnat.

Lääkelaitoksen muutto on toimintana varsin typerää, siitä olen samaa mieltä. Kuitenkin, mielenkiintoinen kysymys on se, miten tästä voidaan päästä eteenpäin, kertoo varsin paljon poliittisesta kulttuuristamme se, voidaanko tyhmä päätös purkaa ja ellei voida, miten saadaan sekä ulkoinen että sisäinen kritiikki vaimennetuksi. Näyttäviä otsikoita on siis luvassa.

Aivan, yritysmaailmalla on tehokkuus ja tuotto-odotukset toiminnan päätavoitteita, yhteiskunnalla näin ei ole, eikä tosin voikaan olla, muut arvot ovat tärkeämmällä sijalla.

Lue lisää

Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu.

Ninusta yhteiskunnallinen ajattelu voidaankin tiettyyn määrään virtaviivaistaa yksityisen sektorin tavoitteiden kanssa. Näinhän on aina tehty. Rautatiet ja paljon muutakin infraa on rakennettu ykistyisen talouselämän tarpeisiin ja niiden hyödyksi. Ajatuksenahan on se, että kun yksityinen talous saadaan kasvamaan, elintaso nousee ja sitä kautta kasvavat myös julkisen talouden tulot ja mahdollisuudet tuottaa palveluja.

Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin.

Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana. Vai pitäisikö yhteiskunnalla olla oikeus käyttää sellaisia ohjauskeinoja, joilla taloudellisen kasvun edellä mainittu kiertokulku ja paras tulos saavutettaisiin. Nythän aluepolitiikan rahavirrat kulkevat tehottumuuden ylläpitämiseen. Tehokkuusajattelun muakaista aluepolitiikkaa olisi pyrkiä ohjaamaan ihmisiä sinne, mihin elinkeinoelämäkin mieluiten sijoittuu. Näin saavutettaisiin talouden näkökulmasta parhaat synergiaedut. Toinen vaihtoehto on tyytyä vähempään, jolloin tulee kysymys siitä, miten kustannusvatuu jaetaan. Pääkaupunkisueudulla tuon kustannusvastuun jakoperusteet on alettu kokemaan koko ajan yhä epäoikeudenmukaisemmiksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu.

Ninusta yhteiskunnallinen ajattelu voidaankin tiettyyn määrään virtaviivaistaa yksityisen sektorin tavoitteiden kanssa. Näinhän on aina tehty. Rautatiet ja paljon muutakin infraa on rakennettu ykistyisen talouselämän tarpeisiin ja niiden hyödyksi. Ajatuksenahan on se, että kun yksityinen talous saadaan kasvamaan, elintaso nousee ja sitä kautta kasvavat myös julkisen talouden tulot ja mahdollisuudet tuottaa palveluja.

Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin.

Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana. Vai pitäisikö yhteiskunnalla olla oikeus käyttää sellaisia ohjauskeinoja, joilla taloudellisen kasvun edellä mainittu kiertokulku ja paras tulos saavutettaisiin. Nythän aluepolitiikan rahavirrat kulkevat tehottumuuden ylläpitämiseen. Tehokkuusajattelun muakaista aluepolitiikkaa olisi pyrkiä ohjaamaan ihmisiä sinne, mihin elinkeinoelämäkin mieluiten sijoittuu. Näin saavutettaisiin talouden näkökulmasta parhaat synergiaedut. Toinen vaihtoehto on tyytyä vähempään, jolloin tulee kysymys siitä, miten kustannusvatuu jaetaan. Pääkaupunkisueudulla tuon kustannusvastuun jakoperusteet on alettu kokemaan koko ajan yhä epäoikeudenmukaisemmiksi.

Lue lisää

Yritysmaailmassa ei ole yhtään "mallia", missä pyrittäisi "vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee".

Tuo on ihan täyttä paskaa.

Yritysmaailman mallit on kaikki tehty kilpailutilanteeseen, jossa palvelujen tarvitsija tekee valintojaan.

Jos siinä joku toimii tuollaisella mallilla kuin sinä väität, niin hän menettää asiakkaansa ja sitä myötä tulonsa kilpailijalleen ja yritys kaatuu.

Kuvaamasi malli ei siis ole yritysmaailmasta, vaan sosialidemokraattisesta mielikuvamaailmasta, koska se onnistuu ainoastaan silloin, jos palvelujen tarjoaja on monopoliasemassa.

vain monopoliasemassa voidaan kuluja vähentää palveluja huonontamalla.

Näin on erityisesti silloin, kun palvelujen käyttäjä ei itse maksa palvelusta juuri mitään, vaan rahat on häneltä verotettu jo etukäteen maksuksi palveluista, joita hän ehkä joskus tarvitsee "ilmaiseksi".

Tuottavuusohjelma, jota jaksat myös vääristellä, tähtää nimenomaan siihen, että palvelujen laatu PARANEE, mutta työt tehdään sellaisell tavalla, jossa on vähemmän kustannuksia.

Tässä tapauksessa myös vähemmän ihmisiä mukana palveluprosessissa, koska ihmisistä on terveydenhoidossa ja vanhuspalveluissa pula jo kymmenen vuoden kuluttua, vaikka tehtäviin palkattaisi vain puolet eläköityvien tilalle.

Aluepolitiikan rahavirroista varmaan osa kulkee tehottomuuden ylläpitämiseeen, mutta eivät välttämättä kaikki. Sellaista aluepolitiikkaa, jossa esim lääkelaitoksen siirto sysäisi liikkeelle kehityksen, jossa Kupoio alkaa voida paremmin on syytä kannattaa. Jos näin ei ole, niin sitten ei kannateta.

Viraston siirtohan ei ole itsetarkoitus, vaan keino joidenkin tavoitteiden aikaansaamiseksi. Sen vuoksi kannattaisi keskustella siitä, mihin siirrolla pyritään, eikä vain siitä siitä mitä haittaa siirrosta on.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu.

Ninusta yhteiskunnallinen ajattelu voidaankin tiettyyn määrään virtaviivaistaa yksityisen sektorin tavoitteiden kanssa. Näinhän on aina tehty. Rautatiet ja paljon muutakin infraa on rakennettu ykistyisen talouselämän tarpeisiin ja niiden hyödyksi. Ajatuksenahan on se, että kun yksityinen talous saadaan kasvamaan, elintaso nousee ja sitä kautta kasvavat myös julkisen talouden tulot ja mahdollisuudet tuottaa palveluja.

Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin.

Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana. Vai pitäisikö yhteiskunnalla olla oikeus käyttää sellaisia ohjauskeinoja, joilla taloudellisen kasvun edellä mainittu kiertokulku ja paras tulos saavutettaisiin. Nythän aluepolitiikan rahavirrat kulkevat tehottumuuden ylläpitämiseen. Tehokkuusajattelun muakaista aluepolitiikkaa olisi pyrkiä ohjaamaan ihmisiä sinne, mihin elinkeinoelämäkin mieluiten sijoittuu. Näin saavutettaisiin talouden näkökulmasta parhaat synergiaedut. Toinen vaihtoehto on tyytyä vähempään, jolloin tulee kysymys siitä, miten kustannusvatuu jaetaan. Pääkaupunkisueudulla tuon kustannusvastuun jakoperusteet on alettu kokemaan koko ajan yhä epäoikeudenmukaisemmiksi.

Lue lisää

"Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu."

Tässä mennään metsään, sillä julkinen sektori toimii täysin eri tavalla kuin yksityinen yritys.
Yksityinen joutuu ajattelemaan tehokkaasti, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Rahaa tulee vain sen mukaan kuinka hyvin se pystyy myymään itseään.

Julkinen on taas ihan eri asia. Sen rahoitus on stabiili ihan sama mitä ne tekevät. Tämän takia julkiselle puolelle on pesiytynyt kaiken maailman idiootteja käytäntöjä ja ne säilyvät, koska niistä ei tule rangaistusta muuta kuin ehkä pitkässä juoksussa.

Julkinen sektrori perustettiin aikoinaan sen takia, että sen avulla pystytään auttamaan vähäosaisia(ilmainen terveyden hoito, koulutus mm.), koska näin ajatellaan näiden asioiden auttavan koko yhteiskuntaa. "Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki". Mutta jos julkinen sektori rupeaa leikkimään jotain Nokiaa kaikki menee päin vittuja.

"Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin."

Täysin sairasta ajattelua. Ensinnäkään kysymys ei taloudesta. Toiseksi se ei olisi taloudellisesti kannattavaa, sillä yhteiskunta menettäisi jälleen potentiaalisen kuluttajan.

"Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana."

Ihminen voi asua missä huvittaa, mutta siinä vaiheessa kun töiden saamisesta ei ole hyvästä taloudellisesta tilanteesta, hyvästä koulutuksesta ja alan työvoimapulasta huolimatta kuulunut, voidaan miettiä asunko nyt ihan oikeassa paikassa? Kannattaisko sieltä korvesta ihan oikeasti muuttaa sinne missä työ on? Toisaalta asiaa hankalaoittaa pk-seudun asuntopolitiikka.

Olen samaa mieltä siitä, että on täysin järjetöntä asua vain jossain korvessa joidenkin maisemien ja tunne syiden takia, kun jossain muualla saisi huomattavasti paremman elintason, kattavamman palveluverkoston nopeasti ja tehokkaasti ja olisi vielä ympäristöyställisempi vaihtoehto.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu.

Ninusta yhteiskunnallinen ajattelu voidaankin tiettyyn määrään virtaviivaistaa yksityisen sektorin tavoitteiden kanssa. Näinhän on aina tehty. Rautatiet ja paljon muutakin infraa on rakennettu ykistyisen talouselämän tarpeisiin ja niiden hyödyksi. Ajatuksenahan on se, että kun yksityinen talous saadaan kasvamaan, elintaso nousee ja sitä kautta kasvavat myös julkisen talouden tulot ja mahdollisuudet tuottaa palveluja.

Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin.

Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana. Vai pitäisikö yhteiskunnalla olla oikeus käyttää sellaisia ohjauskeinoja, joilla taloudellisen kasvun edellä mainittu kiertokulku ja paras tulos saavutettaisiin. Nythän aluepolitiikan rahavirrat kulkevat tehottumuuden ylläpitämiseen. Tehokkuusajattelun muakaista aluepolitiikkaa olisi pyrkiä ohjaamaan ihmisiä sinne, mihin elinkeinoelämäkin mieluiten sijoittuu. Näin saavutettaisiin talouden näkökulmasta parhaat synergiaedut. Toinen vaihtoehto on tyytyä vähempään, jolloin tulee kysymys siitä, miten kustannusvatuu jaetaan. Pääkaupunkisueudulla tuon kustannusvastuun jakoperusteet on alettu kokemaan koko ajan yhä epäoikeudenmukaisemmiksi.

Lue lisää

John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria on varsin mielenkiintoinen ajatusleikki, sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi. Rawls lähti siitä ajatuksesta, että jos ihmiset eivät voi tietää tulevia olosuhteitaan, eivätkä voi niihin tietoisesti vaikuttaa, silloin he pyrkivät kehittämään mahdollisimman oikeudenmukaisen valtion. Teoriaa on kritisoitu hyvinkin perustellusti, mutta se on aika mielenkiintoinen ajatusleikki, sitä kannattaa pohtia aina, kun keskustelee yhteiskunnallisesta kehityksestä.

Terveydenhoitoa, koulutuspolitiikkaa ja yhteiskunnallista sosiaaliturvaa tms..kehittäessä on aina otettu myös tuottavuustekijät huomioon, uudistusten vaikutus kokonaiskansantalouteen on huomioitu. Sairaat vanhukset on hoidettava, mikäli näin ei tehdä, ihmiset ryhtyvät säästämään pahanpäivän varalle ja osa järjestää hoitonsa muutoin. Kansantaloudellisesti ei ole järkevää se, että iso osa ihmisten energiasta menee tulevaisuudesta huolehtimiseen. Vanhusten hoitojärjestelyt yhteiskunnan toimesta, vähentää merkittävästi kokonaistyövuosia, vaikka omaishoitajuus on laskennallisesti edullista.

Aluepolitiikka on varsin mielenkiintoinen kysymys, se on eräs Unionin painopistealueista, tietenkin Euroopan mittakaavaa ajatellen, Suomi on hyvinkin harvaan asuttu. Siitä olen samaa mieltä, että kustannuksista olisi keskusteltava, onko järkevää taata kaikkialle samanlaiset yhteiskunnalliset palvelut, koska asuinpaikkakin on valinta kysymys.

