Moi kaikki pettäjät/petetyt! Älkää olko ihan noin negatiivisia pettämisen suhteen,täällä puhuu kovia kokenut. Elämässä on kriisejä, meillä jokaisella ja niiden kautta oppii uskomattoman paljon elämästä! Pettäminen on paha juttu mutta johtuu aina jostakin tai monesta eri syystä. Pettämisestä voi toipua ja kasvaa ihmisenä. On vain hyväksyttävä se tosiasia että elämä muuttuu. Se saattaa muuttua hyvässä tapauksessa paljon entistä parempaan suuntaan tai.....sitten ei elikkä avioeroon. Kaikki riippuu mielestäni siitä mitä puolisot todellisuudessa haluavat. Kaikki on kiinni omasta tahdosta ja voimasta.Voimia kaikille asian kanssa taisteleville!!!p.s. olen itse petetty (monen vuoden ajan) Erosimme mutta palasimme yhteen ja elämä on tällä hetkellä onnellista. Olemme toisillemme tarkoitetut vaikeuksista huolimatta! Siitä olen takuuvarma :)
Pettäjä ja petetty, luehhan tämä
ruma teko,uuden alku?
81070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uskon täysin siihen, että pettämisenkin jälkeen parisuhde voi eheytyä kun se parisuhdetta jäytänyt mätäapaise puhkeaa. Anteeksiannolla ja totuudella on suuri voima. Mutta voi toki käydä niinkin että uskottomuus vie eroon. Omalla kohdallani olisin voinut antaa miehelle anteeksi mutta mies ei voinut antaa itselleen anteeksi virheittään. ;(
Petetyksi tuleminen koskee, se on kuin pieni kuolema.Itse olen viimeisen puolentoista vuoden aikana kokenut tämän asian. Ihminen jonka luulit olevasi sielunkumppanisi voikin olla mitä petollisin. Tietenkin tilanne tekee varkan ja jännitys kiinnijäämisestä kiihoitta jatkamaan.
Minulle on sanottu, että rakkaudelle ei voi mitään kun se iskee, muta jonkinlaista moraalia ja vastuuntuntoa pitäisi aikuisella olla kun lähtee
suhteeseen naimisissa olevan kanssa. Voiko valheessa alkanut suhde kantaa pitemmän päälle?
Olen kuullut useita keroja, että mikä ei tapa, niin se vahvistaa. ei oikein tuo lausahdus jaksa
minua vakuuttaa.
Oli hienoa lukea,että te palasitte yhteen kaiken kokemane jälkeen.Se rohkaisee ja lohduttaa minua.
"moraalia ja vastuuntuntoa kun lähtee suhteeseen naimisissa olevan kanssa"
Entäs sen naimisissa olevan moraali ja vastuu??!!
Eikös se naimisissa oleva ole juuri se joka on vastuussa siitä suhteestaan?
Entäs tällainen lausahdus "salaisuus sairastuttaa mutta totuus ei tapa"
Minuakin on petetty ja raskaasti onkin,meni rikki sydän ja sielu,oikeassa olet se on kuin pieni kuolema,oli vaikeaa myöntää itsellensä että kyllä se oma rakas petti ihan omasta vapaasta tahdostaa ja halustaan,ei häntä kukaan pakottanut.. häneltä sitä selkärankaa ja moraalia olisi pitänyt löytyä.
hienoa että kirjoitit, minulle tuli ainakin paljon parempi olo, vaikka ei tuska ole poistunut, tämä antoi toivoa josko se joskus vielä poistuu .
on niin varma tunne ettei kaikki ole niin kuin minulle uskotellaan.
mistä tietää vai tietääkö mistään, meillä on ihan loppu käsillä koska en usko mitä minulle on kerrottu.
yhteistä taivalta takana jo lähes 10v. ja tää ei ollu ainoo kerta kun on mieltä vaivannu puolison tekemiset.
Tähän asti uskonu mitä mulle kerrottu, mutta kaikki aikaisemmat tapahtumat painaa niin paljon vaaàssa että ne tuli yllättäen mieleen vuosien takaa kun nyt tää viime tapahtuma sattui.
Eniten ihmetyttää kaiken kieltäminen kysyttäessä vaikka materia todisteita olikin ja sitten vielä piti valehdella ennen kuin ns. totuus kerrottiin?
Voiko jatkaa kulississa? lasten takia olisin sen valmis jopa tekemään.-mies- ihan rikki
ps.
Joutuisin nielemään todella ison hatullisen sitä itteensä sanomiesieni takia jos haluaisin jatkaa.
KANNATTAAKO? onko kokemuksia????
mutta kyllä pääosin on hyvin vaikeaa alkaa luomaan hyvää parisuhdetta jossa molemmat luottavat toisiinsa 100% huonolle pohjalle. Jotkut eivät koskaan muutu vaikka jaksavat yritää taas uudelleen. Kun menee huonommin, vieras alkaa taas houkuttelemaan.Ja epäilyt nousevat pintaan. Pettäminen on aina toisela (ja kolmannella...) kerralla helpompaa.
Mutta onnellista tulevaisuutta teille :)
mielestäni rehellisyyteen ja luottamukseen rakkauden lisäksi. Jos jokin näistä kolmesta puuttuu tai on joskus puuttunut, en halua enää yrittää.Luottamusta en saa enää takaisin vaikka kuinka toinen lupailisi ja rakastaisi. Rakastava ei petä.
noin. Kaikki todellakin riippuu siitä mitä puolisot todellisuudessa haluavat.
Itse kuvittelin vuosikaudet, että exliittoni tulee paremmaksi; eli ex ottaisi minut ja lapset huomioon. Mutta mitä ilmeisemmin ex ei sitä todellisuudessa halunnutkaan, koska hänen automaattivastauksensa kaikkeen oli "nyt on kiire, katsotaan sitten myöhemmin" tai "tuo ei ole tärkeä asia (hänelle), unohdetaan se".
Kun viimein sain sanotuksi, että haluan erota, niin ex ei halunnut. Siihen se jäi taas jumittamaan. Tapasin toisen miehen ja aloitin rinnakkaissuhteen. Ex sairastui, läheiseni kuoli; ei ollut oikein saumaa erota. Kun tilanne oli parempi, ex ei halunnut ymmärtää millään, että todellisuudessa haluan erota ja sen teen. Kun viimein vein eropaperit vetämään, se oli onnenpäivä - huokaisin helpotuksesta. Aivan kamalaa jäädä jumiin toimimattomaan suhteeseen. Vaikka täytyy kyllä myös sanoa, että olen oppinut todella paljon elämästä.