odotan lasta,jonka laskettu aika on pian ja avopuolisoni halusi erota pian raskausuutisen jälkeen...syksystä asti tämä mies on pommittanut minua vaikka minkälaisilla viesteillä.esim.hän haluaa lapsen puoliksi,eli joka toinen viikko hänellä syntymästä asti ja sen vuoksi en saisi vauvaa edes imettää.ja nyt hän on myös saanut päähänsä että tulee synnytykseen mukaan,vaikka olen sanonut että aion mennä sinne yksin.oli kuulemma viimeviikolla jopa sairaalaan soittanut ja pyytänyt lupaa tulla saliin,ja myös syntymätodistusta oli jo halunnut.ja nyt kun kerroin hänelle viimeviikolla että olen lain mukaan yksinhuoltaja,koska lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella.hän suorastaan haukkui minut pystyyn,esim.hän ei allekirjoita paperia jossa saat yksinhuoltajuuden.ja kuinka lapsi tulee surulliseksi kun isä ei pääse synnytykseen mukaan ja hän kertoo kun lapsi on isompi ettei äitisi halunnut isää mukaan synnyttämään jne.ja vähän ajan kuluttua pyytää minua olemaan aikuinen ja keskustelemaan kuin aikuiset.tuo ex on myös yrittänyt käydä tunnustamassa isyyttään jo tässä vaiheessa.niinpä olenkin miettinyt vaihtoehtona,että kannattaako minun edes selvittää isyyttä,koska jos nuo yhteydenotot ovat jo tuollaisia tässä vaiheessa,millaista se sitten tulisikaan olemaan kun lapsi on syntynyt,kun viesteissä on antanut ymmärtää että jos hän ei voi pitää lasta luonaan,ex tulee sitten joka päivä muutamaksi tunniksi kotiini lasta katsomaan...ja jos päädyn etten halua selvittää isyyttä,miten jatkossa jos tuo mies meneekin tunnustamaan isyyden...
yli-innokas isäehdokas
fannyjenny
232499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lapsella on milestäni oikeus myös isään vaikka äiti olisikin yksin. Se ei kuitenkaan kuulosta järkevältä että vastasyntynyttä ei imettäisi siksi että isä haluaa hänet luokseen. Olisiko se kuitenkaan maailmanloppu jos isä todella vierailisi luonasi päivittäin. Tuskin hän loputtommiin sitä jaksaisi. Alussa siitä voisi kuitenkin olla ihan apuakin jos itse olet väsynyt synnytyksen jäliltä.
Itse ainakin olin niin huonossa kunnossa että yksin en olisi ensimmäisiä viikkoja jaksanut.
Sitten siitä isyyden tunnustamisesta, sitähän ei mies yksin voi tehdä. Eli jos sinä haluat ja mies on valmis siihen niin silloin isyyden tunnustaminen onnistuu. Jos sinä et halua niin sitten sitä ei tehdä. En sitten tiedä että pystyisikö mies esim. oikeusteitse vaatimaan oikeuksiaan.
Jos tilanne tosiaan on noin paha jo nyt, minä en ainakaan suostuisi isyyden tunnustamiseen. Tuo ukkohan voi tehdä teidän elämän helvetiksi!!
Sinulla on automaattisesti yksinhuoltajuus kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella. Siinä ei mitään papereita allekirjoitella.
Synnytykseen hän ei pääse mukaan vaikka soittaisi kenelle, jos sinä et häntä sinne halua.
Isälle ei myönnetä yhteishuoltajuutta vastoin sinun tahtoasi. Älä missään tapauksessa suostu siihen!
Älä ole tuon miehen kanssa missään tekemisissä. Hänhän jätti sinut. Saat vain riesan hänestä. Sano lastenvalvojalle, ettet halua lapsesi isyyttä selvitettävän. Se on oikeutesi.
..on, että myös isällä on täysi oikeus lapseen ja voi oikeusteitse vaatia isyyden selvittämistä.