Mutta miksi? Se kummastuttaa kirjoitti:

Yritysmaailmassa ei ole yhtään "mallia", missä pyrittäisi "vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee".

Tuo on ihan täyttä paskaa.

Yritysmaailman mallit on kaikki tehty kilpailutilanteeseen, jossa palvelujen tarvitsija tekee valintojaan.

Jos siinä joku toimii tuollaisella mallilla kuin sinä väität, niin hän menettää asiakkaansa ja sitä myötä tulonsa kilpailijalleen ja yritys kaatuu.

Kuvaamasi malli ei siis ole yritysmaailmasta, vaan sosialidemokraattisesta mielikuvamaailmasta, koska se onnistuu ainoastaan silloin, jos palvelujen tarjoaja on monopoliasemassa.

vain monopoliasemassa voidaan kuluja vähentää palveluja huonontamalla.

Näin on erityisesti silloin, kun palvelujen käyttäjä ei itse maksa palvelusta juuri mitään, vaan rahat on häneltä verotettu jo etukäteen maksuksi palveluista, joita hän ehkä joskus tarvitsee "ilmaiseksi".

Tuottavuusohjelma, jota jaksat myös vääristellä, tähtää nimenomaan siihen, että palvelujen laatu PARANEE, mutta työt tehdään sellaisell tavalla, jossa on vähemmän kustannuksia.

Tässä tapauksessa myös vähemmän ihmisiä mukana palveluprosessissa, koska ihmisistä on terveydenhoidossa ja vanhuspalveluissa pula jo kymmenen vuoden kuluttua, vaikka tehtäviin palkattaisi vain puolet eläköityvien tilalle.

Aluepolitiikan rahavirroista varmaan osa kulkee tehottomuuden ylläpitämiseeen, mutta eivät välttämättä kaikki. Sellaista aluepolitiikkaa, jossa esim lääkelaitoksen siirto sysäisi liikkeelle kehityksen, jossa Kupoio alkaa voida paremmin on syytä kannattaa. Jos näin ei ole, niin sitten ei kannateta.

Viraston siirtohan ei ole itsetarkoitus, vaan keino joidenkin tavoitteiden aikaansaamiseksi. Sen vuoksi kannattaisi keskustella siitä, mihin siirrolla pyritään, eikä vain siitä siitä mitä haittaa siirrosta on.

-Jäbä

Lue lisää

Yritysmaailma on täynnä sellaisia malleja, missä kuluja karsitaan senkin hinnalla, että palvelutaso laskee. Koko valintamyymäläideahan on lähtöisin tällaisesta ajattelusta. Valintamyymälöissä myyjä ei ole neuvomassa asiakasta tuotteiden valikoimisessa yms.

Yritysmaailma ei takuuvarmasti myöskään tunkeudu palveluineen sellaisille alueille, missä asuu vain muutamia ihmisiä. Kyläkaupat ovat panneet lapun luukulleen ja ihmiset saavat hakea tavaransa kymmenien kilometrien päästä. Eikö siinä panna asiakas töihin ja käyttämään runsaammin aikaa kaupassakäyntiin. Minä lukisin sellaisen palvelutason heikentymiseksi.

Yhteiskunta voi päätöksillään taata se, että jokainen kansalainen saa suunnilleen samat peruspalvelut kuten postin, terveydenhoidon, liikennepalvelut jne. Yksityinen ei takaa omia palvelujaan kaikille samalla tasa-arvoperiaatteella. Yhteiskuntakin on alkanut karsia näistä periaatteista. Junayhteyksiä on lakkautettu kannattamttomina, postipalveluja on huononnettu kannattavuussyihin vedoten jne. Kaikessa tällaisessa on haettu mallia yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusarvoista. Se tarkoittaa joidenkin ihmisten kohdalla palvelujen heikentymistä.

Tuottavuusohjelmassa sellaiset toimet, joilla työ voidaan tehdä vähemillä kustannuksilla laadun parantuessa ovat ihan ok. Tuottavuusohjelma lähtee kuitenkin siitä, että henkilötyövuosia vähennetään. Siitä on annettu määrälliset tavoiteohjeet, jotka ovat sitovia. Silloin ei kysytä sitä, huonontuvatko vai paranevatko palvelut. Kaikkien hallinnonalojen yksiselitteinen kanta taitaa olla se, että odotettavissa voi olla vain palvelujen huonontumista. Toin tässä kohdin esille sen, että jopa tällaiset talouselämän asiantuntijat kuten nämä professorit sanovat suoraan, että koko tuottavuusohjelma on ihan hanurista. En menisi väittämään, että näillä herroilla ei ole tietoa tuottavuusohjelman tavoitteista. Sen vielä ymmärtää, että hallinnonalojen vastuullinen johto suhtautuu kitsaasti tuottavuusohjelmaan, mutta kun ulkopuoliset asiantuntijatkin alkavat olla samaa mieltä, siinä ehkä olisi jonkinmoinen uudelleenarvioinnin paikka.

Lääkelaitoksen siirto on itsetarkoitus. Se liittyy hallituksen alueellistamisohjelmaan. Tällainen kysymys tulee pohdittavaksi vain tästä alueellistamisen näkökulmasta, ei siitä miten jonkun viraston toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa. Asia olisi ihan ok. silloin, jos ei olisi olemassa mitään alueellistamisohjelmaa. Silloin voitaisiin ilman turhia sidoksia pohtia viraston sijoitusta muiden asioiden rinnalla. Nyt alueellistamiseen mennään tässä tapauksessa, vaikka koko henkilökunta vastustaa sitä, kärkiasiantuntijat ovat irtisanoutuneet, puuha herättää jopa hallituspuolue Kokoomuksen taholta voimakkaita vastalauseita (ministeri Hyssälän erovaatimusta myöten) jne. Jo kartoitusvaiheessa yksi asiantuntijatyöryhmän jäsen kieltäytyi allekirjoittamasta työryhmän paperia pitäen sitä älyttömyyden huippuna, mitä edistämässä hän ei voi olla.

Mutta miksi? Se kummastuttaa kirjoitti:

Yritysmaailmassa ei ole yhtään "mallia", missä pyrittäisi "vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee".

Tuo on ihan täyttä paskaa.

Yritysmaailman mallit on kaikki tehty kilpailutilanteeseen, jossa palvelujen tarvitsija tekee valintojaan.

Jos siinä joku toimii tuollaisella mallilla kuin sinä väität, niin hän menettää asiakkaansa ja sitä myötä tulonsa kilpailijalleen ja yritys kaatuu.

Kuvaamasi malli ei siis ole yritysmaailmasta, vaan sosialidemokraattisesta mielikuvamaailmasta, koska se onnistuu ainoastaan silloin, jos palvelujen tarjoaja on monopoliasemassa.

vain monopoliasemassa voidaan kuluja vähentää palveluja huonontamalla.

Näin on erityisesti silloin, kun palvelujen käyttäjä ei itse maksa palvelusta juuri mitään, vaan rahat on häneltä verotettu jo etukäteen maksuksi palveluista, joita hän ehkä joskus tarvitsee "ilmaiseksi".

Tuottavuusohjelma, jota jaksat myös vääristellä, tähtää nimenomaan siihen, että palvelujen laatu PARANEE, mutta työt tehdään sellaisell tavalla, jossa on vähemmän kustannuksia.

Tässä tapauksessa myös vähemmän ihmisiä mukana palveluprosessissa, koska ihmisistä on terveydenhoidossa ja vanhuspalveluissa pula jo kymmenen vuoden kuluttua, vaikka tehtäviin palkattaisi vain puolet eläköityvien tilalle.

Aluepolitiikan rahavirroista varmaan osa kulkee tehottomuuden ylläpitämiseeen, mutta eivät välttämättä kaikki. Sellaista aluepolitiikkaa, jossa esim lääkelaitoksen siirto sysäisi liikkeelle kehityksen, jossa Kupoio alkaa voida paremmin on syytä kannattaa. Jos näin ei ole, niin sitten ei kannateta.

Viraston siirtohan ei ole itsetarkoitus, vaan keino joidenkin tavoitteiden aikaansaamiseksi. Sen vuoksi kannattaisi keskustella siitä, mihin siirrolla pyritään, eikä vain siitä siitä mitä haittaa siirrosta on.

-Jäbä

Lue lisää

Miksi itse alat heitellä typeriä kielikuvia?
Etkö olekaan hyvä keskustelija, vai onko hyvän keskustelijan merkki mielestäsi se, että heittää tuollaisia kommentteja?
Onneksi et ole poliitikko, joka esiintyisi julkisuudessa.

Oliko hän eri mieltä? kirjoitti:

Miksi itse alat heitellä typeriä kielikuvia?
Etkö olekaan hyvä keskustelija, vai onko hyvän keskustelijan merkki mielestäsi se, että heittää tuollaisia kommentteja?
Onneksi et ole poliitikko, joka esiintyisi julkisuudessa.

Lue lisää

Jäbä tietää, että minulle voi sanoa noinkin vahvasti ilman, että siitä suutun. Mainosmiehenä hän ymmärtää, että joskus tarpeeksi vahvat ilmaisut yhdessä näennäisperustelujen kanssa voivat tehdä vaikutuksen muihin lukijoihin. Lasken sen siis hänen ammattitaitonsa piikkiin.

Sot-uri kirjoitti:

"Yritysmaailman ajattelumallia on tuotu ryminällä yhteiskunnan toimintoihin. Kaikenlaiset tehokkuus- ja tuottavuusohjelmat ovat juuri sieltä peräisin. Niissä pyritään selkeästi vähentämään kuluja senkin hinnalla, että palvelutaso heikkenee. Tämän suuntaisia toimenpiteitä on tehty pitkällä aikavälillä paljon ja niiden taustalla on nimenomaan taloudellinen tehokkuusajattelu."

Tässä mennään metsään, sillä julkinen sektori toimii täysin eri tavalla kuin yksityinen yritys.
Yksityinen joutuu ajattelemaan tehokkaasti, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Rahaa tulee vain sen mukaan kuinka hyvin se pystyy myymään itseään.

Julkinen on taas ihan eri asia. Sen rahoitus on stabiili ihan sama mitä ne tekevät. Tämän takia julkiselle puolelle on pesiytynyt kaiken maailman idiootteja käytäntöjä ja ne säilyvät, koska niistä ei tule rangaistusta muuta kuin ehkä pitkässä juoksussa.

Julkinen sektrori perustettiin aikoinaan sen takia, että sen avulla pystytään auttamaan vähäosaisia(ilmainen terveyden hoito, koulutus mm.), koska näin ajatellaan näiden asioiden auttavan koko yhteiskuntaa. "Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki". Mutta jos julkinen sektori rupeaa leikkimään jotain Nokiaa kaikki menee päin vittuja.

"Yhteiskunnallisia arvoja voi taas olla esim. se, että kaikista ihmisistä pidetään huolta vaikkapa sairastumistilanteissa täysin riippumatta kuinka kannattavaa sellainen on taloudellisesti. Taloudellisestihan ei nimittäin olisi erityisen järkevää hoitaa esim. sairaita vanhuksia. Yhteiskunta säästäisi, jos he kuolisivat nopeammin."

Täysin sairasta ajattelua. Ensinnäkään kysymys ei taloudesta. Toiseksi se ei olisi taloudellisesti kannattavaa, sillä yhteiskunta menettäisi jälleen potentiaalisen kuluttajan.

"Aluekysymys on kiinnostavalla rajanvetolinjalla. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisillä olla rajaton oikeus valita asuinpaikkansa niin, että yhteiskunnan vastuu elintason ylläpitämisestä seuraa aina siinä mukana."

Ihminen voi asua missä huvittaa, mutta siinä vaiheessa kun töiden saamisesta ei ole hyvästä taloudellisesta tilanteesta, hyvästä koulutuksesta ja alan työvoimapulasta huolimatta kuulunut, voidaan miettiä asunko nyt ihan oikeassa paikassa? Kannattaisko sieltä korvesta ihan oikeasti muuttaa sinne missä työ on? Toisaalta asiaa hankalaoittaa pk-seudun asuntopolitiikka.

Olen samaa mieltä siitä, että on täysin järjetöntä asua vain jossain korvessa joidenkin maisemien ja tunne syiden takia, kun jossain muualla saisi huomattavasti paremman elintason, kattavamman palveluverkoston nopeasti ja tehokkaasti ja olisi vielä ympäristöyställisempi vaihtoehto.

Lue lisää

"Julkinen on taas ihan eri asia. Sen rahoitus on stabiili ihan sama mitä ne tekevät."

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritysmaailma on täynnä sellaisia malleja, missä kuluja karsitaan senkin hinnalla, että palvelutaso laskee. Koko valintamyymäläideahan on lähtöisin tällaisesta ajattelusta. Valintamyymälöissä myyjä ei ole neuvomassa asiakasta tuotteiden valikoimisessa yms.

Yritysmaailma ei takuuvarmasti myöskään tunkeudu palveluineen sellaisille alueille, missä asuu vain muutamia ihmisiä. Kyläkaupat ovat panneet lapun luukulleen ja ihmiset saavat hakea tavaransa kymmenien kilometrien päästä. Eikö siinä panna asiakas töihin ja käyttämään runsaammin aikaa kaupassakäyntiin. Minä lukisin sellaisen palvelutason heikentymiseksi.

Yhteiskunta voi päätöksillään taata se, että jokainen kansalainen saa suunnilleen samat peruspalvelut kuten postin, terveydenhoidon, liikennepalvelut jne. Yksityinen ei takaa omia palvelujaan kaikille samalla tasa-arvoperiaatteella. Yhteiskuntakin on alkanut karsia näistä periaatteista. Junayhteyksiä on lakkautettu kannattamttomina, postipalveluja on huononnettu kannattavuussyihin vedoten jne. Kaikessa tällaisessa on haettu mallia yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusarvoista. Se tarkoittaa joidenkin ihmisten kohdalla palvelujen heikentymistä.

Tuottavuusohjelmassa sellaiset toimet, joilla työ voidaan tehdä vähemillä kustannuksilla laadun parantuessa ovat ihan ok. Tuottavuusohjelma lähtee kuitenkin siitä, että henkilötyövuosia vähennetään. Siitä on annettu määrälliset tavoiteohjeet, jotka ovat sitovia. Silloin ei kysytä sitä, huonontuvatko vai paranevatko palvelut. Kaikkien hallinnonalojen yksiselitteinen kanta taitaa olla se, että odotettavissa voi olla vain palvelujen huonontumista. Toin tässä kohdin esille sen, että jopa tällaiset talouselämän asiantuntijat kuten nämä professorit sanovat suoraan, että koko tuottavuusohjelma on ihan hanurista. En menisi väittämään, että näillä herroilla ei ole tietoa tuottavuusohjelman tavoitteista. Sen vielä ymmärtää, että hallinnonalojen vastuullinen johto suhtautuu kitsaasti tuottavuusohjelmaan, mutta kun ulkopuoliset asiantuntijatkin alkavat olla samaa mieltä, siinä ehkä olisi jonkinmoinen uudelleenarvioinnin paikka.

Lääkelaitoksen siirto on itsetarkoitus. Se liittyy hallituksen alueellistamisohjelmaan. Tällainen kysymys tulee pohdittavaksi vain tästä alueellistamisen näkökulmasta, ei siitä miten jonkun viraston toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa. Asia olisi ihan ok. silloin, jos ei olisi olemassa mitään alueellistamisohjelmaa. Silloin voitaisiin ilman turhia sidoksia pohtia viraston sijoitusta muiden asioiden rinnalla. Nyt alueellistamiseen mennään tässä tapauksessa, vaikka koko henkilökunta vastustaa sitä, kärkiasiantuntijat ovat irtisanoutuneet, puuha herättää jopa hallituspuolue Kokoomuksen taholta voimakkaita vastalauseita (ministeri Hyssälän erovaatimusta myöten) jne. Jo kartoitusvaiheessa yksi asiantuntijatyöryhmän jäsen kieltäytyi allekirjoittamasta työryhmän paperia pitäen sitä älyttömyyden huippuna, mitä edistämässä hän ei voi olla.

Lue lisää

ymmärtää, ettei järjetön palvelu ole hänen etunsa. Osaan kyllä kerätä päivittäistavarani omin päin ilman myyjän neuvontaa, enkä ole todellaan halukas maksamaan tuosta myyjän tarpeettonmasta palvelusta. En tiedä, johtuuko aikaisemmasta työstäni se, että aina punnitsen sitä, mitä voin kohtuudella vaatia palvelua osoksistani. Muistan aina, kun joku aika sitten olisn Stockmanin herkussa, jossa eräs naisihminen käytti kymmenkunta minuuttia myyjän aikaa kyselläkseen lisäaineista ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Sitten hän valitsi kaksi siivua jotain leikkelettä. Kun se oli paketoitu, hän muutti mielensä ja ostikin kolme siivua, joten ostos purettiin ja paketoitiin uudelleen. Joku yrittäjä sanoi, että minä olen kyllä ainoa, joka ajattelee yrittäjänkin asemaa.

Jäbä on täysin oikeassa, mutta lisää siihen, ettei ole tietenkään olemassa ilmaisia palveluja, kuten ei lounaitakaan. Tietysti, jos haluaa nostalgista rauhallista idylliä, voi käydä vielä katsomassa olemassa olemassaolevia kyläkauppoja, puhumattakaan maalaisposteista tai Kelan paikalliskonttoreista. Asiakkaat eivät niitä pysty kustantamaan, siis pitäiskö täältä pääkaupunkiseudulta ohjata vielä yksi rahavirta tähän tarkoitukseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritysmaailma on täynnä sellaisia malleja, missä kuluja karsitaan senkin hinnalla, että palvelutaso laskee. Koko valintamyymäläideahan on lähtöisin tällaisesta ajattelusta. Valintamyymälöissä myyjä ei ole neuvomassa asiakasta tuotteiden valikoimisessa yms.

Yritysmaailma ei takuuvarmasti myöskään tunkeudu palveluineen sellaisille alueille, missä asuu vain muutamia ihmisiä. Kyläkaupat ovat panneet lapun luukulleen ja ihmiset saavat hakea tavaransa kymmenien kilometrien päästä. Eikö siinä panna asiakas töihin ja käyttämään runsaammin aikaa kaupassakäyntiin. Minä lukisin sellaisen palvelutason heikentymiseksi.

Yhteiskunta voi päätöksillään taata se, että jokainen kansalainen saa suunnilleen samat peruspalvelut kuten postin, terveydenhoidon, liikennepalvelut jne. Yksityinen ei takaa omia palvelujaan kaikille samalla tasa-arvoperiaatteella. Yhteiskuntakin on alkanut karsia näistä periaatteista. Junayhteyksiä on lakkautettu kannattamttomina, postipalveluja on huononnettu kannattavuussyihin vedoten jne. Kaikessa tällaisessa on haettu mallia yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusarvoista. Se tarkoittaa joidenkin ihmisten kohdalla palvelujen heikentymistä.

Tuottavuusohjelmassa sellaiset toimet, joilla työ voidaan tehdä vähemillä kustannuksilla laadun parantuessa ovat ihan ok. Tuottavuusohjelma lähtee kuitenkin siitä, että henkilötyövuosia vähennetään. Siitä on annettu määrälliset tavoiteohjeet, jotka ovat sitovia. Silloin ei kysytä sitä, huonontuvatko vai paranevatko palvelut. Kaikkien hallinnonalojen yksiselitteinen kanta taitaa olla se, että odotettavissa voi olla vain palvelujen huonontumista. Toin tässä kohdin esille sen, että jopa tällaiset talouselämän asiantuntijat kuten nämä professorit sanovat suoraan, että koko tuottavuusohjelma on ihan hanurista. En menisi väittämään, että näillä herroilla ei ole tietoa tuottavuusohjelman tavoitteista. Sen vielä ymmärtää, että hallinnonalojen vastuullinen johto suhtautuu kitsaasti tuottavuusohjelmaan, mutta kun ulkopuoliset asiantuntijatkin alkavat olla samaa mieltä, siinä ehkä olisi jonkinmoinen uudelleenarvioinnin paikka.

Lääkelaitoksen siirto on itsetarkoitus. Se liittyy hallituksen alueellistamisohjelmaan. Tällainen kysymys tulee pohdittavaksi vain tästä alueellistamisen näkökulmasta, ei siitä miten jonkun viraston toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa. Asia olisi ihan ok. silloin, jos ei olisi olemassa mitään alueellistamisohjelmaa. Silloin voitaisiin ilman turhia sidoksia pohtia viraston sijoitusta muiden asioiden rinnalla. Nyt alueellistamiseen mennään tässä tapauksessa, vaikka koko henkilökunta vastustaa sitä, kärkiasiantuntijat ovat irtisanoutuneet, puuha herättää jopa hallituspuolue Kokoomuksen taholta voimakkaita vastalauseita (ministeri Hyssälän erovaatimusta myöten) jne. Jo kartoitusvaiheessa yksi asiantuntijatyöryhmän jäsen kieltäytyi allekirjoittamasta työryhmän paperia pitäen sitä älyttömyyden huippuna, mitä edistämässä hän ei voi olla.

Lue lisää

Älä unohda, että yritysmaailma on koko ajan kilpailutilanteessa, kun kuluttaja saa valita aivan toisenlaisten vaihtoehtojen välillä kuin julkisissa palveluissa.

Muistan hyvin kun kaupat siirtyivät itsepalveluun. Asiakkaat tervehtivät tätä suurella ilolla, kun kahvipaketin voi itse ottaa hyllystä ja mennä suoraa kassalle maksamaan tarvitsematta jonottaa, että myyjä ehtisi sen paketin ojentamaan ja rahastamaan.

Toivottavasti julkisissa palveluissa osattaisi käydä läpi kaikki palveluprosessit ja karsia niistä sellaiset vaiheet, joita ASIAKAS ei tarvitse, niin kulut laskisivat ja palvelu jopa paranisi, vaikka henkilökunta väheneekin.

Kyläkauppojen tilanne on toinen. Siinä on joskus kyse asiakasmäärine laskusta, mistä seuraa, etteivät myymälän myyntitulot riitä sen ylläpitokulujen maksuun. Usein on kyse siitä, että rakentamalla uusi, isompi myymälä vähän parempien liikenneyhteyksien päähän, voidaan lopettaa muutama pieni ja vielä kannattava myymälä, jotta saadaan tilalle yksi iso ja paljon kannattavampi myymälä. Näin asiakkaita ajatetan ihan samoin kuin lopettamalla ja yhdistämällä terveyskeskuksiakin.

Tasa-arvoperiaate on kaunis periaate, mutta minusta olisi aika erikoista, jo yritykset velvoitettaisi sellaisiin "tasa-arvon" tulonsiirtoihin, että ne perisivät ylihintaa kaupunkilaisasiakkailtaan voidakseen pitää auki saman kokoiset marketit myös nurkkakylissä. Aika erikoista tasa-arvoa olisi sekin, että minä voisin muuttaa nurkkakylään ja vaatia muilta, että he tuovat minulle sinne samat palvelut, joista sain nauttia Helsingissä.

Tuottavuusohjelmassa olet pahasti hakoteillä. Se EI LÄHDE siitä, että henkilötyövuosia vähennetään, vaan siitä, että kehitetään ja luodaan UUSIA työmenetelmiä, joissa tarvitaan vähemmän henkilötyövuosia siitä syystä, että niitä henkilöitä tekemään toitä samoilla menetelmillä kuin nyt, ei ole kymmenen vuoden päästä saatavissa.

Toisin sanoen henkilötyövuosien vähentäminen ei ole tavoite, vaikka mediasta sen käsityksen saakin, koska toimittajien ammattitaito ei riitä asioiden täsmälliseen uutisointiin. Tavoite on parantaa palveluja kehittämällä palveluprosesseja, katsomalla, mitä asiakas, eli kansalainen todellatarvitsee ja sitten tuottamalla nämä palvelut sellaisella tavalla, jossa tullaan toimeen ilman turhaa työtä ja vähemmällä henkilökunnalla.

Se, että vetoat professoreihin, osoittaa ettet ajattele asiaa kokonaisuutena, vaan poimit ikään kuin rusinoita mediapullasta aina sen mukaan, mitn se sopivat sinun leipomaasi nisuun siitä, miten hunosti kokoomus asioita hoitaa.