. ei kukaan voi isyyttä kieltää! Uskomatonta, että kun mies innokkaasti haluaa olla mukana lapsen elämässä niin täälä teilataan heti, jos ei halua niin puukkoa tulee silloinkin. Ei tietenkään imetystä pidä lopettaa, että mies saisi lapsen viikoiksi heti alkuun, mutta eiköhän hänelle kun selittää syyn niin hänkin ymmärtää.. yrittäkää sopia asiat kuin aikuiset ja unohtaa katkeruus, vaikka sinut on jätetty.
Itsekkin olen nainen, mutta en ymmärrä tätä yltiöpäistämiesten teilaamista..
tuo kuulosti hyvältä tuo, että isä kävisi joka päivä muutaman tunnin luonasi katsomassa lasta. Silloinhan sinäkin itse saisit hieman omaa aikaa. Käydä vaikka lenkillä silloin, tai kaupassa tai vaan nukkua? Ja sitte kun lapsi kasvanut vanhemmaksi, niin voisi olla yötäkin isänsä luona? Ei minustakaan vauvaa saa viikoksi äidistä erottaa, vauva siitä vaan kärsii. Voithan olla yksinhuoltaja vaikka isä kävisikin lasta katsomassa säännöllisesti.
siitä on hänelle vain elatusmaksuja, joten kovin moni mies ei viitsine ryhtyä tuollaiseen prosessiin. Yhteishuoltajuutta ei määrätä tapauksessa, jossa mies on jättänyt lapsensa äidin -eikä oikeastaan koskaan vastoin lapsen äidin tahtoa.
Yhteishuolto on avopareja ja eronneita aviopuolisoita varten. On oikeuden loukkaus, jos mies noin vain saisi au-lapsensa yhteishuoltajuuden, vaikka on jättänyt lapsensa äidin. Au-lapsen huoltaja on ensisijaisesti hänen äitinsä niin kuin laissa sanotaan.
Miehet, älkää tehkö lapsia avioliiton ulkopuolella, vaan harrastakaa seksiä vain oman vaimonne kanssa!
mukaan, eikä toisten ihmisten asunnoillakaan saa vierailla omin lupineen. Jos sinua pelottaa, käänny viranomaisten puoleen.
Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan. Lapsi tarvitsee kuitenkin vakaan ja rauhallisen kasvuympäristön. Joten ei pientä vastasyntynyttä retuuteta kahden kodin väliä.
Mielestäni olisi järkevää vielä ennen lapsen syntymää istua isaäehdokkaan kanssa nenätysten ja pohtia miten tulevaisuudessa. Mikäli tuntuu, ettei se kahden onnistu ota kolmas osapuoli mukaan esim. sosiaalityöntekijä tms., joka voi kertoa oikeudert ja velvollisuudet puolueettomasti.
Synnytykseen ei tosiaankaan tule ketään ketä et halua mukaan.
Kertomasi mukaan ei vaikuta järkevältä tyypiltä, joten miettisin sitä yhteishuoltajuutta.
Voihan olla, että hän nyt meuhkaa, koska pelkää sinun estävän lapsen tapaamisen.
Lapsen kasvattaminen yksin ei todellakaan ole helppoa. JO synnytys vie mehut ja kaikki se vastuu ja lapseen opettelu vie energiaa, joten ylimääräinen käsipari on todella tarpeen.
Älkää käyttäkö lasta aseena toisianne vastaan, se voi kääntyä itseään päin.
tapauksissa kuitenkin lapsi ole suurimman osan ajasta ensimmäisen vuoden ajan äidillä? Ainakin itse tiedän kolme teidän laistanne tapausta, joissa ekan vuoden lapsi ollut äidillä kokonaan, tai sillain, että isä käy äidin luona lasta katsomassa tai äiti ja lapsi menevät isän luokse kyläilemään, ja myös sellaisia, että pari tuntia kerrallaa isä lapsen kanssa yksin. Ja vasta kun lapsi vuoden ja kestää sen vuorokauden eron ensisijaisesta hoitajastaan menee isälle yötä. Ja siitä pikkuhijaa sitten jokatoinen viikonloppu. Ja lopulta voi ottaa käyttöön sen viikko ja viikko systeemin. Pitää muistaa myös lapsen etu. Vastasyntyneelle tuskin on hyväksi, että häntä riepotellaan joka viikko eri paikkaan. Tällöinhän hän ei saa pysyvää kontaktia ja luottamusta ei pääse syntymään hoitajaan. Jolloin sitten taas koko lapsen perusturvallisuustunne vaarantuu.