Jos professorit paheksuvat henkilöstövähennystavoitteita, niin se on oikein tottakai, jos toimittaja on kysynyt, mitä mieltä henkilöstövähennyksistä ollaan. Mutta koetapa katso onko kukaan toimittaja kysynyt professoreilta mitään siitä olisiko julkisten palvelujen tuotantoprosesseja tarvis kehittää niin, että hyvä laatu saataisi aikaan ilman turhaa työtä. Saatat saada erilaisia vastauksia samilta professoreilta.

Lääkelaitoksen siirrosta itsetarkoituksena sinulla on niin vankka mielipide, etten siitä nyt kinaa, kun taisin jo toisaalla siihen vastata.

-Jäbä

Obs1 kirjoitti:

ymmärtää, ettei järjetön palvelu ole hänen etunsa. Osaan kyllä kerätä päivittäistavarani omin päin ilman myyjän neuvontaa, enkä ole todellaan halukas maksamaan tuosta myyjän tarpeettonmasta palvelusta. En tiedä, johtuuko aikaisemmasta työstäni se, että aina punnitsen sitä, mitä voin kohtuudella vaatia palvelua osoksistani. Muistan aina, kun joku aika sitten olisn Stockmanin herkussa, jossa eräs naisihminen käytti kymmenkunta minuuttia myyjän aikaa kyselläkseen lisäaineista ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Sitten hän valitsi kaksi siivua jotain leikkelettä. Kun se oli paketoitu, hän muutti mielensä ja ostikin kolme siivua, joten ostos purettiin ja paketoitiin uudelleen. Joku yrittäjä sanoi, että minä olen kyllä ainoa, joka ajattelee yrittäjänkin asemaa.

Jäbä on täysin oikeassa, mutta lisää siihen, ettei ole tietenkään olemassa ilmaisia palveluja, kuten ei lounaitakaan. Tietysti, jos haluaa nostalgista rauhallista idylliä, voi käydä vielä katsomassa olemassa olemassaolevia kyläkauppoja, puhumattakaan maalaisposteista tai Kelan paikalliskonttoreista. Asiakkaat eivät niitä pysty kustantamaan, siis pitäiskö täältä pääkaupunkiseudulta ohjata vielä yksi rahavirta tähän tarkoitukseen.

Lue lisää

Meillä Suomessa pitäisi kaiken järjen mukaan osata palvelubisnes koska kaksi maailman kolmesta ensimmäisestä palvelualojen markkinoinnin tohtoreista väitteli Suomessa: Jarmo R, Heikkilä (mm. S-ryhmän käyttämä konsultti) ja Christian Grönroos (nyt Hankenin markkinoinnin proffa). Nämä siis jo 70-luvun lopulla, 30 vuotta sitten!

On siis kumma, ettei monikaan näytä tajuavan, että palvelun laadulla on vain yksi mittari: Meidän itse kunkin kuluttajan oma subjektiivinen kokemus. Jos saamamme palvelu yklitti sen, mitä odotimme, laatu oli meidän mielestämme hyvä. jos saatu palvelu alitti odotuksemme, laatu oli huonoa.

Ei siinä muuta ole.

Minä esimerkiksi olen tyytyväinen terveyskskukseni palveluun, kun en ole yksityislääkärillä koskaan käynyt. Vastaavasti olen hyvin tyytymätön yhden kodinkoneliikkeen palveluun, koska siellä on myyjinä nuoria poikia, jotka ovat enemmän kiinnostuneita kaivelemaan muniaan ja kehumaan keskenään naisjutuillaan kuin tuleman kysymään tarvisisinko minä heidän apuaan.

Joku asiakas voi todella tarvita myyjän apua vaikka kinkkuleikkeen lisäaineiden selvittämiseen ja muuttaa mieltään kesken siivujen pakkaamisen, mutta ei se meille muille kuulu. Hän valitsee ostopaikkansa sen mukaan, mistä sa sen palvelun, jota itse odottaa saavansa. Se, että kauppa tuonkin palvelun tarjoaa, ei taas kuulu meille, jotka voimme valita oman kauppmme omien odotustemme mukaan.

Nostalgia on toki kivaa. Sieltä täältä Helsingistä, Punavuoresta, Rööperistä, Kruunuhaasta, kalliosta, Sörkästä, jne... löytää vielä ihan mukavia kivijalkakauppoja joissa on ihan oikea kauppiasyrittäjäkin, vaikka eivät ne kovin kummoisia ole marketteihin verrttuina. Yhtä tuollaist aikanan suosin parin vuoden ajan Albertin ja kalevenkatujen kulmassa. Sieltä muuten alkoi ensimmäisten joukossa saada Italiassa purkitettua pestoa ja joitain muitakin välimeren herkkuja, jotka tulivat isoihin marketteihin paljon myöhemmin. Stadin parhaat lihapiirakatkin sieltä sai, paljon isommat ja maukkamat uin Kauppatorin kahvilateltasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jäbä tietää, että minulle voi sanoa noinkin vahvasti ilman, että siitä suutun. Mainosmiehenä hän ymmärtää, että joskus tarpeeksi vahvat ilmaisut yhdessä näennäisperustelujen kanssa voivat tehdä vaikutuksen muihin lukijoihin. Lasken sen siis hänen ammattitaitonsa piikkiin.

Lue lisää

Otsikossa kaikki. ;-)))

Oliko hän eri mieltä? kirjoitti:

Miksi itse alat heitellä typeriä kielikuvia?
Etkö olekaan hyvä keskustelija, vai onko hyvän keskustelijan merkki mielestäsi se, että heittää tuollaisia kommentteja?
Onneksi et ole poliitikko, joka esiintyisi julkisuudessa.

Lue lisää

Jos ajatellaan mitä tahansa palvelua, vaikka vain julkisia palveluja, niin eikö ensimmäinen lähtökohta ole se, että palvelun tarvitsija saa niin hyvää palvelua kuin odottaa savansa?

Jos tuo hyväksytään, niin se millä tavalla palvelu tuotetaan ja paljonko henkilökuntaa on ennen ollut palvelua tuottamassa, ei merkitse mitään, kunhan palvelu pystytään jatkossakin tuottamaan yhtä laadukkaana.

Julkisten palvelujen tuottavuuden parantamisessa on kyse siitä, että kukin ministeriö itse miettisi, miten asiakas saa tulevaisuudessakin vähintään yhtä hyvän palvelun kuin tähänkin mennessä on saanut, kenties jopa paremmankin, mutta tuotettuna sellailla tavalla, josta on karsittu kaikki turhat työvaiheet ja tarpeettomat menetelmät ja jossa pärjätään siitä syystä myös vähemmällä henkilökunnalla.

Ajatellaanpa vaikka terveyskskuskäyntiä palvelutuotteena. sehän ajallisesti melko pitkä prosessi, joka alkaa siitä, kun kansalainen tavalla tai toisella vara itselleen lääkäriajan (tai menee päivystyspoliklinikalle) ja päättyy vasta sitten, kun kaikki lääkärin määräämät laboratoriokokeet ja muut tutkimuset on tehty, niistä satu lausunnot, lääkitykset aloitettu ja jälkitarkastuksissa todettu, että nyt on tehty kaikki mitä voidaan.

Noin pitkäkestoisessa ja kymmeniä, ellei satoja eri vaiheita ja osatekijöitä sisältäväsä prosessissa ON AINA sisällä sellaista, joka voidaan tehdä toisin ja samalla tuottavammin.

Tätä pitäisi nyt miettiä, mutta muutama kepuministeri on omalta osaltaan ryhtynyt väittämään, että heidän ministeriöittensä piirissä kaikki tehdään oikein, mitään ei ole tehostettavissa ja "kokoomuksen vaatimukset henkilövähennyksistä huonontavat palveluja".

Paskan jauhamistahan tuollainen on, eikö sinustakin? ;-))

edlliseen kirjoitti:

Älä unohda, että yritysmaailma on koko ajan kilpailutilanteessa, kun kuluttaja saa valita aivan toisenlaisten vaihtoehtojen välillä kuin julkisissa palveluissa.

Muistan hyvin kun kaupat siirtyivät itsepalveluun. Asiakkaat tervehtivät tätä suurella ilolla, kun kahvipaketin voi itse ottaa hyllystä ja mennä suoraa kassalle maksamaan tarvitsematta jonottaa, että myyjä ehtisi sen paketin ojentamaan ja rahastamaan.

Toivottavasti julkisissa palveluissa osattaisi käydä läpi kaikki palveluprosessit ja karsia niistä sellaiset vaiheet, joita ASIAKAS ei tarvitse, niin kulut laskisivat ja palvelu jopa paranisi, vaikka henkilökunta väheneekin.

Kyläkauppojen tilanne on toinen. Siinä on joskus kyse asiakasmäärine laskusta, mistä seuraa, etteivät myymälän myyntitulot riitä sen ylläpitokulujen maksuun. Usein on kyse siitä, että rakentamalla uusi, isompi myymälä vähän parempien liikenneyhteyksien päähän, voidaan lopettaa muutama pieni ja vielä kannattava myymälä, jotta saadaan tilalle yksi iso ja paljon kannattavampi myymälä. Näin asiakkaita ajatetan ihan samoin kuin lopettamalla ja yhdistämällä terveyskeskuksiakin.

Tasa-arvoperiaate on kaunis periaate, mutta minusta olisi aika erikoista, jo yritykset velvoitettaisi sellaisiin "tasa-arvon" tulonsiirtoihin, että ne perisivät ylihintaa kaupunkilaisasiakkailtaan voidakseen pitää auki saman kokoiset marketit myös nurkkakylissä. Aika erikoista tasa-arvoa olisi sekin, että minä voisin muuttaa nurkkakylään ja vaatia muilta, että he tuovat minulle sinne samat palvelut, joista sain nauttia Helsingissä.

Tuottavuusohjelmassa olet pahasti hakoteillä. Se EI LÄHDE siitä, että henkilötyövuosia vähennetään, vaan siitä, että kehitetään ja luodaan UUSIA työmenetelmiä, joissa tarvitaan vähemmän henkilötyövuosia siitä syystä, että niitä henkilöitä tekemään toitä samoilla menetelmillä kuin nyt, ei ole kymmenen vuoden päästä saatavissa.

Toisin sanoen henkilötyövuosien vähentäminen ei ole tavoite, vaikka mediasta sen käsityksen saakin, koska toimittajien ammattitaito ei riitä asioiden täsmälliseen uutisointiin. Tavoite on parantaa palveluja kehittämällä palveluprosesseja, katsomalla, mitä asiakas, eli kansalainen todellatarvitsee ja sitten tuottamalla nämä palvelut sellaisella tavalla, jossa tullaan toimeen ilman turhaa työtä ja vähemmällä henkilökunnalla.

Se, että vetoat professoreihin, osoittaa ettet ajattele asiaa kokonaisuutena, vaan poimit ikään kuin rusinoita mediapullasta aina sen mukaan, mitn se sopivat sinun leipomaasi nisuun siitä, miten hunosti kokoomus asioita hoitaa.

Jos professorit paheksuvat henkilöstövähennystavoitteita, niin se on oikein tottakai, jos toimittaja on kysynyt, mitä mieltä henkilöstövähennyksistä ollaan. Mutta koetapa katso onko kukaan toimittaja kysynyt professoreilta mitään siitä olisiko julkisten palvelujen tuotantoprosesseja tarvis kehittää niin, että hyvä laatu saataisi aikaan ilman turhaa työtä. Saatat saada erilaisia vastauksia samilta professoreilta.

Lääkelaitoksen siirrosta itsetarkoituksena sinulla on niin vankka mielipide, etten siitä nyt kinaa, kun taisin jo toisaalla siihen vastata.

-Jäbä

Lue lisää

Jottet epäilisi, että olen tämän kritiikin kanssa ihan yksin, tässä muutama ja vain muutama osa siitä kritiikistä, minkä tuottavuusohjelma on eri puolilla saanut osakseen:

http://www.kasvi.org/index.php?6664

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Valtion tuottavuusohjelma on tarkoituksensa irvikuva/1135241404768

http://www.soininvaara.fi/2008/10/10/valtion-tuottavuusohjelma-ja-sektoritutkimus/

Mielipidepankki kirjoitti:

Jottet epäilisi, että olen tämän kritiikin kanssa ihan yksin, tässä muutama ja vain muutama osa siitä kritiikistä, minkä tuottavuusohjelma on eri puolilla saanut osakseen:

http://www.kasvi.org/index.php?6664

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Valtion tuottavuusohjelma on tarkoituksensa irvikuva/1135241404768

http://www.soininvaara.fi/2008/10/10/valtion-tuottavuusohjelma-ja-sektoritutkimus/

Lue lisää

Kasvi näyttää valinneen lähtökohdakseen sen, että ohjelman tavoite olisi vän vähentäminen. Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti väärässä, kun lähtöoletus on väärä.

HS:n pääkirjoitukseen on olemassa myös Kataisen vastaus, joka julkaistiin saman lehden mielipide sivulla. Poimitko taas vain ruinoita pullasta, kun et sitä kelpuuta luettavaksi? Siinähän Katainen osoitti, miten HS on käsittänyt koko asian aivan päin mäntyä.

Soininvaara on ainoa, jolla on edes pyrkimystä asiallisuuteen, mutta häntäkin vaivaa hiaman liikaa se, että oman fiksuuden korostaminen ylitse muiden panee vinoilemaan kokoomukselle mm. juustohöylästä, millä nyt ei ole tämän ohjelman kanssa yhtään mitään tekemistä.

Muilta osin Soininvaaran pohdinta on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti ministeriöt, jotka nyt ovat tekemässä kukin omia tuttavuudenparannusohjelmiaan eivät sorru niihin virheisiin, joista Soininvaara varoittelee. Valtionvarainministeriö ja varsinkaan Katainenhan eivät ole käskeneet toteuttaa mitään, van antaneet ministeriöille vapaat kädet thdä omat suunnitelmansa, niin kuin sinäkin tiedät.

-Jäbä.

Kiinnostavia ovat kirjoitti:

Kasvi näyttää valinneen lähtökohdakseen sen, että ohjelman tavoite olisi vän vähentäminen. Niinpä hän on jo lähtökohtaisesti väärässä, kun lähtöoletus on väärä.

HS:n pääkirjoitukseen on olemassa myös Kataisen vastaus, joka julkaistiin saman lehden mielipide sivulla. Poimitko taas vain ruinoita pullasta, kun et sitä kelpuuta luettavaksi? Siinähän Katainen osoitti, miten HS on käsittänyt koko asian aivan päin mäntyä.

Soininvaara on ainoa, jolla on edes pyrkimystä asiallisuuteen, mutta häntäkin vaivaa hiaman liikaa se, että oman fiksuuden korostaminen ylitse muiden panee vinoilemaan kokoomukselle mm. juustohöylästä, millä nyt ei ole tämän ohjelman kanssa yhtään mitään tekemistä.

Muilta osin Soininvaaran pohdinta on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti ministeriöt, jotka nyt ovat tekemässä kukin omia tuttavuudenparannusohjelmiaan eivät sorru niihin virheisiin, joista Soininvaara varoittelee. Valtionvarainministeriö ja varsinkaan Katainenhan eivät ole käskeneet toteuttaa mitään, van antaneet ministeriöille vapaat kädet thdä omat suunnitelmansa, niin kuin sinäkin tiedät.

-Jäbä.

Lue lisää

Huomaat hyvin miten yksisilmäinen Mielipidepankki on tätäkin näkemystään puolustaessaan. Taitaa vielä tuo jurismi korostaa tätä esiintymistä, poimitaan ikäänkuin vain toisen osapuolen todisteet ja jätetään asian monipuolisempi pohtiminen omien todisteiden esittämisen varjoon.

No, MPP todistaa vain omaa yksinkertaisuuttaan ja kykenemättömyttään analyyttiseen ja objektiiviseen tarkasteluun.

Mutta kaikesta huolimatta hyvin löydät asian näiden MPP:n todistelújen takaa, kiitos siitä

Sinulle ei ole tainnut oikein aueta se, kuinka merkittävästä asiasta tässä aluepolitiikassa on kaikkiaan kysymys. Kyllä siitä riittää keskusteltavaa pitemmäksikin aikaa. Ymmärrän tietysti sen, että joillekin aihe on sen verran kiusallinen, että keskustelu haluttaisiin lopettaa. Onneksi maan päälehti ei kunnioita tällaista sensuruurimielialaa, vaan on pitänyt aihetta kiitettävästi esillä.

Talouden näkökulmasta aluepolitiikka on erityisen kiinnostava. Samaan aikaan kun kokoomuslainen politiikka pyrkii ajamaan kaikenlaista tuottavuutta kasvuun, se kuitenkin hyväksyy yhden suurimista tuottavuuden jarruista eli aluepolitiikan. Taloudellisesti tarkasteltuna aluepolitiikka on tehottumuusohjelma. Ruuhka-Suomi elättää Kepulandiaa kuten Hesarin viikonloppuinfosta kävi hyvin ilmi.

Toinen kysymys on sitten se, pitääkö meidän hyväksyä tällainen aluepolitiikka ja maan pitäminen kaikin keinoin kauttaaltaan asuttuna. Sille voi löytyä perusteensa, mutta samalla on hyvä tuoda esille myös se, että tällaisen aluepolitiikan kustannusvastuuta on siirretty sinne, missä siitä ei ole hyötyä ja missä sitä paljolti vastustetaan. Pitää siis myös kysyä, onko oikein sälyttää aluepolitiikan taloudellinen vastuu eteläisen Suomen asukkaille ja erityisesti pääkaupunkiseutulaisille.

Valtionhallinnon alueellistaminen ja tuottavuusohjelma ovat ristiriidassa keskenään. Toisella tavoitellaan säästöjä ja toisella samanaikaisesti kasvatetaan menoja. Eikö ole lupa kysyä, onko tässä yhtälössä mitään järkeä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinulle ei ole tainnut oikein aueta se, kuinka merkittävästä asiasta tässä aluepolitiikassa on kaikkiaan kysymys. Kyllä siitä riittää keskusteltavaa pitemmäksikin aikaa. Ymmärrän tietysti sen, että joillekin aihe on sen verran kiusallinen, että keskustelu haluttaisiin lopettaa. Onneksi maan päälehti ei kunnioita tällaista sensuruurimielialaa, vaan on pitänyt aihetta kiitettävästi esillä.

Talouden näkökulmasta aluepolitiikka on erityisen kiinnostava. Samaan aikaan kun kokoomuslainen politiikka pyrkii ajamaan kaikenlaista tuottavuutta kasvuun, se kuitenkin hyväksyy yhden suurimista tuottavuuden jarruista eli aluepolitiikan. Taloudellisesti tarkasteltuna aluepolitiikka on tehottumuusohjelma. Ruuhka-Suomi elättää Kepulandiaa kuten Hesarin viikonloppuinfosta kävi hyvin ilmi.

Toinen kysymys on sitten se, pitääkö meidän hyväksyä tällainen aluepolitiikka ja maan pitäminen kaikin keinoin kauttaaltaan asuttuna. Sille voi löytyä perusteensa, mutta samalla on hyvä tuoda esille myös se, että tällaisen aluepolitiikan kustannusvastuuta on siirretty sinne, missä siitä ei ole hyötyä ja missä sitä paljolti vastustetaan. Pitää siis myös kysyä, onko oikein sälyttää aluepolitiikan taloudellinen vastuu eteläisen Suomen asukkaille ja erityisesti pääkaupunkiseutulaisille.

Valtionhallinnon alueellistaminen ja tuottavuusohjelma ovat ristiriidassa keskenään. Toisella tavoitellaan säästöjä ja toisella samanaikaisesti kasvatetaan menoja. Eikö ole lupa kysyä, onko tässä yhtälössä mitään järkeä.

Lue lisää

Helsingin Sanomat pitää tiukasti Helsingin puolia, aivan kuten Keskisuomalainen Jyväskylän tai Savon Sanomat Kuopion. Lehden jutut on siis nähtävä siivä valossa. Yhtenä subjektiivisena kantana alueellistamiseen.

Alueellistaminen on hyvä ja kannatettava hanke, sen toteutus on kuitenkin valittetavasti mennyt monelta osin pieleen. Demarihallitukset aloittivat alueellistamisen roiskimalla laitoksia vailla pienintäkään järjen häivää ympäri maata, esimerkinä poliisin tekniikkalaitoksen siirto Rovaniemelle.

Nykyhallituksessa Lääkelaitoksen alueellistaminen on jätetty hallituksen surkeimman ministerin vastuulle, ja jälki on sen mukaista. Kokoomuksen suunnalta onkin arvosteltu enemmän Hyssälän tapaa hoitaa asia kuin itse alueellistamista.

Alueellistaminen ei lisää kustannuksia, kyllä se niitä pinenetää, tarkastelujakso pitää kuitenkin olla pidempi kuin vuosikvartaali. Kuten Vanhanen sanoi, näissä asioissa kvartaali on paremminkin neljännesvuosisata. Lääkelaitos käy tässäkin esimerkiksi. Kuopio tarjoaa laitokselle erinomaiset puitteet parantaa toimintaansa, poistaa laitosta vaivannut työvoiman vaihtuvuus, tarjota edullisemmat toimitilat jne. Hesari repii kuitenkin otsikoita pitkistä vuokrasopimuksista joiden kustannukset muka jäisivät jotenkin ylimääräisinä veronmaksajien piikkiin. Ja sinun kaltaisesi itsenäiseen ajatteluun kykenemättömät uskovat tuollaista soopaa täydestä.

Kokoomuksella on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin SDP:llä tai etenkään Kepulla, joten prosessi jatkuu ja toivotaan että nämä hyssälöinnit ja pekkaroinnit saadaan lopullisesti kuriin

lisää... kirjoitti:

Helsingin Sanomat pitää tiukasti Helsingin puolia, aivan kuten Keskisuomalainen Jyväskylän tai Savon Sanomat Kuopion. Lehden jutut on siis nähtävä siivä valossa. Yhtenä subjektiivisena kantana alueellistamiseen.

Alueellistaminen on hyvä ja kannatettava hanke, sen toteutus on kuitenkin valittetavasti mennyt monelta osin pieleen. Demarihallitukset aloittivat alueellistamisen roiskimalla laitoksia vailla pienintäkään järjen häivää ympäri maata, esimerkinä poliisin tekniikkalaitoksen siirto Rovaniemelle.

Nykyhallituksessa Lääkelaitoksen alueellistaminen on jätetty hallituksen surkeimman ministerin vastuulle, ja jälki on sen mukaista. Kokoomuksen suunnalta onkin arvosteltu enemmän Hyssälän tapaa hoitaa asia kuin itse alueellistamista.

Alueellistaminen ei lisää kustannuksia, kyllä se niitä pinenetää, tarkastelujakso pitää kuitenkin olla pidempi kuin vuosikvartaali. Kuten Vanhanen sanoi, näissä asioissa kvartaali on paremminkin neljännesvuosisata. Lääkelaitos käy tässäkin esimerkiksi. Kuopio tarjoaa laitokselle erinomaiset puitteet parantaa toimintaansa, poistaa laitosta vaivannut työvoiman vaihtuvuus, tarjota edullisemmat toimitilat jne. Hesari repii kuitenkin otsikoita pitkistä vuokrasopimuksista joiden kustannukset muka jäisivät jotenkin ylimääräisinä veronmaksajien piikkiin. Ja sinun kaltaisesi itsenäiseen ajatteluun kykenemättömät uskovat tuollaista soopaa täydestä.

Kokoomuksella on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin SDP:llä tai etenkään Kepulla, joten prosessi jatkuu ja toivotaan että nämä hyssälöinnit ja pekkaroinnit saadaan lopullisesti kuriin

Lue lisää

voi myöntää. Kokoomuksen pääkaupunkiseutulaisilla poliitikoilla on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin kaikilla muilla yhteensä. He vastustavat järjetöntä alueellistamista. Tällaisista tunnetuista poliitikoista voi mainita tässä Jan Vapaavuoren, Sari Sarkomaan, Ben Zyskowiczin, Kirsi Pihan ja Hanna-Leena Hemmingin. Aluepoliitikan vastustaminen on tervettä. Pitäisi vaan toimia sen mukaan kuin sanoo ja siinä näillä kokkareilla olisi paljon petraamisen varaa.

Siinäkin olen samaa mieltä, että Hyssälä on hallituksen surkein ministeri. Minusta hän kisaa siinä sarjassa, missä haetaan Suomen kaikkien aikojen surkeinta ministeriä. Kisaa samassa sarjassa Tanja Karpelan kanssa.