Ei taida mies vielä tajuta miten vaativaa vauvan hoito on :D
Tosiaan, imetys on liian tärkeää jotta miehen vaatimusten takia siitä tingittäisiin. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta; minustakin kuulostaa aika hyvältä se että saisit apua miehestä vauvanhoidossa jopa päivittäin. Sitä moni vastasynnyttänyt kaipaisi enemmän kuin mitään muuta. Ota nauvo kokeneilta; älä heitä hukkaan kun apua tarjotaan, se ei ole sinulta pois. Siinä sivussa mies näkee millainen homma ja vastuu vauva on, voipi olla että auttamisinnokkuus karisee aika pian.
Hän on kuitenkin lapsen isä, lapsi ei ole yksin sinun. Hänellä on oikeutensa. Myös lasta ajatellen, isän yli-innokkuus EI ole pahin asia mitä voisi eteen tulla :D ei edes lähellä.
Ajattele mitä tuntisit jos joku yrittäisi viedä sinulta sinun lapsesi, kuvittele itsesti miehen kenkiin, miten reagoisit jos kuulisit hänen sijassaan mitä uhataan, että ei aio antaa lasta sinulle ensinkään eikä mitään äidin oikeuksia? Miten reagoisit? Uskallan väittää että ihan samoin, vähintään.
Ei yhteinen vanhemmuus tarkoita lapsesta luopumista, eikä sitä että pitäisi parisuhteessa olla. Kunhan tulette ekskenänne toimeen, psytytte puhumaan avoimesti ja rakastamaan lastanne, tekemään sen mikä on Hänelle parasta, omien omistussuhteidenne ruotimisen sijaan.
***
palaan tähän aiheeseen sen verran,että olen yrittänyt sopuisasti vastailla tuon viesteihin.niinkuin noihin huoltajuus ym asioihin,mutta ne vastaukset ovat olleet aika sanoisinko omahyväisiä.esim.sanoin että saa tavata lasta,hän vastasi että hän haluaa mennä kesällä kuukaudeksi vauvan kanssa sukulaisiin.ja kun tämä vielä asui eri paikkakunnalla,hän esitti että vauva olisi joka toinen kk hänellä.ja ensimmäisen kerran matkustaisi pariviikkoisena ja minun olisi maksettava matkoista puolet ja kun sanoin ettei niin pientä voi erottaa noin pitkäksi aikaa äidistään,sain vastaukseksi että lapsi on myös hänen ja hän on nähnyt kuinka pienetkin lapset matkustavat pitkiäkin matkoja...ja kun oli minulle kertonut ettei halua jatkaa yhteiseloa,hän olisi halunnut adoptoida vanhimman lapseni itselleen.(minulla 3 isompaa lasta aikaisemmasta liitosta)ja kun kerroin ettei se niin yksinkertaista ole,hän meni sossustakin neuvoa kysymään ja kun ei onnistunut esitti että saan lapsilisät ym. pitää jos annan lapseni hänelle...ja tuon takia lopulta vaihdoin paikkakuntaa ja vielä edellisenä iltana sanoi että haluaa että jäämme samalle paikkakunnalle asumaan ja toiselle pojalle tylysti tokaisi että olet varmaan iloinen kun hän on surullinen...
.. Mies onkin lapsesi isä, niin suoraan sanottuna itse en luottaisi mieheen isänä tuollaisten viestien jälkeen..
Kai olen katsonut liikkaa Dr.Philiä xD
Ensinnäkin miehen tulisi ymmärtää jo hyvissä ajoin, ettei lasta noin vain heitellä paikkakunnalta toiselle noin nuorena, itse en laittaisi alle koulu-ikäistä lasta esim. yksin julkisilla kulkemaan, eli tuolloin mies saisi/joutuisi hakemaan lapsen luokseen, kun lapsi olisi tarpeeksi vanha yöpymään pitempiä aikoja pois kotoa.