Alueellistaminen lisää kyllä kustanuksia, kun viraston yhteistyökumppanit jäävät pääkaupunkiseudulle. Kaikesta sähköisestä asioinnista huolimatta, henkilökohtaiset tapaamiset, seminaarit, neuvottelut, kansainväliset kokoukset yms. ovat välttämättömiä. Kun virkamies lähtee Kuopiosta sitä varten Helsinkiin, siinä menee vähintään yksi työpäivä. Kun virkamies lähtee neuvotteluun Helsingissä, ylimääräistä aikaa matkustukseen kuluu korkeintaan puolesta tunnista tuntiin. Työaikaa kuluu siis suuret määrät matkantekoon ja sen lisäksi tulevat tällaisen matkailun kustannukset. Helsingissä matka on todennäköisesti veronmaksajalle ilmainen, Kuopiosta Helsinkiin se maksaa päivärahoineen helposti parisataa euroa per matka per virkamies.

Kun alan työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulla, se tarkoittaa, että pätevimmän henkilökunnan kiinnostus sijoittua Helsingin ympäristöön on suurin. Tämän vuoksi seurauksena on se, että jonnekin Kuopioon hakeutuu epäpätevämpää väkeä, joka ei kelpaa urakiertoon suurimmissa ympyröissä. Tällainen näivettää vähitellen viraston toimintaa. Kyse on samasta ilmiöstä, mikä on olemassa terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien välillä. Varsinkaan periferioiden terveyskeskuksiin ei tahdo saada väkeä kirveelläkään.

Mielipidepankki kirjoitti:

voi myöntää. Kokoomuksen pääkaupunkiseutulaisilla poliitikoilla on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin kaikilla muilla yhteensä. He vastustavat järjetöntä alueellistamista. Tällaisista tunnetuista poliitikoista voi mainita tässä Jan Vapaavuoren, Sari Sarkomaan, Ben Zyskowiczin, Kirsi Pihan ja Hanna-Leena Hemmingin. Aluepoliitikan vastustaminen on tervettä. Pitäisi vaan toimia sen mukaan kuin sanoo ja siinä näillä kokkareilla olisi paljon petraamisen varaa.

Siinäkin olen samaa mieltä, että Hyssälä on hallituksen surkein ministeri. Minusta hän kisaa siinä sarjassa, missä haetaan Suomen kaikkien aikojen surkeinta ministeriä. Kisaa samassa sarjassa Tanja Karpelan kanssa.

Alueellistaminen lisää kyllä kustanuksia, kun viraston yhteistyökumppanit jäävät pääkaupunkiseudulle. Kaikesta sähköisestä asioinnista huolimatta, henkilökohtaiset tapaamiset, seminaarit, neuvottelut, kansainväliset kokoukset yms. ovat välttämättömiä. Kun virkamies lähtee Kuopiosta sitä varten Helsinkiin, siinä menee vähintään yksi työpäivä. Kun virkamies lähtee neuvotteluun Helsingissä, ylimääräistä aikaa matkustukseen kuluu korkeintaan puolesta tunnista tuntiin. Työaikaa kuluu siis suuret määrät matkantekoon ja sen lisäksi tulevat tällaisen matkailun kustannukset. Helsingissä matka on todennäköisesti veronmaksajalle ilmainen, Kuopiosta Helsinkiin se maksaa päivärahoineen helposti parisataa euroa per matka per virkamies.

Kun alan työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulla, se tarkoittaa, että pätevimmän henkilökunnan kiinnostus sijoittua Helsingin ympäristöön on suurin. Tämän vuoksi seurauksena on se, että jonnekin Kuopioon hakeutuu epäpätevämpää väkeä, joka ei kelpaa urakiertoon suurimmissa ympyröissä. Tällainen näivettää vähitellen viraston toimintaa. Kyse on samasta ilmiöstä, mikä on olemassa terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien välillä. Varsinkaan periferioiden terveyskeskuksiin ei tahdo saada väkeä kirveelläkään.

Lue lisää

Näemmä valheellinen propaganda jota etenkin Hesari harrastaa on löytänyt sinussa oivan kohteen ja otat sen vastaan kritiikittä.

No, olet aiemminkin osoittanut ettei omaehtoinen ajattelu ole sinn vahvuuksia.

Kuopion Yliopisto tarjoaa kyllä riittävää koulutusta laitoksen henkilökuntatarpeeseen, joten ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen ei ole probleema, vaikka niin on annettu Hesarin toimesta ymmärtää

Kuopio tarjoaa laitokselle ptkällä tähtäimellä paljon vakaammat olosuhteet. Laitoksen ongelma on ollut suuri vaihtuvuus, heidän itse antaman tiedon mukaan henkilöstössä on noin 20% vuosivaihtuvuus, ja yli puolet henkilökunnasta on alle 5 vuotta palvelleita. Syy on yksityisen sektorin houkuttelevuus Helsingissä, se poimii parhaat asiantuntijat virastolta. Ylen MOT ohjelman mukaan (johon on toki suhtauduttava hieman varauksellisesti) nämä ristiinreksytoinnit ovat aiheuttaneet kytköksiä joilla tietyt toimijat saavat esim. uusille lääkkeille hyväksynnäy helpommin kuin toiset. Näitä epäkohtia voidaan vähentää sijoittamalla lääkelaitos etäämmälle kapallisista ja yksityisistä toimijoista.

Mielipidepankki kirjoitti:

voi myöntää. Kokoomuksen pääkaupunkiseutulaisilla poliitikoilla on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin kaikilla muilla yhteensä. He vastustavat järjetöntä alueellistamista. Tällaisista tunnetuista poliitikoista voi mainita tässä Jan Vapaavuoren, Sari Sarkomaan, Ben Zyskowiczin, Kirsi Pihan ja Hanna-Leena Hemmingin. Aluepoliitikan vastustaminen on tervettä. Pitäisi vaan toimia sen mukaan kuin sanoo ja siinä näillä kokkareilla olisi paljon petraamisen varaa.

Siinäkin olen samaa mieltä, että Hyssälä on hallituksen surkein ministeri. Minusta hän kisaa siinä sarjassa, missä haetaan Suomen kaikkien aikojen surkeinta ministeriä. Kisaa samassa sarjassa Tanja Karpelan kanssa.

Alueellistaminen lisää kyllä kustanuksia, kun viraston yhteistyökumppanit jäävät pääkaupunkiseudulle. Kaikesta sähköisestä asioinnista huolimatta, henkilökohtaiset tapaamiset, seminaarit, neuvottelut, kansainväliset kokoukset yms. ovat välttämättömiä. Kun virkamies lähtee Kuopiosta sitä varten Helsinkiin, siinä menee vähintään yksi työpäivä. Kun virkamies lähtee neuvotteluun Helsingissä, ylimääräistä aikaa matkustukseen kuluu korkeintaan puolesta tunnista tuntiin. Työaikaa kuluu siis suuret määrät matkantekoon ja sen lisäksi tulevat tällaisen matkailun kustannukset. Helsingissä matka on todennäköisesti veronmaksajalle ilmainen, Kuopiosta Helsinkiin se maksaa päivärahoineen helposti parisataa euroa per matka per virkamies.

Kun alan työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulla, se tarkoittaa, että pätevimmän henkilökunnan kiinnostus sijoittua Helsingin ympäristöön on suurin. Tämän vuoksi seurauksena on se, että jonnekin Kuopioon hakeutuu epäpätevämpää väkeä, joka ei kelpaa urakiertoon suurimmissa ympyröissä. Tällainen näivettää vähitellen viraston toimintaa. Kyse on samasta ilmiöstä, mikä on olemassa terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien välillä. Varsinkaan periferioiden terveyskeskuksiin ei tahdo saada väkeä kirveelläkään.

Lue lisää

>>Kun alan työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulla, se tarkoittaa, että pätevimmän henkilökunnan kiinnostus sijoittua Helsingin ympäristöön on suurin.

lisää... kirjoitti:

Helsingin Sanomat pitää tiukasti Helsingin puolia, aivan kuten Keskisuomalainen Jyväskylän tai Savon Sanomat Kuopion. Lehden jutut on siis nähtävä siivä valossa. Yhtenä subjektiivisena kantana alueellistamiseen.

Alueellistaminen on hyvä ja kannatettava hanke, sen toteutus on kuitenkin valittetavasti mennyt monelta osin pieleen. Demarihallitukset aloittivat alueellistamisen roiskimalla laitoksia vailla pienintäkään järjen häivää ympäri maata, esimerkinä poliisin tekniikkalaitoksen siirto Rovaniemelle.

Nykyhallituksessa Lääkelaitoksen alueellistaminen on jätetty hallituksen surkeimman ministerin vastuulle, ja jälki on sen mukaista. Kokoomuksen suunnalta onkin arvosteltu enemmän Hyssälän tapaa hoitaa asia kuin itse alueellistamista.

Alueellistaminen ei lisää kustannuksia, kyllä se niitä pinenetää, tarkastelujakso pitää kuitenkin olla pidempi kuin vuosikvartaali. Kuten Vanhanen sanoi, näissä asioissa kvartaali on paremminkin neljännesvuosisata. Lääkelaitos käy tässäkin esimerkiksi. Kuopio tarjoaa laitokselle erinomaiset puitteet parantaa toimintaansa, poistaa laitosta vaivannut työvoiman vaihtuvuus, tarjota edullisemmat toimitilat jne. Hesari repii kuitenkin otsikoita pitkistä vuokrasopimuksista joiden kustannukset muka jäisivät jotenkin ylimääräisinä veronmaksajien piikkiin. Ja sinun kaltaisesi itsenäiseen ajatteluun kykenemättömät uskovat tuollaista soopaa täydestä.

Kokoomuksella on selvästi terveempi ote alueellistamiseen kuin SDP:llä tai etenkään Kepulla, joten prosessi jatkuu ja toivotaan että nämä hyssälöinnit ja pekkaroinnit saadaan lopullisesti kuriin

Lue lisää

Maalaisjuntit haluavat hajasijoittaa hallintoa. Maalaisjuntit haluavat tukea maataloutta vaikka yrityksiä menee nurin ihan muutenkin. Maalaisjuntit ajavat tiemaksujä pääkaupunkialueelle. Maalaisjuntit eivät halua parantaa joukkoliikennettä.

Onneksi on vaalit.

Tämän selvitystyryhmän asema lienee ollut se, ettei se saanut päättää itse alueellistamisesta. Selvityksen kohteena oli silloin lähinnä se, mihin laitos siirretään. Kun tällainen poliittinen pakko on ollut tiedossa, ei jää paljon vaihtoehtoja miettiä koko asiaa perusteellisesti.

Työryhmään kuuluvista asiantuntijajäsenistä yksi kieltäytyi allekirjoittamasta työryhmän kannanottoa. Hän perusteli sitä sillä, että pitää alueellistamisen haittoja niin suurina, ettei voi olla asiantuntijana edistämässä hölmöyksiä. Tällainen menettely on hyvin poikkeuksellinen ja kuvaa hyvin siitä, mistä tässä on kyse.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tämän selvitystyryhmän asema lienee ollut se, ettei se saanut päättää itse alueellistamisesta. Selvityksen kohteena oli silloin lähinnä se, mihin laitos siirretään. Kun tällainen poliittinen pakko on ollut tiedossa, ei jää paljon vaihtoehtoja miettiä koko asiaa perusteellisesti.

Työryhmään kuuluvista asiantuntijajäsenistä yksi kieltäytyi allekirjoittamasta työryhmän kannanottoa. Hän perusteli sitä sillä, että pitää alueellistamisen haittoja niin suurina, ettei voi olla asiantuntijana edistämässä hölmöyksiä. Tällainen menettely on hyvin poikkeuksellinen ja kuvaa hyvin siitä, mistä tässä on kyse.

Lue lisää

Näyttää pahasti siltä, että tämän tuottavuusohjelman nimissä saadaan enemmän pahaa aikaiseksi, kuin hyvää. Valtion tuottavuusohjelma on pilannut työilmapiirin valtisektorin työpaikoilla, mutta Liisa Hyssälä ja Jyrki Katainen viis veisaa tällaisista asioista ja siitä miten ihmiset työpaikoillaan voivat. Esim. Lääkelaitoksen työntekijöiden osaamistaso on huippuunsa trimmattua, mutta tälle ei anneta arvoa ja kaikki ammattiosaamiskoulutuksesta lähtien aloitetaan Kuopiossa taas alusta. Kaikki tämä pölhöys veronmaksajiemme kustannuksella, koska ideologia määrää ajan trendinä supistaa julkista sektoria.

Olen sanonut tämän ennenkin mutta kertaus on opintojen äiti. Alueellistaminen voi olla jossain tapauksissa ihan järkevää. Alueellistamisen ensimäiset ja suurimmat kohteet ovat olleet valtionhallinnon taloushallinto- ja maksukeskuksia. Se on tarkoittanut sitä, että hajallaan olleet yksiköt on koottu yhdeksi, joka sitten on sijoitettu Helsingin ulkopuolelle. Tämä on minusta järkevää toimintaa ja ihan linjassa Itälän toimien kanssa. Mutta siihen se olisi pitänyt sitten jäädä. Kepu ei halunnut jättää sitä siihen, vaan haluaa alueellistaa myös sellaisia yksiköitä, joiden alueellistamisesta aiheutuu voittopuolisesti haittoja ja ongelmia.

Rovaniemelle sijoitettua poliisin tietohallintokeskusta on kaiketi pidetty tähän asti hyvä esimerkkinä alueellistamisen epäonnistumisesta. Käsittääkseni poliisijohdon puolella ollaan oltu tyytymättömiä uuden keskuksen toimintaan. Nämä alueellistamista täällä puoltavat keputkin ovat kertoneet sen olleen esimerkki huonosta alueellistamisesta, kun sitä eivät olleet tekemässä keput vaan sinipuna.

Yhdenkään kunnan kasvuvauhti ei lähde liikkeelle jostain valtion viraston siirrosta. Jos 200 henkilön yksikkö siirretään Kuopioon, se ei nosta Kuopion talouselämää vielää mihinkään eikä siitä ole miksikään katalysaattoriksi. Eivät lääkealan yritykset seuraa tämän viraston perässä Kuopioon. Niiden toiminnalle siirrosta voi olla kylläkin haittaa kuten lääkelalan asiamieheksi ryhtynyt Suvi-Anne Siimes on varoitellut. Lääkeala pelkää, että lupamenettely hidastuu niin paljon, että lääkkeistä voi tulla jopa pulaa. Minusta on aika kummallista, että hallitus ei halua ottaa mitenkään lukuun edes tätä lääkealan esiintuomaa huolta.

Tuottavuusohjelmasta sinun kannattaa varmaan alkaa kinata näiden taloustieteen proffien kanssa. Ehkä he muuttavat näkemyksiään sinun perustelujesi edessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin mutta kertaus on opintojen äiti. Alueellistaminen voi olla jossain tapauksissa ihan järkevää. Alueellistamisen ensimäiset ja suurimmat kohteet ovat olleet valtionhallinnon taloushallinto- ja maksukeskuksia. Se on tarkoittanut sitä, että hajallaan olleet yksiköt on koottu yhdeksi, joka sitten on sijoitettu Helsingin ulkopuolelle. Tämä on minusta järkevää toimintaa ja ihan linjassa Itälän toimien kanssa. Mutta siihen se olisi pitänyt sitten jäädä. Kepu ei halunnut jättää sitä siihen, vaan haluaa alueellistaa myös sellaisia yksiköitä, joiden alueellistamisesta aiheutuu voittopuolisesti haittoja ja ongelmia.

Rovaniemelle sijoitettua poliisin tietohallintokeskusta on kaiketi pidetty tähän asti hyvä esimerkkinä alueellistamisen epäonnistumisesta. Käsittääkseni poliisijohdon puolella ollaan oltu tyytymättömiä uuden keskuksen toimintaan. Nämä alueellistamista täällä puoltavat keputkin ovat kertoneet sen olleen esimerkki huonosta alueellistamisesta, kun sitä eivät olleet tekemässä keput vaan sinipuna.

Yhdenkään kunnan kasvuvauhti ei lähde liikkeelle jostain valtion viraston siirrosta. Jos 200 henkilön yksikkö siirretään Kuopioon, se ei nosta Kuopion talouselämää vielää mihinkään eikä siitä ole miksikään katalysaattoriksi. Eivät lääkealan yritykset seuraa tämän viraston perässä Kuopioon. Niiden toiminnalle siirrosta voi olla kylläkin haittaa kuten lääkelalan asiamieheksi ryhtynyt Suvi-Anne Siimes on varoitellut. Lääkeala pelkää, että lupamenettely hidastuu niin paljon, että lääkkeistä voi tulla jopa pulaa. Minusta on aika kummallista, että hallitus ei halua ottaa mitenkään lukuun edes tätä lääkealan esiintuomaa huolta.

Tuottavuusohjelmasta sinun kannattaa varmaan alkaa kinata näiden taloustieteen proffien kanssa. Ehkä he muuttavat näkemyksiään sinun perustelujesi edessä.

Lue lisää

Jos Kuopio hyötyy lääkelaitoksesta ja lääkealan tiiviimpi keskittyminen synnyttää synergiaetuja, joista hyötyy Kuopio ja sen lähiympäristö, niin siirto pitäisi ilman muuta tehdä.

Jos ei hyödy, niin sitä ei tietenkään saa tehdä.

Sinulla näyttää olevan vahva usko siitä, että siirtoa ei pidä tehdä - mistä li uskosi saanutkin - mutta minä puolestani katselen tilannettaja luen kaiken informaation oli se puolesta tai vastaan, enkä ota kantaa tähänkään asiaan pelkän tarkoitushakuisen mielikuvapolitikoinnin vuoksi.

Tavoitteet ratkaisevat.

Keskustelu saisi olla monipuolisempaa hyötyjen ja haittojen erittelyä eikä pelkkää haittojen julistamista sen perusteella, että joku on jjossain sanonut sellaista, jolla pönkität omaa mielikuvaasi asiasta, jota vastustat "kepulaisena politiikkana".

-Jäbä

Ei muuta kirjoitti:

Jos Kuopio hyötyy lääkelaitoksesta ja lääkealan tiiviimpi keskittyminen synnyttää synergiaetuja, joista hyötyy Kuopio ja sen lähiympäristö, niin siirto pitäisi ilman muuta tehdä.

Jos ei hyödy, niin sitä ei tietenkään saa tehdä.

Sinulla näyttää olevan vahva usko siitä, että siirtoa ei pidä tehdä - mistä li uskosi saanutkin - mutta minä puolestani katselen tilannettaja luen kaiken informaation oli se puolesta tai vastaan, enkä ota kantaa tähänkään asiaan pelkän tarkoitushakuisen mielikuvapolitikoinnin vuoksi.

Tavoitteet ratkaisevat.

Keskustelu saisi olla monipuolisempaa hyötyjen ja haittojen erittelyä eikä pelkkää haittojen julistamista sen perusteella, että joku on jjossain sanonut sellaista, jolla pönkität omaa mielikuvaasi asiasta, jota vastustat "kepulaisena politiikkana".

-Jäbä

Lue lisää

Koko siirron lähtökohta on alueellistaminen. Se perustuu tätä tavoitetta varten kyhättyyn lakiin. Siihen on liitetty eduskunnan lausuma, jonka mukaan alueellisille näkökohdille ja vaikutuksille tulee panna erityisen suuri painoarvo.

Tässä jo lähtökohtaisesti alistetaan muut tavoitteet aluepoliittisille tavoitteille. Se on minusta tässä huono lähtökohta. Pitäisi miettiä aivan muita kuin aluepoliittisia tavoitteita. Minusta paljon olennaisempi kysymys on se, että kunkin viraston perustehtävä saadaan hoidetuksi nyt ja tulevaisuudessa. Tältä kannalta voidaan käydä läpi vaikka koko valtionhallinto. Jos siinä yhteydessä nouseen esiin sellainen näkökohta, että toiminta voidaan parhaiten turvata jossain muualla kuin nykyisessä sijaintipaikassa, niin asia voidaan kaikin mokomin selvittää. Nyt tehdään ensin aluepoliittisia sijoituspäätöksiä ja selvitetään se, mikä olisi paras uusi sijaintipaikka. Sitä ei enää selvitetä, onko se uusi mahdollisesti parempi tai huonompi kuin se vanha. Minusta tämä on kaikin tavoin älyvapaa tapa hoitaa asioita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Koko siirron lähtökohta on alueellistaminen. Se perustuu tätä tavoitetta varten kyhättyyn lakiin. Siihen on liitetty eduskunnan lausuma, jonka mukaan alueellisille näkökohdille ja vaikutuksille tulee panna erityisen suuri painoarvo.

Tässä jo lähtökohtaisesti alistetaan muut tavoitteet aluepoliittisille tavoitteille. Se on minusta tässä huono lähtökohta. Pitäisi miettiä aivan muita kuin aluepoliittisia tavoitteita. Minusta paljon olennaisempi kysymys on se, että kunkin viraston perustehtävä saadaan hoidetuksi nyt ja tulevaisuudessa. Tältä kannalta voidaan käydä läpi vaikka koko valtionhallinto. Jos siinä yhteydessä nouseen esiin sellainen näkökohta, että toiminta voidaan parhaiten turvata jossain muualla kuin nykyisessä sijaintipaikassa, niin asia voidaan kaikin mokomin selvittää. Nyt tehdään ensin aluepoliittisia sijoituspäätöksiä ja selvitetään se, mikä olisi paras uusi sijaintipaikka. Sitä ei enää selvitetä, onko se uusi mahdollisesti parempi tai huonompi kuin se vanha. Minusta tämä on kaikin tavoin älyvapaa tapa hoitaa asioita.

Lue lisää

Jos aluepolitiikalla, julkisen sektorin toimilla pyritään luomaan edellytyksiä sille, että jkin kaupunki lähtee näiden toimien ansiosta itse kehittymään omillaan, niin aluepolitiikka on silloin onnitunutta ja kannatettavaa. Esimerkkinä Oulu, joka ei varmaankaan olisi nykyisensä, jos siellä ei olisi niitä valtion laitoksia ja korkeakouluja mitä siellä nyt on.

Jos aluepolitiikka on pelkkää vronmaksajien siirtelyä kuntiin, joissa on pula veron maksajista, niin sellainen aluepolitiikka on tietenkin syvältä, en sano mistä, mutta arvaat varmaan.

Lääkelaitoksen siirron lähtökohtiin itsetarkoituksina en edelleenkään aio ottaa kantaa, vaan annan sinun olla omassa uskossasi sen suhteen.

Lähtökohtahan on, että aluepolitiikalla pitisi saada aikaan, että sellaiset alueet lähtevät itsestään kehittymään, joilla on siihen mahdollisuuksia, ja mikäli kehitys ei ihan itsestään lähde käyntiin, vaan tarvitsee siihen julkiselta sektorilta sysäyksen, niin annetaan se kaikin mokomin.

Itsetarkoitusta ei pidä misään virastojen siiretlyssä tietenkään harrastaa, sillätarpeeton hajasijoittaminen on veden kantamista kaivoon, vaikka sitä kuinka aluepolitiikaksi tai alueellistamiseksi nimitettäisi.

Onhan se melkoinen eufemismi, kun sanotaan viraston pakkosiirron olevan alueellistamis- tai kehittämispolitiikkaa.

Niinpä oikeaa alueellistamis- ja kehittämispolitiikkaa ei minusta kannattaisi leimata pelkäksi virastojen pakkosiirroksi niin kuin sinä provosointi-innossasi olet jo kuukausien ajan tehnyt.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Koko siirron lähtökohta on alueellistaminen. Se perustuu tätä tavoitetta varten kyhättyyn lakiin. Siihen on liitetty eduskunnan lausuma, jonka mukaan alueellisille näkökohdille ja vaikutuksille tulee panna erityisen suuri painoarvo.

Tässä jo lähtökohtaisesti alistetaan muut tavoitteet aluepoliittisille tavoitteille. Se on minusta tässä huono lähtökohta. Pitäisi miettiä aivan muita kuin aluepoliittisia tavoitteita. Minusta paljon olennaisempi kysymys on se, että kunkin viraston perustehtävä saadaan hoidetuksi nyt ja tulevaisuudessa. Tältä kannalta voidaan käydä läpi vaikka koko valtionhallinto. Jos siinä yhteydessä nouseen esiin sellainen näkökohta, että toiminta voidaan parhaiten turvata jossain muualla kuin nykyisessä sijaintipaikassa, niin asia voidaan kaikin mokomin selvittää. Nyt tehdään ensin aluepoliittisia sijoituspäätöksiä ja selvitetään se, mikä olisi paras uusi sijaintipaikka. Sitä ei enää selvitetä, onko se uusi mahdollisesti parempi tai huonompi kuin se vanha. Minusta tämä on kaikin tavoin älyvapaa tapa hoitaa asioita.