Toisekseen miehen tulisi ymmärtää imetys, eikä kuvitella voivansa vaatia sua olemaan imettämättä! Tietenkin jos vain maitoa tulee, niin suotavaahan sinun olisi imettääkin lasta.
Ja vielä lisäksi, jos mies ei nytkään ita kuuleviin korviisi sinun puheitasi, luuletko tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa? Uskoisiko hän, jos et haluaisi hänen vievän lasta mukanaan esim. ulkomaan matkalle pienenä? Tai olisko mahdollista sekin, että hän ns. päättäisi itsekseen että viikonloppu vierailu saisikin venyä esim. viikon pituiseksi?
Ja olen ymmärtänyt, että lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle kenen luona lapsi pääsääntösesti asuu? Eli tässä tapauksessa sulle, eli kuvitteleeko mies nyt sitten saavansa vielä puolet lapsilisästä?hmm.. sanoisin ettei miehellä ole kaikki kohdallaan?
Yleensä olisin isän puolella, ja ajattelisin että myös hänellä on oikeus lapseen, mutta silloinkin miettisin onko isä sen arvoinen..
alunalkaen tuon eron jälkeen minulle esittivät niiden adoptiojuttujen jälkeenkin paikkakunnanvaihtoa,että saisin tämän isomman pojan kanssa olla rauhassa.he kun näkivät jo ilmeisesti mitä tulevan pitää.ja muutinkin tuosta lähes 800km päähän,mutta tuo mies muutti perässä.ja noissa asioissa haimme jopa lähestymiskieltoa lasta koskien,mikä sitten peruuntui sen takia kun välimatka oli niin pitkä...ja todellakin olen ajatellut,millaista tulevaisuus voi olla,vaikka matka nyt lyhyt.mistä sitä koskaan tietää milloin esim.kaappaa koko lapsen,koska kesälläkin kun kävivät matkoilla poikani kanssa,kertaakaan ei lentoasemilla kyselty minkäänlaisia papereita.ja oikeasti alunalkaen olin sitä mieltä että olisi saanut tavata lasta mahdollisuuksien mukaan jne.mutta viimeaikoina on tuo mieli muuttunut...esim.noissa viesteissä kun osa ollut suorastaan uhkaavansävyisiä.
maailmassa kun sattuu olemaan kaiken maailman sekopäitä jne, eli sinuna varoisin koko tyyppiä ja hakisin jonkinlaista lähestymiskieltoa!
varsinaisen piinan oot ittelles saanu =(
Tommonen ukko on jo aika pöpipää. Yleensä noi vaan pahenee.
Itse erosin yhdestä pöpipäästä, kun lapsi oli 1,5v. Käytännössä olin ollut yksinhuoltaja koko ajan. Ukko oli vastuuton paska.
Heti oli "isä" latelemassa kaikenlaisia sääntöjä ja ohjeita, muuten hän ei tulisi katsomaan lasta jne.jne. En lähtenyt leikkiin mukaan.Lasten valvojakin varoitteli että älä nyt vaan lähde tohon kiristykseen mukaan.
Sitten kun ei muutakeksinyt, tuli kotiimme lasta katsomaan ja leveilemään ällöillä naisjutuillaan.
Mieti toki omaa loppuelämäsi riesaa, jos joskus löydät jonkun rakkauden ja alat seurustella. Silloin se vasta helvetti aukeaa, sulle ja lapsille. Yleensä tommoset hullut haluaa kontrolloida toisen koko elämää, muka lapsen etuja valvoen.
Suostuisikohan mies siihen että annat hänen tunnustaa isyytensä (koska sen hän voi lakiteitse vaatia tehtäväksi kuitenkin), mutta tapaamisoikeuden selvitetään, sovitaan ja allekirjotietaan lastenvalvojan kanssa niinkuin kaikki muutkin tekevät. He selvittävät miehelle miksi vauvaa ei eroteta äidistään, ja mikä on mahdollista ja mikä ei. Jos he katsovat miehen olevan epäluotettava tai kun kerrot heille näistä keskusteluista, joista osasta heillä onkin jo tiedot (adoptio ilman biologisen isän tai äidin suostumusta, missä ihme universumissa se mies elää...), he osaavat arvioida tilanteen realistisesti. Nauhoita kaikki mitä miehen kanssa puhut, jotta sinulla on todisteet hänen sanoistaan.