Lue lisää

Et näemmä ymmärrä käydä asiaa, siis alueellistamista, hiukan laajemmin arvioivaaja analysoivaa keskustelua vaan junttaudut inttämään yhtä ja samaa provokatiivista mielikuvaa

Jos kysymys on kyvyttömyydestä omaehtoiseen kaajempaan pohdiskeluun, kuten uskon asian olevan, kuvaat hyvin sitä alueellistamiseen liittyvää mustavalkoista Helsinki vs muu Suomi asennetta, jota esiintyy synkimmällä kehityslalueella - ja synkimmissä helsinkiläismielissä. Yhtä lailla ja yhtä kapeana kummallakin.

Tuo mustavalkoinen vastakkainasettelu ja sen pohjalta kehitetty argumentaatio, jota Hesarissakin on käyty, ei edistä itse asiaa, valtionhallinnon järkevää hoitamista tulevaisuudessa kun eläköityminen ja muu työvoiman saatavuutta vaikeuttava kehitys johtaa työvoimapulaan. Järkevällä alueellistamisella yhdistettynä muihin uudelleenorganisointeihin ja tuottavuuden parannustoimiin saavutetaan palvelutason nousu hallinnossa ja alueellisesti tasapainoisempi kehitys josta hyötyy myös pääkaupunkiseutu.

edustaja... kirjoitti:

Et näemmä ymmärrä käydä asiaa, siis alueellistamista, hiukan laajemmin arvioivaaja analysoivaa keskustelua vaan junttaudut inttämään yhtä ja samaa provokatiivista mielikuvaa

Jos kysymys on kyvyttömyydestä omaehtoiseen kaajempaan pohdiskeluun, kuten uskon asian olevan, kuvaat hyvin sitä alueellistamiseen liittyvää mustavalkoista Helsinki vs muu Suomi asennetta, jota esiintyy synkimmällä kehityslalueella - ja synkimmissä helsinkiläismielissä. Yhtä lailla ja yhtä kapeana kummallakin.

Tuo mustavalkoinen vastakkainasettelu ja sen pohjalta kehitetty argumentaatio, jota Hesarissakin on käyty, ei edistä itse asiaa, valtionhallinnon järkevää hoitamista tulevaisuudessa kun eläköityminen ja muu työvoiman saatavuutta vaikeuttava kehitys johtaa työvoimapulaan. Järkevällä alueellistamisella yhdistettynä muihin uudelleenorganisointeihin ja tuottavuuden parannustoimiin saavutetaan palvelutason nousu hallinnossa ja alueellisesti tasapainoisempi kehitys josta hyötyy myös pääkaupunkiseutu.

Lue lisää

Tämä alueellisen tasapainon vaatimus ei lepää kovin vahvalla perustalla. Kysymys ei ole mistään vastakkainasetelusta pääkaupungin ja periferia-Suomen välillä. Kysymys on siitä, että asioita hoidetaan järkevästi ilman, että siihen kytketään sellaisia elementtejä, jotka eivät mitenkään luontaisesti siihen kuulu.

Kaikissa länsimaissa väestö on pakkaantunut asutuskeskuksiin. Tämä prosessi on tapahtunut sen myötä, kun maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on siirrytty teolliseen ja sitten jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Minä ymmärrän oikein hyvin sen, että maatalousmaasta riippuvainen yhteiskunta tarvitsee laajan alueen. Sitä en ymmärrä, miksi teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan pitäisi samalla lailla asuttaa koko maa.

Olen käynyt Islannissa. Heistä olisi varmaan todella kummallista, jos joku vaatisi alueellistamaan hallintoa maan keskellä, vuorille ja jäätiköille, missä ehkä asustaa jokunen erakko. Ihminen on sen verran fiksu, että valitsee yleensä kaikkein elinkelpoisimman osan maata asuttavakseen. Kun maatalous määräsi elinkelpoisuuden piirin, asutus levittäytyi sen mukaan. Nyt määräävänä tekijänä on enemmän markkinoiden koko suhteellisen pienellä alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisiä asuu jollakin alueella riittävän paljon. Erakoituminen ja jälkiteollinen yhteiskunta ovat erinimisiä tekijöitä tällaisessa yhtälössä.

Yhteiskunnallisesti voisi olla järkevämpää edistää asutuksen keskittymistä kuin hajauttaa sitä. Luontevimmat keskittymät tuntuvat sijoittuvan rannikkoseuduille. Jos siis halutaan edistää tätä luonnollista kehitysä, Oulu saattaisi olla hajasijoituksen keskittymänä sopiva paikka. Sijoitetaan toimintoja sitten vaikka juuri Ouluun, mutta mitä järkeä on ripotella niitä pitkin maata yhteiskunnassa, joka ei enää elä maataloudesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tämä alueellisen tasapainon vaatimus ei lepää kovin vahvalla perustalla. Kysymys ei ole mistään vastakkainasetelusta pääkaupungin ja periferia-Suomen välillä. Kysymys on siitä, että asioita hoidetaan järkevästi ilman, että siihen kytketään sellaisia elementtejä, jotka eivät mitenkään luontaisesti siihen kuulu.

Kaikissa länsimaissa väestö on pakkaantunut asutuskeskuksiin. Tämä prosessi on tapahtunut sen myötä, kun maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on siirrytty teolliseen ja sitten jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Minä ymmärrän oikein hyvin sen, että maatalousmaasta riippuvainen yhteiskunta tarvitsee laajan alueen. Sitä en ymmärrä, miksi teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan pitäisi samalla lailla asuttaa koko maa.

Olen käynyt Islannissa. Heistä olisi varmaan todella kummallista, jos joku vaatisi alueellistamaan hallintoa maan keskellä, vuorille ja jäätiköille, missä ehkä asustaa jokunen erakko. Ihminen on sen verran fiksu, että valitsee yleensä kaikkein elinkelpoisimman osan maata asuttavakseen. Kun maatalous määräsi elinkelpoisuuden piirin, asutus levittäytyi sen mukaan. Nyt määräävänä tekijänä on enemmän markkinoiden koko suhteellisen pienellä alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisiä asuu jollakin alueella riittävän paljon. Erakoituminen ja jälkiteollinen yhteiskunta ovat erinimisiä tekijöitä tällaisessa yhtälössä.

Yhteiskunnallisesti voisi olla järkevämpää edistää asutuksen keskittymistä kuin hajauttaa sitä. Luontevimmat keskittymät tuntuvat sijoittuvan rannikkoseuduille. Jos siis halutaan edistää tätä luonnollista kehitysä, Oulu saattaisi olla hajasijoituksen keskittymänä sopiva paikka. Sijoitetaan toimintoja sitten vaikka juuri Ouluun, mutta mitä järkeä on ripotella niitä pitkin maata yhteiskunnassa, joka ei enää elä maataloudesta.

Lue lisää

Johan taas esimerkin lykkäsit. Islannissa asuu 320 000 ihmistä joista kaksi kolmannesta (yli 200 000) Reykjavikissa.

Olisi tosiaan hullua lähteä siellä viemään halintoa muualle kuin pääkaupunkiin. Oliko tuo ankarankin päättelyn tulos? Helsinkiläinen demaritollokin siis löytää jyvän kun oikein kovasti ajattelee...

Saimme maistaa tämän keskittymisen varjopuolia ihan riittämiin tässä viime vuosina. Asuntojen hinnat nousivat Helsingissä pilviin, ihmiset joutuvat siitä syystä asumaan kymmenien kilometrien päässä kehyskunnissa ja autoilemaan päivittäisessä ruuhkassa Helsinkiin töihin ja takaisin. Monella alalla alkoi jo esiintyä työvoimapulaa, bussikuskeja tai siivoojia ei enää juuri muualta kuin maahanmuuttajien joukosta löydy.

Maailmalla on esimerkkejä myös siitä, että talouden keskukset ja hallinnolliset keskukset ovat eri paikoissa. Hollannissa esimerkiksi Haag on hallinnon keskus ja Amsterdam pääkaupunki, Saksassakin vain poliittinen johto on Berliinissä, Bonn on edelleen hallinnon keskus, Sveisin hallintopääkaupunki Bern on pikkukaupunki taloudellisen vallan ollessa Zurihissa ja Genevessä. Itse kävin juuri Malesiassa jossa Kuala Lumpur on maan taloudellinen keskus ja pääkaupunki, mutta Putrayaja hallinnon keskus. Ja monessa monessa muussakin paikassa hallinto on hajautettu ja eriytetty talouden vetureista.

Ei hallintoa tietenkään pidä Perähikiälle viedä, mutta näihin alueellisiin keskuksiin, Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon jne. voidaan toimintoja siirtää tukemaan alueiden omaa elinvoimaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen sanonut tämän ennenkin mutta kertaus on opintojen äiti. Alueellistaminen voi olla jossain tapauksissa ihan järkevää. Alueellistamisen ensimäiset ja suurimmat kohteet ovat olleet valtionhallinnon taloushallinto- ja maksukeskuksia. Se on tarkoittanut sitä, että hajallaan olleet yksiköt on koottu yhdeksi, joka sitten on sijoitettu Helsingin ulkopuolelle. Tämä on minusta järkevää toimintaa ja ihan linjassa Itälän toimien kanssa. Mutta siihen se olisi pitänyt sitten jäädä. Kepu ei halunnut jättää sitä siihen, vaan haluaa alueellistaa myös sellaisia yksiköitä, joiden alueellistamisesta aiheutuu voittopuolisesti haittoja ja ongelmia.

Rovaniemelle sijoitettua poliisin tietohallintokeskusta on kaiketi pidetty tähän asti hyvä esimerkkinä alueellistamisen epäonnistumisesta. Käsittääkseni poliisijohdon puolella ollaan oltu tyytymättömiä uuden keskuksen toimintaan. Nämä alueellistamista täällä puoltavat keputkin ovat kertoneet sen olleen esimerkki huonosta alueellistamisesta, kun sitä eivät olleet tekemässä keput vaan sinipuna.

Yhdenkään kunnan kasvuvauhti ei lähde liikkeelle jostain valtion viraston siirrosta. Jos 200 henkilön yksikkö siirretään Kuopioon, se ei nosta Kuopion talouselämää vielää mihinkään eikä siitä ole miksikään katalysaattoriksi. Eivät lääkealan yritykset seuraa tämän viraston perässä Kuopioon. Niiden toiminnalle siirrosta voi olla kylläkin haittaa kuten lääkelalan asiamieheksi ryhtynyt Suvi-Anne Siimes on varoitellut. Lääkeala pelkää, että lupamenettely hidastuu niin paljon, että lääkkeistä voi tulla jopa pulaa. Minusta on aika kummallista, että hallitus ei halua ottaa mitenkään lukuun edes tätä lääkealan esiintuomaa huolta.

Tuottavuusohjelmasta sinun kannattaa varmaan alkaa kinata näiden taloustieteen proffien kanssa. Ehkä he muuttavat näkemyksiään sinun perustelujesi edessä.

Lue lisää

..vähän tosiasiaa tuosta Rovaniemestä, siis vielä uudestaan.

Tästä Rovaniemelle siirretystä poliisin tietohallintakeskuksesta on nyt valmistunut Valtiontalouden Tarkistusviraston raportti.

Raportin mukaan tietohallintakeskuksen toiminallinen kyvykkyys on parantunut osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan ansioiosta. Vaikutukset ovat olleet myös myönteisiä alueen työllisyyteen.

silloin monet uskottelivat toiminnan lamautuvan koska vain harvat muuttivat työn perässä.

Mutta toisin kävi . Virasto sai alueelta nuorta ,koulutettua ja osaavaa työvoimaa siinä määrin, että virastoa voitiin kasvattaa alunperin 60 työntekijän työpaikasta yli 100 tietalan osaajan hallintokeskukseksi.

Helsinkiin oli loppuaikana vaikeuksia rekrytoida osaavia henkilöitä. Lukutaitoa suurempia vaatimuksia heille ei voitu asettaa.

Kun viraston siirrosta päätettiin oli Pääministeri Lipponen ja Sisäministeri Itälä. Että kiitokset heille.