Olkoon se hyvä asia tai huono, näissä asioissa on laki ja yhteiskunta äidin puolella viimeiseen saakka.
***
..en haluaisi tossa tapauksessa ees tunnustaa isyyttä! jos se lakiteitsekin onnistuu ni siinä kun yrittäis, voishan se olla et kun selvittää tilanteen miksei halua tunnustaa isyyttä ni ne ei sitä lakiteitsekkään myönnä!
Keskittyisin lapseen ja perheen tulevaisuuteen, ja pyrkisin pysymään mahdollisimman kaukana tuosta sekopäästä!
pitääkin tehdä.
aivan täysijärkiseltä kuullosta. Kyllä hänen pitäisi paremmin ymmärtää, mitä vastasyntynyt ja pienikin lapsi vaatii. Hän ajattelee nyt vain itseään eikä vauvaa ollenkaan.
Jos olisin sinun asemassasi en ikäpäivänä haluaisi ymmärtämättömästä ja suorastaan typerästä äijästä riesaa itselleni enkä lapselleni loppuelämäksi.
En kertoisi kenellekään kuka lapsen isä on. Tuntuu tosiaan siltä kertomuksesi perusteella, että hänestä tulee olemaan pelkkää harmia. Ja haluaa kontrolloida ja määräillä sinun ja lapsen elämää kaikin keinoin. Voi muuttua vielä paljon uhkaavammaksikin, ellei saa tahtoaan läpi ja tietää olevansa lapsen isä.
Pidä huolta ettei mitään isyydentunnustusta tule eikä tarvita. Älä anna hänen manipuloida sinua ja lasta tulevaisuudessa.
Olette eronneet hänen aloitteestaan eikä sinun elämäsi hänelle enää kuulu.
että isää edes kiinnostaa!
joo
Jos mies halusi erota raskauden takia, niin minusta on kummallista että nyt sitten haluaakin olla isä..
Vastasyntynyttä ei anneta viikko-viikko-systeemiin, imetys on vauvalle parasta, ja sen tietävät lastenvalvojatkin.
Synnytystapahtuma on äidin juttu, mukaan voi ottaa tukihenkilön. Biologisella isällä ei ole oikeutta änkeä katselemaan ex-vaimonsa jalkoväliä, vaan joutuu odottamaan siihen että vauva tuodaan synnytyssalista. Syntymätodistukseen isäkin on oikeutettu.
Jos mies tunnustaa lapsen isyyden, ja haluaa yhteishuoltajuuden, voi hän yhteishuoltajuuden saada ellei miehessä ole mitään "vikaa".
suostu isyyden tunnustamiseen. Mun mielestä jokainen ihminen jolla on järkee päässä ymmärtää ettei pientä vauvaa voi pitää erossa äidistä noin kauan kerrallaan, mitä miehesi suunnitelee. ei ei ei!
Mulla sellainen tilanne et lapsen isä uhkaillut meitä raskausaikana. Ja silloin kun oltiin yhdessäkin niin mua uhkaili. Erosin koska en kestänyt sairaanloista mustasukkaisuutta ja uhkailua ja henkistä väkivaltaa.
Pyysin, että hän jättää meidät rauhaan. Jättikin, tosin en tiedä hautooko se jotain nyt. Mut ainakaa siit ei oo mitään kuulunut. Lastenvalvojalle kerroin tilanteen ja sanoin etten halua isyyttä tunnustettavan. Se mies olis tehnyt meidän elämästä yhtä helvettiä. Enkä todellakaan halua että satuttaisi lasta samalla tavalla kuin minua. Näin on paljon parempi.
Ja koska miehesi aivan selvästi ei voi ajatella asioita järkevästi, eikä oikein sovussa voi noita asioita käsitellä, ni ei tuu kyllä mitään! Ja sen isyydentunnustamisjutun voi myöhemmin käynnistää uudelleen jos tahtoo, joten mun neuvoni on, että keskeytät isyydentunnustamisen.